Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: New Delhi
Etniset ryhmät: Intiassa on tuhansia etnisiä ryhmiä, joista useimmat kuuluvat joko indoeurooppalaiseen kielikuntaan tai dravida-kieliperheen kansoihin
Kieli: Hindi ja englanti (viralliset kielet), osavaltioissa virallisesti 22 kansalliskieltä, kaikkiaan maassa puhutaan yli 400 kieltä
Uskonto: Hindut 80%, muslimit 14%, kristityt 2%, sikhit 2%, muut ja uskonnottomat 2%
Väkiluku: 1 428 627 663 (2023)
Valtiomuoto: Liittotasavalta
Pinta-ala: 3 287 260 km2
Valuutta: Intian rupia
BKT per asukas: 8 379 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 15. elokuuta (itsenäisyyspäivä), 26. tammikuuta (tasavallan päivä)

Maantiede

Intia on suuri eteläaasialainen valtio Himalajan korkeiden vuorten ja lämpimän meren välissä. Intiassa on jo enemmän asukkaita kuin Kiinassa. Kolmion muotoisen niemimaan eteläisiä osia ympäröi Intian valtameri. Pohjoisten osien rajanaapureina ovat Pakistan, Kiina, Bhutan, Nepal, Myanmar ja Bangladesh. Vuoristojen vesilähteet synnyttävät ja ruokkivat suuria jokia. Himalajan vuoriketjujen eteläpuolella on laaja Indo-Gangesin tasanko. Sen halki virtaavat Ganges, Brahmaputra ja Indusjoki. Jokilaaksojen ravinteikkailla mailla on elänyt ohran-, vehnän- ja riisinviljelijöitä jo tuhansia vuosia sitten. Tasankoalueen länsiosassa Pakistanin rajalla on kuivaa hiekka-aavikkoa.

Intian keskiosissa on pitkiä vuoriketjuja. Nämä vuoret ovat vanhempia ja matalampia kuin Himalajan huiput. Himalajan vuoriston Kanchenjungan huippu Nepalin rajalla kurkottaa 8586 metriä merenpinnan yläpuolelle. Se on Intian korkein vuori. Niemimaan keskiosien Länsi- ja Itä-Ghatien vuoristojen metsän peittämät huiput kohoavat alle kaksi kilometriä merenpinnan tasosta. Länsi-Ghatin vuoriketjuun kuuluvien Nilgirin vuorten rinteillä on ikivihreää monilajista lehtimetsää. Siellä kasvaa tiikkiä, leiskupuita, palisantereita, kapokkioita, viikunoita, jambolaaneja ja paljon muita puulajeja. Metsässä elää aasiannorsuja, tiikereitä, leopardeja, huulikarhuja, antilooppeja ja partamakakeja. Intian koilliskärjessä Kazirangan kansallispuiston kosteat ruohoniityt ovat sarvikuonojen turvapaikka.

Intialla on kaikkiaan 7500 kilometriä rannikkoa ja yli tuhat saarta. Rannikolla on hienoja hiekka- ja palmurantoja. Andamaanien ja Nikobaarien saarten ympärillä on koralliriuttoja, jotka houkuttelevat kaloja ja sukeltajia. Meressä ui kilpikonnia, delfiinejä ja valaita. Maailmanpankin laskujen mukaan 4% Intian maa- ja merialueesta oli suojelun piirissä vuonna 2021. Maapinta-alasta suojelualueiden osuus oli noin 8%. Intialla on mittavia ympäristöongelmia. Vuonna 2021 46% maassa käytetystä energiasta saatiin hiilestä ja 23% saatiin öljystä. Polttopuun ja muun biomassan osuus oli 21%. Kaasun osuus oli 6%. Vesivoima, ydinenergia sekä aurinko- ja tuulivoima kattoivat yhteensä vain 4% energiantuotannosta. Hiilivoimalat, runsas polttopuun käyttö, teollisuuden päästöt ja liikenne pilaavat Intian suurten kaupunkien ilmaa aiheuttaen väestölle terveyshaittoja. Vuonna 2021 maailman 20 saastuneimman kaupungin luettelossa oli kymmenen intialaista kaupunkia. Vuonna 2023 Intiassa oli 49 yli miljoonan asukkaan kaupunkia. Kahdessa suurimmassa kaupungissa Mumbaissa ja Delhissä eli kummassakin yli 10 miljoonaa ihmistä.

