Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Conakry
Etniset ryhmät: Fulani (peuhl) 33%, malinke/mandinka 29%, susu (soussou) 21%, guerze 8%, kissi 6%, muut 3% (2018)
Kieli: Ranska (virallinen kieli), pular, mandinka, susu, muut paikalliskielet
Uskonto: Muslimit 89%, kristityt 7%, muut ja uskonnottomat 4% (2014)
Väkiluku: 14 190 612 (2023)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 245 857 km2
Valuutta: Guinean frangi
BKT per asukas: 3 187 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 2. lokakuuta

Maantiede

Guinea sijaitsee Länsi-Afrikassa Atlantin valtameren rannalla. Pohjoisessa rajanaapureina ovat Senegal, Mali ja Guinea-Bissau. Eteläisiä naapureita ovat Sierra Leone, Liberia ja Norsunluurannikko. Guinean rannikolla on suistoja ja lahdelmia, hiekkarantoja, mangrovemetsiä ja palmuja. Sisämaahan päin mentäessä noustaan Fouta Djallonin ylängölle, jonka hiekkakivikamaraa halkovat syvät laaksot ja joet. Yhdeksän joen lähteet sijaitsevat tällä ylänköalueella. Kaikkiaan Guineasta saa alkunsa kaksikymmentä jokea. Maan koillisosassa on savanneja, joilla kasvaa apinanleipäpuita, shea-voipuita ja monia muita puulajeja. Etelässä kasvaa runsaslajisia, vehreitä metsiä. Neljäsosa Guinean maa-alasta on metsiä. Metsäpinta-ala on vähentynyt huolestuttavasti.

Guinean keskiosassa on Ylä-Nigerin kansallispuisto. Suurin osa kansallispuistosta on puu- ja ruohosavannia. Nigerjoen liepeillä on metsävöitä. Puistossa elää leijonia, pensasvauvojen nimellä tunnettuja galagoja, jättisikoja ja muurahaiskäpyjä. Ziaman vuoren suojelualueella Guinean kaakkoisosassa rinteitä peittävät ikivihannat metsät. Alueella elää norsuja, puhveleita, simpansseja ja muita apinoita. Etelämpänä Norsunluurannikon rajalla on Nimbavuoren luonnonpuisto. Alueella on kymmeniä lähteitä ja siellä saa alkunsa kolme jokea. Luonnonpuiston eläinharvinaisuuksiin kuuluu uhanalainen kääpiövirtahepo.

Pääkaupunki Conakry on Guinean tärkein satama. Conakryn edustalla on kolme saarta, Iles de Los. Niistä on tullut suosittuja lomakohteita. Saarten rannat ovat puhtaampia kuin ne, jotka ovat lähempänä suurkaupunkia. Guineassa on lämmin ja kostea ilmasto. Sadekausi ajoittuu kesäkuusta lokakuuhun. Talvikuukaudet ovat vähäsateisia. Guinean talous on paljolti kaivosteollisuuden varassa. Kaivokset tarjoavat työtä ja ne voivat vaurastuttaa maata, mutta ne tuottavat myös ympäristöongelmia. Boken alueella Guinean länsiosassa bauksiittikaivosten jätteet ovat saastuttaneet vesistöjä. Maailman suurimmat bauksiittivarat ovat Guineassa.

Historia

Guineassa on elänyt ihmisiä yli 30 000 vuotta sitten. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Maanviljely aloitettiin 3000 vuotta sitten. Guinean seudulle syntyi baga-, nalu- ja koniagi-kansojen asutuksia. 900-luvulla malinket ja susut levittäytyivät samalle alueelle. 1200-luvun puolivälissä Malin vauraan valtakunnan vaikutus ulottui Guinean pohjoisosiin. 1500-luvulla fulanit hallitsivat jo Fouta Djallonin ylänköä.

Portugalin laivat saapuivat Guinean rannikolle 1460-luvulla. 1500-luvulla Guineasta tuli yksi Afrikan orjakaupan ydinalueista. Seudulle saapui myös hollantilaisia, englantilaisia ja ranskalaisia kauppiaita. Ranska alkoi ottaa Guineaa haltuunsa 1800-luvun lopulla. Itsenäinen Malinkevaltio kamppaili alistamista vastaan, mutta vuonna 1890 Guineasta tuli Ranskan siirtomaa.

Guinea itsenäistyi vuonna 1958. Maan ensimmäinen presidentti oli Ahmed Sekou Toure. Hän hallitsi Guineaa 25 vuotta, kuolemaansa asti. Toure kuoli sydänleikkauksessa Clevelandissa Yhdysvalloissa maaliskuussa 1984. Vain viikkoa myöhemmin sotilaskaappaus nosti valtaan Lansana Conten, joka johti maata vuoteen 2008 saakka. Conte kuoli ollessaan vielä presidenttinä. Vuonna 2010 presidentiksi valittiin Alpha Conde. Hän toimi Guinean valtionpäämiehenä vuoteen 2021 saakka. Vuonna 2021 armeijan vallankaappaus syrjäytti Conden.

