Irlanti

Maantiede

Irlannin saari on Pohjois-Atlantilla Ison-Britannian saaren länsipuolella. Irlannin saaren koillisosa, Pohjois-Irlanti, on Yhdistyneen kuningaskunnan eli Ison-Britannian valtion osa. Irlannin tasavaltaan kuuluu suurin osa Irlannin saaresta sekä 80 pientä saarta pääsaaren lähivesillä. Irlannin keskiosat ovat alavaa tasankoa. Etelää ja pohjoista poimuttavat mäet ja kukkulat. Korkein huippu on Carrauntoohil (1041 m) Irlannin saaren eteläkärjessä. Rannoilla on jylhiä jyrkänteitä. Valtaosa metsistä hakattiin yli sata vuotta sitten. Nykyisin vain kymmenesosa Irlannin maa-alasta on metsää. Suurin osa on puuteollisuutta varten istutettuja vieraslajisia metsiä, joissa yleisiä puita ovat sitkankuusi ja pohjoisamerikkalaiset männyt. Harvoissa jäljelle jääneissä luonnonmetsissä kasvaa tammea, saarnea, koivua, vuorijalavaa, pihlajaa, marjakuusta ja pähkinäpensasta.

Irlannissa on kuusitoista jokea, jotka pujottelevat mäkien ja kukkuloiden välistä laskeakseen mereen. Saaren keskitasangon halki virtaa pitkä ja vuolas Shannonjoki. Sen varrella on useita järviä. Irlantia kutsutaan vihreäksi saareksi. Suuri osa maasta on vehreitä avoimia laidunmaita, nummia ja kosteikkoja. Irlannin ilmasto on leuto ja sateinen. Kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat viileitä. Connemaran kansallispuisto on Irlannin länsirannikolla. Siellä on loivia kukkuloita ja karua kalliorantaa. Laaksoissa on turvesuota. Siniheinän mättäät värittävät rinteitä ja kosteikkoja. Alueella elää kettuja, kärppiä, näätiä ja kaniineja. Seudun tunnetuin eläin on connemaranponi. Yksi Irlannin luonnon erityispiirteistä on se, että saarella ei ole yhtään luonnonvaraista käärmelajia.

Irlannin rantavesillä on merilintujen asuttamia saaria. Niihin kuuluu länsirannikolla Mayon niemen edustalla kohoava tornimainen Dun Briste, jonka kallioiden kielekkeillä pesivät lunnit, pikkukajavat ja merimetsot. Etelämpänä Kerryn niemellä on Irlannin ensimmäinen pimeän taivaan suojelualue, joka kutsuu tähtitieteen harrastajia tarkkailemaan taivasta. Harvaan asutulla seudulla keinovalaistus on sopivan niukka ja pimeys antaa mahdollisuuden nauttia yötaivaan ainutlaatuisista nähtävyyksistä.

Vesien likaantuminen on yksi Irlannin isoista ympäristöhaasteista. Joet ovat saastuneet ja ympäristöhallinnon mukaan vain puolet pintavesistä on nykyisin kohtalaisen puhtaita. Irlannin elonkirjo hupenee koko ajan huolestuttavalla tavalla. Alkuperäinen metsäluonto on jo suureksi osaksi kadonnut. Seuraava häviämisaalto uhkaa luonnontilaisia kosteikkoja ja makean veden lajistoa. Maatalouden tarpeet ja ravinnepäästöt aiheuttavat haittaa luonnolle.

Irlannin ympäristöhallinto toteaa, että maa on jäämässä jälkeen ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta tärkeistä kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen tavoitteista. Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi ja metaani. Ilmakehässä ne päästävät läpi auringonsäteilyn, mutta sitovat suuren osan Maan pinnalta lähtevästä lämpösäteilystä, jolloin ilma lämpenee. Kolme neljäsosaa ihmisen talouden hiilidioksidin päästöistä on seurausta fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn, hiilen ja kaasun käytöstä. Vuonna 2022 noin 46% Irlannin kuluttamasta energiasta tuli öljystä, 27% saatiin kaasusta ja 6% hiilestä. Tuulivoiman osuus oli 16%. Aurinko- tai vesivoimalla tuotettiin yhteensä vain hieman yli sadasosa kulutetusta energiasta.