Kaupunkien jätevedet, roskat ja lieju likaavat Intian jokia ja järviä. Vesistöihin päätyy myös teollisuuden myrkkyjä, maanviljelyn torjunta-aineita, öljyä ja raskasmetalleja. Saastuneen veden kautta leviävistä vakavista sairauksista kärsii 40 miljoonaa intialaista. Vaarallisen likaista vettä käytetään myös maataloudessa, esimerkiksi vihannesten kastelussa. Maailmanpankki arvioi, että veden huono laatu aiheuttaa Intialle joka vuosi yli 7 miljardin euron suuruiset taloudelliset tappiot. Viime vuosien aikana kuivuus ja kuumuus ovat haitanneet Intian ruoantuotantoa. Vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan ainakin kahdenkymmenen ison kaupungin pohjavesivarat ovat vaarassa ehtyä vuoteen 2030 mennessä. Intian kaupunkien jätteistä kierrätetään vain viisi prosenttia. Suurin osa kotitalousjätteestä viedään lajittelematta kaatopaikoille. Intian joet kuljettavat valtavia määriä muovia mereen joka päivä. Intian alkuperäisluonto on uhanalainen. Lajisto vähenee. Tuli tuhoaa vuosittain lähes 20.000 neliökilometriä metsää.

Historia

Intian keskiosista Narmadajoen laaksosta on löydetty puolen miljoonan vuoden ikäisiä pystyihmisen luita. Läheisten Vindhyan vuorten rinteillä on satoja kalliosuojia, joissa on jälkiä 100.000 vuoden takaisesta ihmisasutuksesta. Bhimbektan luolien seinillä on 10.000 vuotta sitten tehtyjä maalauksia, jotka esittävät norsuja, puhveleita ja metsästäjiä. Indusjoen ja sen sivujokien laaksoissa harjoitettiin maanviljelyä 9000 vuotta sitten. 4000 vuotta sitten Indusjoen seuduilla oli jo useita isoja kaupunkeja. Nykyisen Intian alueella sijaitsevia kaupunkeja olivat Gujaratin Dholavira, Ghaggarin tasangon Kalibangan ja Rakhigarhi, sekä Lothalin satamakaupunki Arabianmeren rannalla. Indusjoen suurimmissa kaupungeissa asui kymmeniä tuhansia ihmisiä. Niissä oli hyvin toimiva vesihuolto ja viemäröinti. Dholavirassa oli valtavia maanalaisia vesisäiliöitä. Käsityöläiset valmistivat hienoja saviruukkuja ja koriste-esineitä. Kaupungeilla oli kauppayhteyksiä Persiaan ja Mesopotamiaan.

Intian niemimaalla eli monia eri kansoja. Maan suurista uskonnoista hindulaisuus syntyi Indusjoen alueella jo neljä tuhatta vuotta sitten. Buddhalaisuus sai alkunsa noin 2500 vuotta sitten pohjoisessa Gangesjoen varrella Keski-Aasiasta tulleen arjalaisväestön keskuudessa. Sikhiläisyys syntyi 1400-luvulla Punjabin alueella Intian luoteisosassa. Intia yhdistyi ensimmäisen kerran yhdeksi vahvaksi valtioksi 2300 vuotta sitten Mauryan valtakunnan kukoistuksen aikaan. Intian niemimaalta Mauryan ulkopuolelle jäivät vain mantereen eteläisin kärki ja Sri Lankan saari. Mauryan Kuninkaantie oli Silkkitien kautta yhteydessä Välimerelle ja Kiinaan. Intia vei ulkomaille kultaa, jalokiviä, mausteita, norsunluuta, jalopuuta, Bengalin silkkiä, Gujaratin puuvillaa, Himalajan rinteiden myskiä ja sahramia.

600- ja 700-luvuilla islamilaiset arabit alkoivat vallata Intiaa lännestä nykyisen Pakistanin kautta. Intian etelä- ja itäosissa ja Sri Lankassa oli vauraita kauppavaltioita. 1200-luvulla lähes koko Intia oli islamilaisten arabien, persialaisten ja turkkilaisten ruhtinaiden hallussa. 1500-luvulla turkkilais-mongolialainen Suurmogulien valtakunta levittäytyi Intian niemimaalle. Mogulien valta jatkui 1700-luvulle asti. Iso-Britannia perusti Intiaan kauppa-asemia ja tukikohtia jo 1600-luvulla. 1700-luvun puolivälin jälkeen Iso-Britannia laajensi valta-alueitaan jatkuvilla sotaretkillä ja 1850-luvulla koko Intia oli alistettu brittiläiseksi siirtomaaksi. Joissakin osissa Intian niemimaata siirtomaahallinnon alaisina oli paikallisia ruhtinaskuntia omine hallitsijoineen.

