Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Tegucigalpa
Etniset ryhmät: Monietniset/mestizo 90%, intiaaniväestö 7%, afrikkalaistaustaiset 2%, muut 1%
Kieli: Espanja (virallinen kieli), paikalliset intiaanikielet, Karibian englanti
Uskonto: Katolilaiset 46%, protestantit 41%, muut ja uskonnottomat 13% (2014)
Väkiluku: 10 062 994 (2021)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 112 492 km2
Valuutta: Hondurasin lempira
BKT per asukas: 6 741 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 15. syyskuuta

Maantiede

Honduras sijaitsee Keski-Amerikassa. Lähinaapureita ovat Guatemala, El Salvador ja Nicaragua. Hondurasilla on kaksi rannikkoa. Pitempi pohjoisrannikko on Karibian puolella Atlantin valtameren rannalla. Lyhyt etelärannikko on Tyynen meren puolella Fonsecan lahdella. Rannikkojen alangoilla on kuuma, kostea ilmasto. Pohjoisen rannikon edustalla on saaria. Roatanin saaren riutat ovat hienoja sukelluskohteita. Hondurasin keskiosia hallitsevat vuoret ja kukkulat. Korkeimmat huiput yltävät 2800 metrin korkeudelle merenpinnasta. Vuorilla ja kukkuloilla ilmasto on viileämpi kuin rannikoilla. Vuosittaiset sadekaudet jakautuvat kahteen jaksoon. Kesän sadeaika on toukokuusta heinäkuuhun. Syyssateiden aika on syyskuusta marraskuuhun. Syksyllä Karibian yli kulkee pyörremyrskyjä. Jotkut niistä tulevat Hondurasiin.

Hondurasin Karibian rannikon Platanojoen suojelualueella kasvaa monilajinen metsä. Siellä elää jaguaareja, tapiireja, muurahaiskarhuja, laiskiaisia ja apinoita. Etelämpänä Danlissa sisämaan vuorten rinteillä kasvavat männyt. Cusucon luonnonpuistossa Merendonin vuorilla lähellä San Pedro Sulaa on aito pilvimetsä. Siellä on näyttäviä lintulajeja: tukaaneja ja mayaketsaaleja. Pilvimetsässä kasvaa jättiläissaniaisia. Honduras tarvitsee metsiä. Pysyvä tiheä kasvipeite pitää yllä rinteiden kosteutta, joka ruokkii jokien lähteitä ja pohjavesivaroja.

Pääkaupunki Tegucigalpa on ylängöllä vuorten keskellä. Tegucigalpan vedensaanti on tullut entistä vaikeammaksi. Puuston hävittäminen ja ilmastonmuutos ovat pienentäneet sadekertymiä. Kaupungin halki virtaava Cholutecajoki on likaantunut jätevesistä. Hondurasin suurin teollisuuskaupunki San Pedro Sula sijaitsee maan pohjoisosassa Sulan laaksossa rannikon lähellä. Laaksossa asuu neljäsosa Hondurasin asukkaista. Se on maan tärkein tuotantoalue. Siellä kasvatetaan banaaneja, öljypalmua, sokeriruokoa, maito- ja lihakarjaa, vihanneksia, maissia ja papuja. Rankkasateet ovat hukuttaneet Sulan laakson tulviin viime vuosien varrella. Kuivina kausina metsäpalot ovat lisääntyneet kaikkialla Hondurasissa.

Historia

Copanin rauniot Guatemalan rajan lähellä ovat todiste siitä, että mayojen elinpiiri ulottui nykyisen Hondurasin alueelle. Copan oli tärkeä mayakaupunki. Sen kukoistus alkoi 150-luvulla ja jatkui 850-luvulle asti. Hondurasin länsiosien valtakansa olivat lencat. Eri väestöryhmiä asui myös Yojoa-järven rannalla, Sulan laaksossa ja Karibian rannikolla. Talguan hautaluolan luulöydöt osoittavat, että Hondurasissa oli ihmisten yhdyskuntia yli 3500 vuotta sitten.

Vuonna 1502 Kristoffer Kolumbus purjehti Hondurasiin. Vuonna 1524 espanjalaiset perustivat pysyvän asutuksen maan pohjoisrannikolle. 1530-luvulla espanjalaiset kukistivat Lempiran johtaman lencakansan kapinan. 1500-luvun puolivälissä Hondurasin kaivokset tuottivat Espanjalle kultaa ja hopeaa. Afrikasta kuljetettiin työvoimaksi tuhansia orjia. 1700-luvun lopulla espanjalaiset hallitsivat Hondurasin rannikkoa ja vähitellen heidän valtansa vakiintui myös kaikkialla sisämaassa.

Honduras itsenäistyi Espanjasta vuonna 1821. Aluksi maa oli osa Keski-Amerikan liittoa. 1830-luvun lopulla liitto hajosi ja Honduras irtautui itsenäiseksi maaksi. Liiton hajoamiseen vaikutti valtakiista liberaalien ja konservatiivien välillä. Sama riita johti sisällissotiin alueen eri maissa. Liberaalit ajoivat tasavaltaa, vientitaloutta ja kaupan vapauttamista. Konservatiivit puolustivat kirkkoa ja perinteisiä tuotantorakenteita, he suhtautuivat epäluuloisesti maan avaamiseen kansainvälisille markkinoille. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa valta vaihteli Hondurasissa liberaalien ja konservatiivien välillä. Pohjoisamerikkalaiset yhtiöt perustivat suuria banaaniviljelmiä. 1900-luvun kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aikana Yhdysvallat lähetti sotilaitaan Hondurasiin seitsemän kertaa suojelemaan yhtiöiden etuja. Banaaniyhtiöillä oli niin paljon valtaa, että Hondurasia irvailtiin banaanitasavallaksi.