Historia

Irlannin ihmisasutus on alkanut jääkauden jälkeen. Saarta peittäneet jäämassat sulivat 14.000 vuotta sitten. Sen jälkeen kasvillisuus kehittyi vaiheittain, kunnes suurin osa maasta oli metsän peitossa. Irlantiin tuli eläimiä manner-Euroopasta Ison-Britannian saaren kautta. 9000 vuotta sitten Irlannissa asui ihmisiä, jotka metsästivät villisikoja, kalastivat järvillä, joilla ja merestä, sekä keräsivät kasveja ja simpukoita. Eri puolilta saarta on löytynyt kiviveitsiä, -kirveitä ja kaapimia sekä keihäiden ja harppuunoiden kivi- ja luukärkiä. Dublinista on löydetty 6000 vuotta vanhoja kalanpyydyksiä.

5700 vuotta sitten Irlannissa harjoitettiin jo maanviljelyä. Viljelijät elivät puutaloissa. He kasvattivat ohraa ja vehnää. Heillä oli lehmiä, lampaita ja vuohia. He tekivät saviastioita. Addergoolen suolta Galwayn läheltä on kaivettu esiin ison 2400 vuotta vanhan puuveneen jäännökset. 2500 vuotta sitten kelttiheimot alkoivat asuttaa Irlantia. Irlannin pohjoisosien järvillä on ollut paalujen päälle rakennettuja kyliä, jotka ovat olleet kuin keinotekoisia saaria.

200-luvulta alkaen Irlannin maatalous vahvistui. Kaura ja ohra olivat tärkeitä satokasveja. Karjalle rakennettiin aidattuja ja vartioituja yösuojia. Kristinusko levisi saarelle 400-luvulla. 800-luvulla isoimpien luostareiden ympärille kasvoi kaupunkeja. Viikingit alkoivat tehdä ryöstöretkiä Irlantiin. He perustivat tukikohtia, joista syntyi kaupunkeja. Nykyinen pääkaupunki Dublin on viikinkien vanha kauppakaupunki. Viikingit yhdistivät Irlannin kansainvälisiin kauppareitteihin. Hopea yleistyi Irlannin taloudessa. 1000-luvulla Irlannin paikallisvaltiot vahvistuivat ja ryhmittyivät yhteisen suurkuninkaan ympärille. Silloin viikingit menettivät Dublinin hallinnan.

1100-luvulla Englanti alkoi valloittaa Irlantia. 1500-luvulla Englannin kuningas julistettiin myös Irlannin kuninkaaksi. Suurin osa irlantilaisista oli tuolloin katolilaisia, niin kuin nytkin. Englannin hallinto vainosi katolilaisia saavuttaakseen kulttuurillisen ja uskonnollisen ylivallan. Tämä ruokki vihaa ja kylvi ristiriitoja, jotka ovat leimanneet Irlannin historiaa ja yhteiskuntaa nykypäiviin asti. 1500- ja 1600-luvuilla Pohjois-Irlantiin muutti Englannista siirtolaisia, jotka olivat uskonnoltaan protestantteja. Heidän käyttöönsä jaettiin katolilaisten irlantilaisten maita. Tämä synnytti kapinoita. Sodat jatkuivat vuosikausia.

1700-luvun lopussa Irlannin kansallismieliset yrittivät kapinaa Ranskan tuella. Kapina kukistettiin. Sen jälkivaiheissa 1800-luvun alussa Ison-Britannian ja Irlannin parlamentit hyväksyivät sopimuksen, missä Iso-Britannia ja Irlanti liitettiin yhteen Yhdistyneeksi kuningaskunnaksi. 1800-luvun puolivälissä ankara nälänhätä tappoi satoja tuhansia irlantilaisia. Lähes kaksi miljoonaa ihmistä lähti Yhdysvaltoihin. Ennen nälänhätää Irlannissa eli 8 miljoonaa ihmistä. Vuoteen 1911 mennessä väkiluku oli vähentynyt neljään miljoonaan. Kymmenen tuhatta englantilaista omisti melkein kaikki Irlannin viljely- ja laidunkelpoiset maat.