Intia itsenäistyi toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1947. Itsenäisyyden saavuttamista edisti suuresti Mahatma Gandhin johtama laaja kansanliike. Iso siirtomaa jaettiin kahdeksi itsenäiseksi valtioksi: Intiaksi ja Pakistaniksi. Jako tehtiin uskontojen rajalinjojen mukaan. Pakistan muodostettiin Intian muslimienemmistöisistä alueista. Muslimivaltio oli kaksiosainen: Länsi-Pakistan eli nykyinen Pakistan oli Intian länsipuolella ja Itä-Pakistan eli nykyinen Bangladesh idässä Länsi-Bengalin ja Intian itäisimpien osavaltioiden välissä. Intia osallistui YK:n perustamiseen vuonna 1945 ja itsenäisestä Intiasta tuli YK:n jäsenmaa vuonna 1947. Intiasta tuli ydinasevalta vuonna 1974, kun maa teki ensimmäisen atomipomminsa onnistuneen koeräjäytyksen Tharin aavikolla lähellä Pakistanin rajaa.

Yhteiskunta ja politiikka

Intia on liittovaltio, johon kuuluu 28 osavaltiota sekä kahdeksan liittovaltion alaista hallintoaluetta. Valtionpäämiehenä on valitsijamiehistön valitsema presidentti. Valitsijamiehinä toimivat liittovaltion ja osavaltioiden kansanedustajat. Vuonna 2022 presidentiksi valittiin Droupadi Murmu. Hän on Intian toinen naispresidentti. Presidentin toimikausi on viisi vuotta. Presidentin valta-asema on muodollinen. Todellista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka on nautittava parlamentin alahuoneen luottamusta. Intialla on kaksikamarinen parlamentti. Parlamentin ylähuonetta kutsutaan osavaltioiden neuvostoksi. Neuvostossa on 245 jäsentä, joista kaksitoista on presidentin nimittämiä. Osavaltioiden parlamentit valitsevat muut jäsenet. Kunkin osavaltion valitsijamiesten määrä lasketaan niiden asukaslukujen mukaan. Parlamentin alahuoneessa on 545 kansanedustajaa, jotka valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Vain 15% nykyisistä kansanedustajista on naisia.

Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa oikeistolainen Janata- eli Kansanpuolue säilytti enemmistönsä ja puolueen johtaja Narendra Modi jatkoi Intian pääministerinä. Modin hallitus on edistänyt Intian talouskasvua. Vuonna 2023 Intialla on Yhdysvaltojen, Kiinan, Japanin ja Saksan jälkeen maailman viidenneksi suurin talous. Vuonna 2023 Intia nousi Kiinan ohi maailman väkirikkaimmaksi maaksi. Puolet intialaisista on alle 30-vuotiaita. Maan työmarkkinoille tulee joka vuosi miljoonia uusia työnhakijoita. Intian tuotantoelämä on nykyaikaistunut. Intia on tietotekniikan ja lääketeollisuuden suurvalta. Sähköverkko on jo levitetty melkein koko maahan. Intialaiset etätyöntekijät myyvät palveluita kaikkialle maailmaan. Yli kaksisataa miljoonaa intialaista elää kuitenkin yhä köyhyydessä. Seuraavien kymmenen vuoden aikana Intiassa olisi luotava lähes 200 miljoonaa uutta työpaikkaa, jotta työttömyys ei aiheuttaisi levottomuuksia. Talouskasvu ei ole poistanut eriarvoisuutta. Miljoonat köyhät intialaisperheet myyvät lapsiaan pakkotyöhön. Vuonna 2014 intialainen Kailash Satyarthi ja pakistanilainen Malala Yousafzai saivat Nobelin rauhanpalkinnon toiminnastaan lasten oikeuksien puolesta. Kailash Satyarthi on tehnyt sitkeää ja pitkäjänteistä työtä lapsityötä ja lasten orjuuttamista vastaan.

Pääministeri Narendra Modi ja Janata-puolue edustavat kärkevää hindulaista kansallismielisyyttä. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Intia on osittain vapaa maa. Modin valtakaudella demokratian arvioidaan heikentyneen. Oikeuslaitoksen riippumattomuutta on kavennettu. Vaalilakeja on muutettu tavalla, joka hyödyttää valtapuoluetta. Toimittajia on pahoinpidelty. Vuonna 2023 suurimman oppositiopuolueen Kongressipuolueen entinen johtaja Rahul Gandhi erotettiin parlamentista ja tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen pääministeri Modin kunnian loukkaamisesta.

