Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Ciudad de Guatemala (Guatemalan kaupunki)
Etniset ryhmät: Monietniset/mestizo/ladino 56%, mayakansat 42%, muut 2% (2018)
Kieli: Espanja (virallinen kieli), 22 mayakieltä, garifuna, xinca
Uskonto: Katolilaiset 42%, protestantit 39%, muut ja uskonnottomat 19% (2018)
Väkiluku: 18 249 868 (2021)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 108 890 km2
Valuutta: Guatemalan quetzal
BKT per asukas: 10 818 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 15. syyskuuta

Maantiede

Guatemala sijaitsee Keski-Amerikassa. Se on Meksikon eteläinen rajanaapuri. Pohjois-Guatemalassa on tasankoa ja sademetsiä. Etelämpänä maan halki kulkee itä-länsisuunnassa vuoristojen ja ylänköjen vyö, missä korkeimmat huiput kohoavat yli 4000 metrin korkeudelle merenpinnasta. Guatemalassa on 37 tulivuorta. Pacayan purkaus työnsi rinteelle leiskuvan laavavirran vuonna 2021 Guatemalan kaupungin lähellä.

Guatemalan eteläisin osa on Tyynen meren rannalla. Siellä on alavaa maata, useita jokia ja suistoja. Rannikolla ja pohjoisessa Petenin alueella on lämmin ja kostea ilmasto. Vuorilla ja ylänkömailla on viileämpää. Guatemalan keskiosa Baja Verapazista Zacapaan ja Chiquimulaan on kuivaa seutua. Maan itäinen korva ylettyy Karibianmeren rannikolle. Izabaljärven ja Karibianmeren välissä Rio Dulcen varrella on suojelualue, jossa elää uhanalaisia Karibian manaatteja ja krokotiileja.

Pohjoisen Petenin Tikal on Guatemalan kuuluisin mayakaupunki. Siellä on korkeita temppeleitä ja palatsien raunioita. Tikalin suojelualueen sademetsässä tavataan jaguaareja, nenäkarhuja, hämähäkki- ja mölyapinoita, pitkähäntäkissoja, suuria värikkäitä papukaijoja ja tukaaneja. Suojelualueet ovat jatkuvasti uhattuina hakkuiden, kulojen, maanviljelyn laajenemisen ja kaivostoiminnan vuoksi. YK:n ympäristöohjelma arvioi, että Guatemalassa tuhotaan joka vuosi 130 000 hehtaaria metsää. Puuston häviäminen kiihdyttää hedelmällisen maakerroksen kulumista kukkuloiden ja vuorten rinteillä. Vesivaratkin ehtyvät, kun pysyvä kasvillisuus ei enää pidätä sadevettä eikä suojele vesilähteitä liialta haihtumiselta. Guatemalan poliittisten ja yhteiskunnallisten pulmien pyörteissä ympäristöongelmat ovat jääneet ratkaisematta.

Historia

Guatemalan ylänköalueelta Totonicapanista on löydetty yli 11 000 vuotta vanhoja kivityökaluja. Tyynen meren rannalla Sipacatessa on kasvatettu maissin esilajia (teosinte) jo 7000 vuotta sitten. Ennen espanjalaisten tuloa mayakansat olivat Guatemalan pääväestö. Mayat rakensivat kaupunkeja, tutkivat tähtiä, kehittivät kirjoitusjärjestelmän, viljelivät maissia, valmistivat puuvillakankaita sekä jade- ja kultakoristeita. Suurimmat kaupungit olivat Guatemalan pohjoisosissa. Valtaosa mayojen kaupungeista hylättiin satoja vuosia ennen espanjalaisvalloitusta. Hylkäämisen syitä ovat voineet olla sodat ja pitkät kuivuudet, jotka riistivät asukkailta vesivarat ja tekivät maissin viljelyn mahdottomaksi. Espanjalaiset saapuivat Guatemalaan vuonna 1523. He kohtasivat ylänköalueilla asuvat mayakansat ja alkoivat vallata maata liittoutuen välillä joidenkin paikallisväestön ryhmien kanssa. Viimeiset mayakaupungit kukistettiin 1600-luvun lopussa.

Espanjalaiset eivät löytäneet Guatemalasta suuria hopea- tai kultarikkauksia. Guatemala tuotti Espanjalle kaakaota, sokeriruokoa sekä indigokasvista ja kokenillikirvasta saatavia väriaineita. Guatemala oli espanjalaisten hallintokeskus Meksikon ja Panaman väliin jäävällä alueella. Guatemala itsenäistyi Espanjasta vuonna 1821. Aluksi maa oli osa Keski-Amerikan liittoa, mutta julistautui liiton hajottua ja kaksikymmentä vuotta kestäneiden sotien jälkeen erilliseksi itsenäiseksi valtioksi vuonna 1847. Tärkeimpiä valtaryhmiä olivat konservatiivit ja liberaalit. Konservatiivit puolustivat kirkkoa ja perinteisiä hallinto- ja tuotantotapoja. Liberaalit ajoivat vientitaloutta ja kaupan vapauttamista.