Vuonna 1919 alkoi Irlannin vapaussota, joka päätti Ison-Britannian vallan. Vuonna 1920 Irlanti jaettiin kahtia. Pohjoisen protestanttienemmistöisistä maakunnista tuli Isoon-Britanniaan kuuluva Pohjois-Irlanti. Suurin osa saaresta itsenäistyi uudeksi Irlannin valtioksi. Irlantilaisten ja brittiläisten joukkojen välinen sota päättyi rauhansopimukseen vuonna 1921. Vuonna 1949 Irlanti julistautui virallisesti tasavallaksi ja erosi brittiläisestä kansainyhteisöstä. Irlanti oli köyhä maatalousmaa. 1960-luvun alussa Irlannissa asui alle kolme miljoonaa ihmistä. Talous oli hyvin riippuvainen Isosta-Britanniasta. Noin 90% Irlannin vientituotteista myytiin naapurimaahan. Vuonna 1955 Irlanti hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Vuonna 1973 Irlanti liittyi Euroopan talousyhteisöön, josta vuonna 1993 tuli Euroopan unioni.

Yhteiskunta ja politiikka

Irlannin presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla seitsemän vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle kaudelle. Vuonna 2018 presidentti Michael Higgins valittiin toiselle kaudelle suurella ääntenenemmistöllä. Presidentin valtaoikeudet ovat melko muodolliset. Varsinaista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka on nautittava parlamentin enemmistön luottamusta.

Irlannissa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 60 jäsentä. Pääministeri valitsee yksitoista senaattoria. Irlannin valtionyliopistosta ja Dublinin yliopistosta valmistuneet valitsevat yhteensä kuusi senaattoria. Ammattiryhmien ja elinkeinoelämän valitsijalautakunnat valitsevat yhteensä 43 senaattoria. Valitsijalautakuntien jäsenet puolestaan ovat alahuoneen ja väistyvien senaattorien sekä maakuntien ja paikallisvaltuustojen edustajien valitsemia. Senaatin valta on huomattavasti vähäisempi kuin parlamentin alahuoneen.

Parlamentin alahuoneessa eli Irlannin kokouksessa on 160 kansanedustajaa, jotka valitaan kansanvaalilla viiden vuoden välein. Vuonna 2020 vaaleihin osallistui 16 puoluetta, ryhmää tai vaaliliittoa. Näistä kymmenen sai edustajia parlamenttiin. Suurimman ryhmän asemasta kilpaili hyvin tasaväkisesti kaksi keskustaoikeistolaista puoluetta, Fianna Fail ja Fine Gael, sekä vasemmistolainen Sinn Fein. Fianna Fail sai 38 kansanedustajaa, Sinn Fein sai 37 edustajaa ja Fine Gael sai 35 edustajaa. Neljänneksi sijoittui Vihreä puolue 12 kansanedustajalla. Vuonna 2020 valituista kansanedustajista vain 37 on naisia.

Vaalien jälkeen Irlantiin syntyi kahden keskustaoikeistolaisen puolueen ja Vihreän puolueen muodostama enemmistöhallitus. Pääministerinä aloitti Fianna Failin Micheal Martin ja vuoden 2022 lopussa hän luovutti tehtävän hallitussopimuksen mukaisesti Fine Gaelin Leo Varadkarille. Irlanti on vakaa monipuoluedemokratia. Maan politiikassa ja elinkeinoelämässä on vielä pari vuosikymmentä sitten esiintynyt lahjusten vastaanottoa, kavalluksia ja veropetoksia, mutta lainsäädäntöä ja valvontaa on tiukennettu. Vuonna 2022 Irlanti oli jo maailman maiden kärkiryhmässä mitattaessa hyvää hallintoa. Tuotantorakenteensa ja taloutensa osalta Irlanti on muuttunut köyhästä maatalousmaasta nykyaikaisen teollisuuden ja maailman isoimpien teknologiayritysten kotivaltioksi. Meta, Google, Microsoft, LinkedIn, IBM ja monet muut kansainväliset yritykset ovat sijoittaneet Euroopan päämajansa Irlantiin.

Isoon-Britanniaan kuuluva Pohjois-Irlanti on ollut kiistojen ja väkivallan näyttämö. Pohjois-Irlannin kuusi maakuntaa erotettiin muusta Irlannista Ison-Britannian osaksi vuonna 1920. Suurin osa Pohjois-Irlannin silloisista asukkaista oli uskonnoltaan protestantteja englantilaisia siirtolaisia, jotka eivät halunneet liittyä Irlannin tasavaltaan. Pohjois-Irlannissa puhkesi taisteluja protestanttien ja katolilaisten välillä. 1960-luvun lopussa syrjityt katolilaiset järjestivät kansalaisoikeusmarsseja. Aseistautuneet protestanttiryhmät hyökkäsivät marssijoiden kimppuun. Syntyi rajuja mellakoita. Tästä alkoi kolmekymmentä vuotta kestänyt väkivallan kierre. Irlannin yhdistymistä kannattava IRA-liike aloitti sissisodan ja teki pommi-iskuja. Iso-Britannia lähetti Pohjois-Irlantiin armeijan joukkoja.

