Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Jakarta
Etniset ryhmät: Jaavalaiset 40%, sundalaiset 16%, malaijit 4%, batakit 4%, maduralaiset 3%, betawit 3%, minangkabaut 3%, bugisit 3 %, muut 24%; yhteensä 1300 etnistä ryhmää
Kieli: Indonesia (virallinen kieli), jaava, englanti, hollanti, paikalliskielet; kaikkiaan 700 kieltä
Uskonto: Muslimit 87%, kristityt 10%, hindulaiset 2%, muut ja uskonnottomat 1%
Väkiluku: 277 534 122 (2023)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 1 811 570 km2
Valuutta: Indonesia rupia
BKT per asukas: 14 653 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 17. elokuuta

Maantiede

Indonesia on Kaakkois-Aasiassa Australian pohjoispuolella. Maailman suurimman saarivaltion alueella on yli 17 000 saarta. Isoimmat saaret ovat Sumatra, Jaava, Sulawesi ja Borneo. Borneon saari on jaettu kolmen valtion kesken. Saaren eteläosat kuuluvat Indonesialle ja pohjoisosat Malesialle sekä Bruneille. Uuden-Guinean saaren läntinen puoli kuuluu Indonesiaan ja itäinen puoli muodostaa suurimman osan Papua-Uuden-Guinean valtiosta. Timorin saarella Länsi-Timor on osa Indonesiaa ja Itä-Timor on itsenäinen valtio. Indonesian pääkaupunki Jakarta on Jaavan saarella.

Indonesian saarilla on lämmin ja kostea ilmasto. Monet saaret ovat merenalaisten tulivuorten huippuja. Indonesiassa on ainakin 120 toimivaa tulivuorta. Vuonna 2021 Jaavan saaren Semerun tulivuori puhkui taivaalle valtavia savu- ja tuhkapilviä. Tuhannet ihmiset pakenivat kodeistaan. Jaavan ja Sumatran saarten välissä sijaitseva matala Anak Krakatau -niminen tulivuori purkautui kymmenen kertaa vuonna 2023. Vuonna 2018 Anak Krakataun purkaus aiheutti ison merenalaisen sortuman, mistä syntynyt hyökyaalto surmasi toisten saarten rannikoilla yli 400 ihmistä. Indonesian korkein vuori on Puncak Jaya (4884 m) Uuden-Guinean saaren länsikärjessä. Vuoren rinteillä on jäätiköitä, jotka nykyisin hupenevat nopeasti.

Ujung Kulonin luonnonpuisto on Jaavan länsirannikolla. Siellä kasvaa rehevä sademetsä. Matalissa rantavesissä viihtyvät mangrovepuut. Luonnonpuistossa elää uhanalaisia jaavansarvikuonoja sekä hopeagibboneita ja muita apinoita. Eläimistöön kuuluvat myös kääpiökauriit ja leopardit. Vielä 1960-luvulla luonnonpuistossa tavattiin jaavantiikereitä, mutta ne ovat sen jälkeen kuolleet sukupuuttoon. Karimunjawan suojelualue on merellä Jaavan pohjoispuolella. Sen pienten saarten ympärillä on hienoja koralliriuttoja, joiden liepeillä sukeltajat käyvät ihailemassa satoja värikkäitä kalalajeja. Saarten vesillä ui merikilpikonnia, jättikitararauskuja ja haita. Indonesian kuivimmilla saarilla elää jättiläisvaraaneja. Jättiläisvaraani on maailman suurin lisko. Indonesian valtavan saariston elonkirjo on ainutlaatuisen rikas. Kasvillisuuteen ja eläimistöön kuuluu sekä aasialaista että australialaista lajistoa. Sumatran saarella elävää sumatranorankia ja sumatransarvikuonoa sekä paikallisia tiikerin ja aasiannorsun alalajeja ei tavata missään muualla.