Hindulainen kansallismielisyys on ruokkinut äärihindujen väkivaltaa muslimeja vastaan. Vuonna 2020 Delhissä puhjenneissa mellakoissa äärihindulaiset tappoivat 40 muslimia. Yhteenottoja hindujen ja muslimien välillä esiintyy joka vuosi eri osavaltioissa. Vuonna 2002 lähes 800 muslimia ja 250 hindua kuoli Gujaratissa uskonnollisten ryhmien välisissä katutaisteluissa. Narendra Modi oli tuolloin Gujaratin osavaltion pääministeri. Intian tapahtumia seuranneiden tarkkailijoiden mukaan hänen toimintansa pikemminkin lietsoi kuin hillitsi äärihindulaista väkivaltaa. Vuonna 2023 Modin hallitus on yrittänyt estää Britannian yleisradioyhtiön tekemän dokumenttiohjelman levittämistä Intian sosiaalisessa mediassa. Ohjelmassa käsitellään Modin osuutta Gujaratin tapahtumiin.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Intian alemman keskitulotason maaksi. 2000-luvulla valtavan maan talous on kasvanut nopeasti. Intian kansantalouden koko on kolminkertaistunut 15 vuodessa. Vuonna 2020 talous supistui yli 6%, mutta kasvu elpyi voimakkaasti vuonna 2021 ja jatkui myös seuraavana vuonna. YK:n kehitysohjelman UNDP:n mukaan 415 miljoonaa intialaista pääsi irti köyhyydestä vuosien 2005 ja 2020 välisenä aikana. UNDP käyttää köyhyyden mittaamisessa moniulotteista köyhyysindeksiä. Moniulotteiseen köyhyysindeksiin vaikuttavat sekä köyhien ihmisten määrä että heidän kokemansa köyhyyden vakavuus. Ulottuvuuksina arvioidaan koulutusta, terveydentilaa ja elinoloja. Köyhyydessä elää vielä 230 miljoonaa intialaista. Se on 16% väestöstä. Yli viidesosa Intian maaseudun asukkaista elää köyhyydessä.

Vuonna 2019 43% Intian työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 25% toimi teollisuuden tehtävissä ja 32% työskenteli palvelualoilla. Yli kolme neljäsosaa Intian maanviljelijöistä on pientilallisia. Monet vuokraavat maata viljelläkseen ja tekevät myös palkkatyötä. Viime vuosina pienviljelijöiden elintaso on laskenut ja he ovat velkaantuneet. Intian hallitus haluaa purkaa maatalouden sääntelyä ja antaa tilaa markkinavoimille. Uudessa järjestelmässä tuottajat myyvät tuotteensa suoraan elintarvikeyrityksille ja kauppaketjuille. Tätä ennen ostajina ovat olleet osavaltioiden valvomat tukkuvarastot, jotka ovat tarjonneet viljelijöille ostokiintiöitä ja takuuhintoja. Uusi käytäntö antaa menestymisen mahdollisuuksia hyvin tuottaville uudistumiskykyisille viljelijöille. Perinteiset pienviljelijät pelkäävät muutosta. Suurella osalla heistä on käytössä alle hehtaari maata ja satotulokset ovat heikot. Kaikkiaan Intia on maailman suurin maidon tuottaja ja kärkisijoilla myös riisin, sokerin, vehnän, vihannesten ja hedelmien tuottajana.

Intiassa on paljon ammattitaitoista työvoimaa. Maassa on laaja ja monipuolinen teollisuus. Vuonna 2023 Intia on maailman neljänneksi suurin autonvalmistaja. Aurinkovoimaa lisätään maailman kolmanneksi nopeimmalla vauhdilla ja Intia aikoo olla edelläkävijä vihreän vedyn tuotannossa. Intian it-palvelutalous on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana. Intiassa on nykyaikaisen teknologian, lääketieteen ja digitalisaation huippuosaamista. Intiassa on myös paljon nuoria kasvuhakuisia startup-yrityksiä. Vuonna 2019 Intiassa kävi 18 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa ja turismin tuottamat tulot olivat yli 30 miljardia euroa. Mahtavaa ja kauneudestaan kuuluisaa Taj Mahalin hautarakennusta Uttar Pradeshin Agrassa käy joka vuosi katsomassa kahdeksan miljoonaa ihmistä. Heistä lähes miljoona on ulkomaisia turisteja.

Vuonna 2021 Intian viennin kokonaisarvo oli 400 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 560 miljardia euroa. Vientituotteita olivat vaatteet ja kankaat, autot, koneet ja laitteet, lääkkeet, öljy, timantit ja muut jalokivet, rauta, alumiini, riisi, sokeri, liha, kala ja ravut, paperi, muovit sekä keramiikka. Tärkeimpiä vientimaita olivat Yhdysvallat, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Bangladesh, Iso-Britannia ja Saksa. Suurimpia tuontimaita olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Yhdysvallat, Sveitsi ja Saudi-Arabia. Vuonna 2022 ulkomailla työskentelevät intialaiset lähettivät kotimaahan yhteensä noin 100 miljardia euroa.