Vasta vuonna 1998 solmittiin Pitkänperjantain sopimuksen nimellä tunnettu rauhansopimus. Sen allekirjoittajia olivat Irlannin ja Ison-Britannian hallitukset. Suurin osa Pohjois-Irlannin poliittisista ryhmistä oli sopimuksen kannalla. Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä on ollut avoin raja ja tiiviit kauppayhteydet. Kun Iso-Britannia erosi Euroopan Unionista vuonna 2020, Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta tuli Ison-Britannian ja EU:n välinen rajalinja. Vuonna 2023 Iso-Britannia ja EU sopivat ehdoista, joilla Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen kauppa voitaisiin säilyttää avoimena ja joustavana.

Vuonna 1969 irlantilainen Samuel Beckett sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Beckett kirjoittaa usein niukan lyhytsanaisesti, aina vaikuttavasti, tummasävyisin miettein. Hän on kirjoittanut kuuluisan näytelmän ”Huomenna hän tulee”. Näytelmässä kaksi ystävää odottaa kaksi päivää Godot-nimistä henkilöä, joka ei koskaan saavu. Odottajat torjuvat hiljaisuutta sanailemalla. Aika ja maailma menettävät merkityksensä. Hiljaisuus valuu kuin vesi uppoavaan laivaan

Talous ja kaupankäynti

Irlanti on korkean tulotason maa. Viime vuosina Irlannin talouden kehitysvauhti on vaihdellut nopean kasvun harppausten ja hitaiden jaksojen välillä. Yleisesti ottaen maan vaurastuminen on kuitenkin ollut esimerkki valtavasta hyvin onnistuneesta rakennemuutoksesta. Irlanti on houkutellut suuria monikansallisia tieto- ja teknologiayrityksiä alhaisilla veroilla ja osaavalla työvoimalla. Irlantiin on myös syntynyt hyvin kilpailukykyistä nykyaikaista teollisuutta: lääketehtaita, ruoanjalostusta, tietojenkäsittelyn, ohjelmistotuotannon ja ilmailualan yrityksiä, lääketieteellisten laitteiden valmistusta sekä kemian teollisuutta.

Vuonna 2021 noin neljä prosenttia Irlannin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 19% toimi teollisuuden tehtävissä ja 77% työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2023 hieman yli 4% Irlannin työvoimasta oli työttömänä. Palkansaajia on rasittanut elinkustannusten kohoaminen, hintojen nousu, joka on vähentänyt työtulon ostovoimaa.

Irlanti on suuri maidontuottaja. Viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, kauraa ja perunoita. Perinteisesti vahva kalastuselinkeino on supistunut turskakantojen vähenemisen myötä. Lohenkasvatus on lisääntynyt. Palvelualojen suuria työllistäjiä ovat pankki- ja rahapalvelut, kauppa ja matkailu. Dublinista on tullut iso kansainvälinen pankki- ja rahatalouden keskus.

Irlannissa käy vuosittain noin kymmenen miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuottaa viisi miljardia euroa vuodessa. Matkailu työllistää joko suoraan tai välillisesti 200.000 irlantilaista. Matkanjärjestäjät kehuvat Irlannin kulttuuria, kaupunkien rentoa ilmapiiriä, yöelämää ja vierailuja olutpanimoihin. Turisteja ihastuttavat myös kauniit vihreät maisemat, rantojen jylhät kalliojyrkänteet sekä vanhat luostarit ja linnat.

Vuonna 2021 Irlannin viennin kokonaisarvo oli 210 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 110 miljardia euroa. Vientituotteita olivat lääkkeet ja rokotteet, kemian teollisuuden tuotteet, mikropiirit, lääketieteelliset laitteet ja apuvälineet, tietokoneet, maitotuotteet, liha, lentokoneet, muovit ja viski. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Saksa, Iso-Britannia, Kiina, Belgia ja Alankomaat. Tärkeimmät tuontimaat olivat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Ranska, Saksa ja Alankomaat.