1950-luvulla yli 80% Indonesian maa-alasta oli metsiä. Nykyisin metsien peitossa on alle puolet maasta. Metsiä on kaadettu palmuviljelmien tieltä sekä puu- ja paperiteollisuuden raaka-aineiksi. Laajat tulipalotkin ovat hävittäneet metsiä. Maailmanpankin tietojen mukaan suojeltujen alueiden osuus oli 12% Indonesian maa-alasta vuonna 2022. Indonesia on sitoutunut julistamaan 10% lähimeristään suojelualueiksi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuonna 2021 lähes 40% Indonesian kuluttamasta energiasta tuli kivihiilestä ja yli kolmasosa saatiin öljystä. Kaasun osuus oli 16%. Vesivoiman osuus oli alle 3%. Tuuli- ja aurinkovoiman käyttö oli erittäin vähäistä. Indonesia päästää vuosittain ympäristöön 8 miljoonaa tonnia muovijätettä. Vuonna 2022 maa otti tavoitteeksi vähentää 70% muovijätteestä vuoteen 2025 mennessä.

Historia

Indonesiassa on elänyt esi-ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Jaavan saaren itäosasta Trinilistä on löytynyt 700 000 vuotta vanhoja esi-ihmisluita. Löytö nimettiin jaavanihmiseksi. Floresin saaren Liang Buan luolasta on löydetty 60 000 vuotta vanhoja esi-ihmisten luita ja työkaluja. Saarella on asunut pienikokoinen esi-ihmislaji, jota kutsutaan floresinihmiseksi. Nykyihminen on asettunut Indonesian saarille noin 45 000 vuotta sitten. Sulawesin saarella on yli 40 000 vuoden ikäisiä kalliomaalauksia. Vanhimmat maalaukset esittävät villisikoja. Neljä tuhatta vuotta sitten Indonesiaan purjehti varhaisia siirtolaisia Taiwanilta. 3000 vuotta sitten riisin viljely uppokastelupelloilla levisi Indonesian saarille luultavasti Vietnamin ja Thaimaan seuduilta. Riisin viljely paransi ruokataloutta ja väestö lisääntyi. Indonesian saarten kansoilla oli kauppayhteyksiä Filippiineille, Intiaan ja Kiinaan.

Indonesian saarille syntyi useita valtioita. 700-luvulla Etelä-Sumatran Srivjayasta kasvoi vahva merivaltio, joka laajeni suuren satamakaupunkien liiton ytimeksi. Srivjaya säilyi voimakkaana 1100-luvulle asti. 1200-luvulla islamin usko levisi Indonesiaan. Maustekauppa vahvisti suhteita Indonesian saarten ja islamilaisten maiden välillä. 1500-luvulla islamista tuli hallitseva uskonto Jaavalla ja Sumatralla. 1510-luvulla Portugali pyrki ottamaan hallintaansa mausteneilikan ja muskottipähkinän kauppareitit. 1600-luvun alussa Hollannin Itä-Intian kauppayhtiö alkoi vallata Indonesian saaria. Indonesiasta tuli Alankomaiden siirtomaa. 1940-luvun alussa Japani valtasi Indonesian Alankomailta. Japani tarvitsi Indonesian öljyä ja kumia. Toisen maailmansodan päättyessä Japanin antautumiseen vuonna 1945 Indonesia julistautui itsenäiseksi. Vuonna 1949 YK:n turvallisuusneuvosto vaati Alankomaita tunnustamaan Indonesian itsenäisyyden. Vuonna 1950 Indonesia hyväksyttiin YK:n jäseneksi.