Guinean maailmanmusiikin tähti Mory Kante lauloi mandinkan kielellä rakkaudesta niin kiehtovasti, että yéké yéké pompahti Suomen singlelistan kärkeen elokuussa 1988.

Yhteiskunta ja politiikka

Sekou Touren aikana Guinea oli yksipuoluevaltio. Ulkomaisia yrityksiä kansallistettiin ja valtio pyrki ohjaamaan tuotantoelämää. Touren hallinto oli itsevaltainen ja kovaotteinen. Puolitoista miljoonaa guinealaista pakeni naapurimaihin. Lansana Conten sotilashallitus muutti Guinean politiikan suuntaa vuodesta 1984 alkaen. Puolueiden toiminta sallittiin. Valtion määräysvaltaa taloudessa vähennettiin. Yksityinen yritystoiminta sai tilaa kehittyä. Vuonna 1993 Guineassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Conten uudistukset etenivät hitaasti ja hänenkin vallankäyttöään pidettiin itsevaltaisena. 1990-luvulla naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa riehui kummassakin sisällissota. Vuonna 2000 Sierra Leonen kapinalliset ja Lansana Conten vastustajien perustamat aseryhmät tekivät hyökkäyksiä Guineaan. Näissä taisteluissa kuoli tuhat ihmistä. Guineaan tuli myös satoja tuhansia pakolaisia Sierra Leonesta ja Liberiasta.

Vuonna 2007 useat poliittiset ryhmät, ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt perustivat yhteisen liikkeen, jonka pohjalla oli suuttumus elinkustannusten kohoamisesta ja valtionhallinnon väärinkäytöksistä. Liike järjesti mielenosoituksia. Turvallisuusjoukot hajottivat kokoontumiset niin rajusti, että useita ihmisiä menetti henkensä. Joitakin kuukausia myöhemmin sotilaatkin mellakoivat vaatien parempaa palkkaa. Vuonna 2008, heti Lansana Conten kuoleman jälkeen, sotilaat kaappasivat vallan. 2010-luvulla Guinean yhteiskunnallinen ja poliittinen tila on ollut ailahteleva. Hallitukset on valittu vaaleilla, mutta epäilykset vilpistä ovat synnyttäneet levottomuuksia. Malinke- ja fulaniväestön väliset vihat ovat lietsoneet jännityksiä. Guineassa on esiintynyt ebola-verenvuotokuumetta. Terveydenhoito toimii huonosti ja vain 40% aikuisista on luku- ja kirjoitustaitoisia. Kaikkien näiden haasteiden keskellä talouden kehityskään ei ole vastannut ihmisten odotuksia.

Vuodesta 2010 vuoteen 2021 saakka Guinean presidenttinä oli Alpha Conde. Hän voitti vuoden 2010 presidentinvaalit ja vuonna 2015 hänet valittiin toiselle kaudelle. Vuonna 2020 Conde valittiin jälleen presidentiksi kiistaa herättäneissä vaaleissa. Conde ajoi läpi perustuslain muutoksen voidakseen olla ehdokkaana kolmannelle kaudelle. Syyskuussa 2021 Guinean armeija kaappasi vallan ja pidätti Conden. Kaappausta johtanut armeijan erikoisjoukkojen komentaja Mamady Doumboya nimitettiin väliaikaiseksi presidentiksi.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Guinean matalan tulotason maaksi. Kaivostoiminnan laajeneminen on vauhdittanut talouskasvua viime vuosina. Koronalama on haitannut maataloutta ja palvelualoja, mutta kaivosteollisuuden kasvu on jatkunut siksi, että Kiinassa on runsas kysyntä alumiinille. Guinea on maailman suurimpia bauksiitin viejiä. Bauksiitti on alumiinin tuotannon raaka-aine. Guineassa on myös kultaa ja timantteja. Guinean Simandoussa on yksi maailman isoimmista ja laadukkaimmista rautaesiintymistä.

Guinean maataloustuotteita ovat riisi, maissi, maapähkinät, maniokki, bataatti, öljypalmun hedelmät ja siemenet, sokeriruoko, vihannekset ja fonio. Fonio on durran kaltainen pienijyväinen, nopeakasvuinen viljakasvi. Maailmanpankin mukaan hieman yli puolet Guinean asukkaista saa toimeentulonsa maataloudesta.

Vuonna 2021 Guinean viennin kokonaisarvo oli 9 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 5 miljardia euroa. Kulta oli tärkein vientituote. Sen osuus oli yli 60% kaikista vientituloista. Alumiinimalmin myynti tuotti kolmasosan vientituloista. Suurimmat vientimaat olivat Intia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Kiina. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Intia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Turkki ja Belgia. Vuonna 2022 ulkomailla työskentelevät guinealaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 520 miljoonaa euroa.