1870-luvulla Guatemalassa alkoi liberaalien valtakausi, joka kesti 1930-luvulle asti. Hallitus takavarikoi kirkon omaisuutta, rakensi teitä ja rautateitä sekä edisti kahvinviljelyä uutena vientielinkeinona. 1900-luvun alusta alkaen pohjoisamerikkalaisesta United Fruit Companysta tuli Guatemalan tärkein taloudellinen vaikuttaja. Maanjäristykset tuhosivat puolet Guatemalan kaupungista. 1930-luvulta 1980-luvun puoliväliin saakka Guatemalaa hallitsivat itsevaltaiset johtajat ja sotilaat. Valtio kuritti intiaaniväestöä ja kävi raakaa sotaa vasemmistosissejä vastaan. Vuonna 1992 Rigoberta Menchu sai Nobelin rauhanpalkinnon työstään intiaaniväestön oikeuksien puolesta sekä pitkän hivuttavan sodan lopettamiseksi neuvottelun keinoin. Sota sissiliikkeitä vastaan päättyi vuonna 1996. Yli 200 000 ihmistä kuoli tässä sodassa.

Guatemalalainen kirjailija ja runoilija Miguel Angel Asturias sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1967. Hänen teoksistaan on suomennettu Herra presidentti (1967) ja Weekend Guatemalassa (1968). Elmar Rojas kuvitteli Guatemalan aaveiden maaksi. Kuvahakuvihje: Elmar Rojas paintings.

Yhteiskunta ja politiikka

2000-luvulla huumekauppa ja sen ympärille järjestäytynyt rikollisuus ovat lisääntyneet kaikkialla Keski-Amerikassa, myös Guatemalassa. Harvaan asutun Petenin metsäalueille on raivattu kymmeniä kiitoratoja huumelentojen välilaskupaikoiksi. Huumekaupan rahat ovat tunkeutuneet politiikkaan ja talouselämään. Guatemalan valtionhallintoon on juurtunut syvä ja sitkeä korruptio. Vuonna 2007 YK ja Guatemalan hallitus sopivat kansainvälisen työryhmän perustamisesta tutkimaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa valtionhallinnossa. Vuonna 2017 kansainvälinen työryhmä tutki presidentti Jimmy Moralesin pojan ja veljen osallisuutta rahanpesuun ja petoksiin. Seuraavana vuonna Morales ilmoitti, että kansainvälisen työryhmän toimikautta ei enää jatkettaisi vuoden 2019 jälkeen. Vuonna 2020 presidentiksi valittiin Alejandro Giammattei.

Demokratian kehitystä seuraava Freedom House-järjestö luokittelee Guatemalan osittain vapaaksi maaksi. Valta siirtyy hallitukselta toiselle vapailla vaaleilla, mutta maassa esiintyy ihmisoikeuksien loukkauksia, väärinkäytöksiä, väkivaltaa. Turvattomuus jäytää ihmisten elämää. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch syyttää Giammatteita siitä, että tämän hallitus on pysäyttänyt väärinkäytösten tutkimukset ja sen sijaan nostanut syytteitä rikostutkijoita vastaan. Guatemalan intiaaniväestö ja naiset jäävät edelleen syrjään taloudellisesta kehityksestä. Maailmanpankin mukaan 46% Guatemalan asukkaista elää köyhyydessä. Yli 70% intiaaniväestöstä on köyhiä. YK:n kehitysohjelma tukee Tasa-arvo 4.0-nimistä hanketta, jossa parannetaan pienyrittäjänaisten tietoja ja taitoja. Tähän liittyy myös sosiaalisen median käyttö pienyritysten markkinoinnin työkaluna.

Angelina Quic Ixtamer käveli San Juan La Lagunasta naapurikylään rinnettä ylös ja toista alas. Hän ihastui siihen, miltä elämä näyttää ylhäältä katsottuna. Kuvahakuvihje: Angelina Quic paintings.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Guatemalan ylemmän keskitulotason maaksi. Eriarvoisuus on haitannut köyhyyden lievittämistä. Maailmanpankki arvioi, että 47% alle viisivuotiaista lapsista kärsii puutteellisesta ravitsemuksesta. Intiaaniväestön lasten osalta luku on 58%. Vuonna 2020 Guatemalan kansantalous supistui 1,5% koronalaman vuoksi. Vuonna 2021 talous elpyi, kasvu oli yli 7%. Koronalaman aikana valtio toteutti hätäohjelman, jonka puitteissa köyhille perheille annettiin taloudellista tukea. Maailmanpankin mielestä ohjelma onnistui hyvin.

Guatemalan maatalous on monipuolinen, tasangoilla tuotetaan sokeriruokoa, tupakkaa, puuvillaa ja banaaneja, ylänkömailla kasvatetaan kahvia, maissia, vihanneksia ja erilaisia maustekasveja. Guatemala on maailman suurin kardemumman viejä. Matkailu on tärkeä elinkeino. Guatemalassa on hienoja matkakohteita: mayatemppeleitä, sademetsiä, vuoria, kauniita järviä, värikäs elinvoimainen paikalliskulttuuri ja upea vanha Ciudad Antiguan kaupunki pääkaupungin liepeillä. Vuonna 2019 Guatemalassa kävi yli 2,5 miljoonaa ulkomaista turistia. Matkailutulot olivat 1,2 miljardia dollaria. Vuonna 2020 koronapandemia vähensi matkailua niin, että Guatemalaan saapui alle 600 000 turistia. Vuonna 2021 Guatemalan matkailutulot olivat 457 miljoonaa dollaria.

Vuonna 2019 Guatemalan viennin arvo oli 12 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 19 miljardia dollaria. Vientituotteita olivat vaatteet ja tekstiilit 13%, hedelmät 12% (banaani, meloni, papaija), raakasokeri 6%, kahvi 6%, mausteet 6% (kardemumma, pippurit), palmuöljy 3%, rauta 3%. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, El Salvador, Honduras, Meksiko ja Nicaragua. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Kiina, Meksiko ja El Salvador. Vuonna 2021 ulkomailla asuvat guatemalalaiset lähettivät kotimaahan perheilleen yli 15 miljardia dollaria.