Indonesian itsenäisyyden alussa maa oli epävakaa. Hallitukset vaihtuivat usein. Monilla saarilla oli kuohuntaa ja kapinoita. Maan ensimmäinen presidentti Sukarno keskitti valtaa itselleen. Hän johti Indonesiaa itsevaltaisesti yli 20 vuotta, vuoteen 1967 asti, ja hän julisti itsensä elinikäiseksi presidentiksi. Vuonna 1965 armeijan sisällä puhkesi valtataistelu ja osa sotilaista yritti kaappausta. Armeijan päällikkö kenraali Suharto aloitti ankaran vainon kaappausta yrittäneitä ja Indonesian kommunistipuoluetta vastaan. Satoja tuhansia ihmisiä surmattiin. Kenraali Suharto syrjäytti presidentti Sukarnon. Suharto nimitettiin presidentiksi vuonna 1968. Hän hallitsi Indonesiaa kovin ottein kolmenkymmenen vuoden ajan. Armeija käytti raakaa väkivaltaa vaientaakseen hallituksen arvostelijat. Suharto rikastui ollessaan vallassa. Maiden hallinnon laatua tarkkaileva kansainvälinen Transparency International arvioi, että Suharto keräsi 30 miljardin euron varallisuuden ennen kuin hänen hallintonsa päättyi.

Suharton valtakaudella Indonesia teollistui. Ulkomaiset yritykset toivat maahan rahaa ja hyödynsivät runsaita luonnonvaroja. 1990-luvun lopulla Aasia ajautui talouskriisiin, joka horjutti myös Indonesiaa. Maassa puhkesi isoja hallituksen vastaisia mielenosoituksia. Armeijakin painosti Suhartoa eroamaan. Suharto luopui presidentin tehtävästä vuonna 1998. Sen jälkeen Indonesia on irtautunut johtajien yksinvallasta ja edennyt kohti monipuoluedemokratiaa. Vuonna 2004 järjestettiin ensimmäiset vapaat presidentinvaalit. Samana vuonna tuhoisa hyökyaalto tappoi 130 000 ihmistä ja aiheutti valtavia vahinkoja Indonesian saarten rannikoilla. 2000-luvulla Indonesia on onnistunut vähentämään ihmisten köyhyyttä, mutta tuloerot ovat kasvaneet ja eriarvoisuus on lisääntynyt. Vuonna 2023 maailman demokratian tilaa seuraava Freedom House -järjestö luokitteli Indonesian osittain vapaaksi maaksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Indonesian presidentti valitaan suoralla vaalilla viiden vuoden välein. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle virkakaudelle. Indonesiassa presidentti toimii hallituksen johtajana. Vuonna 2019 silloinen presidentti Joko Widodo valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Hän sai 55% äänistä. Kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan vaalit olivat vapaat ja uskottavat, mutta heti vaalien jälkeen puhkesi levottomuuksia, joissa kuoli kahdeksan ihmistä. Hävinneen presidenttiehdokkaan Prabowo Subianton kannattajat eivät halunneet hyväksyä vaalitulosta. Yli 150 miljoonaa ihmistä kävi äänestämässä. Se oli 83% äänioikeutetuista.

Vuonna 2019 parlamentin jäsenten vaali järjestettiin samana päivänä kuin presidentinvaalit. Indonesian parlamentti tunnetaan neuvoa-antavan kansankokouksen nimellä. Parlamentissa on kaksi osaa: 575 jäsenen edustajainhuone sekä 136-jäseninen alueiden edustajien neuvosto, joka keskittyy alueelliseen itsehallintoon liittyviin asioihin. Presidentti Joko Widodon Demokraattisen taistelun puolue PDI-P sai edustajainhuoneen vaalissa alle viidesosan äänistä ja 128 kansanedustajaa. PDI-P on edustajainhuoneen suurin puolue, mutta sillä ei ole enemmistöä. Indonesian parlamentissa on nyt edustettuna yhdeksän puoluetta. Vaaleihin osallistui 27 puoluetta. Viidesosa kansanedustajista on naisia.