1900-luvulla ja 2000-luvulla Hondurasissa on ollut sotilashallituksia ja siviilihallituksia. Armeijalla on ollut suuri vaikutusvalta myös siviilihallinnon aikoina. Huumekaupan ympärille järjestäytynyt raaka rikollisuus ja rahanpesu kasvoivat isoksi ongelmaksi 2000-luvulla. Honduras on ollut maiden väkilukuun suhteutettujen murhatilastojen kärjessä. Kaupunkien köyhissä osissa asuvien ihmisten henki on aina vaarassa. Siksi hondurasilaiset ovat kävelleet tuhansien ihmisten kulkueissa Guatemalan ja Meksikon läpi Yhdysvaltojen rajalle aloittaakseen uuden elämän muualla kuin kotimaassa.

Rei Blinky on ripeä taiteilija. Hänen kuvansa antavat seinälle väriä ja virtaa San Pedro Sulassa, entisessä murhien ennätyskaupungissa. Kuvahakuvihje: Rei Blinky Honduras.

Yhteiskunta ja politiikka

Marraskuussa vuonna 2021 järjestetyissä vaaleissa Hondurasin presidentiksi valittiin Xiomara Castro. Hän on ensimmäinen nainen maan presidenttinä. Castron virkakausi alkoi kovien haasteiden keskellä. Koronapandemia on horjuttanut hondurasilaisten taloutta. Kaksi hirmumyrskyä, Eta ja Iota, saivat aikaan suuria tuhoja syksyllä 2020. Useimmat hondurasilaiset ovat menettäneet luottamuksensa valtionhallintoa ja politiikkaa kohtaan alituisten väärinkäytöksien vuoksi. Taloudellinen ahdinko ja toivottomuus saivat yli 320 000 hondurasilaista yrittämään muuttoa Yhdysvaltoihin vuoden 2020 lokakuun ja vuoden 2021 syyskuun välisenä aikana.

Hondurasin ulkomainen velka on kasvanut. Presidentti Xiomara Castro on arvellut, että maalla ei ole varaa lyhentää velkaa sovitussa aikataulussa. Hondurasin on neuvoteltava lainojen antajien kanssa uusista maksuehdoista. Vuonna 2021 Hondurasin kansantalous alkoi elpyä koronan ja myrskytuhojen aiheuttamasta lamasta. Maatalouden asiantuntijoiden mukaan maidon ja lihan tuotanto on kasvanut, mutta useimmilla maanviljelyn aloilla tuotantotapoja olisi uudistettava, jotta tuottavuus paranisi. Tähän tarvittaisiin rahoitusta. Maatalous on Hondurasissa tärkeä työllistäjä. Maa ei kuitenkaan enää ole banaanitasavalta. Yhdysvaltojen markkinoille suunnattu vaatevalmistus on noussut suurimmaksi vientielinkeinoksi.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Hondurasin alemman keskitulotason maaksi. Kansantalous on useina vuosina kasvanut nopeasti, mutta taloudellinen eriarvoisuus vaikeuttaa köyhyyden lievittämistä. Maailmanpankin tilaston mukaan 48% hondurasilaisista eli köyhyydessä vuonna 2019. Sen jälkeen köyhyys paheni. Vuonna 2020 koronapandemia haittasi eri elinkeinojen toimintaa ja kaksi perättäistä hirmumyrskyä aiheuttivat tuhoja. Vuonna 2019 Hondurasissa kävi 2,3 miljoonaa ulkomaista turistia, joiden tuottamat tulot olivat 556 miljoonaa dollaria. Vuonna 2020 maahan saapui vain 670 000 ulkomaalaista turistia ja matkailutulot romahtivat alle puoleen edellisen vuoden tasosta. Vuonna 2021 Hondurasin talous alkoi elpyä syvimmästä lamasta. Silti vielä vuoden 2022 alussa arvioitiin, että yli 70% ihmisistä eli silloin köyhyydessä.

Vuonna 2019 Hondurasin viennin arvo oli 8 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 12 miljardia dollaria. Tärkeimpiä vientituotteita olivat vaatteet ja tekstiilit 43%, kahvi 12%, vihannekset ja hedelmät 7%. Yli puolet Hondurasin viennistä suuntautui Yhdysvaltoihin. Seuraavaksi tärkeimpiä vientimaita olivat naapurit El Salvador, Guatemala ja Nicaragua. Suurimpia tuontimaita olivat Yhdysvallat, Kiina, Guatemala, El Salvador ja Meksiko. Vuonna 2021 ulkomailla asuvat hondurasilaiset lähettivät kotimaahan perheilleen yli 7 miljardia dollaria. Ilman rahalähetyksiä köyhyys kärjistyisi entistäkin pahemmaksi epäkohdaksi.