Vuoden 2019 vaalien jälkeen presidentti Joko Widodo muodosti kuuden puolueen hallitusliiton, jolla on tukenaan edustajainhuoneen suuri enemmistö. Presidentinvaalissa hävinnyt ehdokas Prabowo Subianto on myös mukana hallituksessa. Joko Widodo on keskittynyt paljolti Indonesian talouden ja tuotantoelämän vahvistamiseen koronalaman jälkeen. Häntä on arvosteltu siitä, että hän ei halua tehdä uudistuksia demokratian lujittamiseksi. Indonesian yhteiskunnassa on edelleen isoja jännitteitä. Valtavan saarivaltion eri osissa on väestöryhmien välisiä ristiriitoja ja itsenäisyyspyrkimyksiä. Maassa toimii vahvoja islamistisia liikkeitä, jotka haluavat kaataa monipuoluejärjestelmän ja muuttaa Indonesian uskontopohjaiseksi islamilaiseksi valtioksi. Armeijalla on yhä paljon vaikutusvaltaa maan taloudessa, yhteiskunnassa ja politiikassa. Indonesia on edennyt kohti toimivaa demokratiaa, mutta demokratian perusta ei vielä ole niin vahva, ettei se olisi horjutettavissa.

Mulyana on indonesialainen taiteilija. Hänen hämmästyttävät työnsä ovat esillä näyttelyissä monissa maissa. Hän virkkasi värikkään koralliriutan, jossa on kolme tuhatta kalaa ja sata mustekalaa. Mulyana muistuttaa meitä siitä, että rikas meriluonto on vaarassa. Elonkirjoa on varjeltava. Ilman sitä maailma on väritön ja tyhjä. Kuvahakuvihje: Mulyana artist.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Indonesian alemman keskitulotason maaksi. Indonesian talous on kasvanut varsin nopeasti jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Poikkeus oli vuosi 2020, jolloin koronalama supisti taloutta 2%. Sen jälkeen talouskasvu on jälleen elpynyt. Aasian kehityspankki arvioi, että joka kymmenes indonesialainen eli köyhyydessä vuonna 2022. Alle 4% työvoimasta on työttömiä. Vuonna 2021 29% Indonesian työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 22% toimi teollisuuden tehtävissä ja 49% työskenteli palvelualoilla.

Suurin osa Indonesian maataloustuottajista on pienviljelijöitä, joiden tilat ovat alle hehtaarin kokoisia ja jotka tuottavat riisiä, vihanneksia ja hedelmiä paikallisille markkinoille. Suuret maatilat keskittyvät vientituotantoon. Indonesia on yksi maailman suurimmista palmuöljyn, riisin, luonnonkumin, kahvin, kaakaon, maissin, chilipippurin sekä kookosöljyn ja -rasvan tuottajista. Maassa kasvatetaan myös paljon erilaisia hedelmiä sekä kotimarkkinoille että vientiin. Kalastus on tärkeä elinkeino. Viime vuosien aikana kalankasvatus on lisääntynyt.

Indonesia on laaja maa, jolla on runsaita luonnonvaroja. Maaperässä on öljyä, kaasua, kivihiiltä, tinaa, nikkeliä, kultaa, kuparia sekä alumiinin raaka-ainetta bauksiittia. Indonesian metsien arvokkaat jalopuulajit kiinnostavat huonekaluteollisuutta. Istutusmetsissä kasvatetaan tiikkiä. Indonesian Bali on suosittu matkailukohde. Balilla on upeita rantoja, hienoja vanhoja temppeleitä ja kaunista luontoa. Vuonna 2022 Balilla kävi yli 2 miljoonaa ulkomaista turistia. Matkailijamäärän odotetaan kaksinkertaistuvan lähivuosien aikana. Vuonna 2019 Indonesiassa kävi 16 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuotti 18 miljardia euroa.

Vuonna 2021 Indonesian viennin kokonaisarvo oli 250 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 200 miljardia euroa. Vientituotteita olivat kivihiili, palmuöljy, autot, koneet ja laitteet, vaatteet, kankaat ja jalkineet, kumi, paperimassa, vaneri, teräs, rautaseokset, tina, kupari, nikkeli, kulta, ravut ja kala. Suurimpia vientimaita olivat Kiina, Yhdysvallat, Japani, Intia ja Singapore. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Singapore, Japani, Yhdysvallat ja Malesia. Vuonna 2022 ulkomailla työskentelevät indonesialaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 10 miljardia euroa.