Jamaika

Sist oppdatert: 23.03.2022

Jamaika tuo mieleen Bob Marleyn, karibialaisen musiikin, kultaa voittavat pikajuoksijat. Saaren talous elpyy matkailun piristyessä. Vanhoihin merirosvosatamiin saapuvat turistien risteilyalukset. Jamaikalaisten arkielämää rasittaa väkivalta. Vähäinen luottamus politiikkaan saa ennätysmäärän jättämään äänestämättä.

Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Kingston
Etniset ryhmät: Afrikkalaistaustaiset 92%, monietniset 6%, muut 2%
Kieli: Englanti, Jamaikan englanti
Uskonto: Protestantit 65%, katolilaiset 2%, Jehovan todistajat 2%, rastafarit 1%, muut ja uskonnottomat 30%
Väkiluku: 2 973 462 (2021)
Valtiomuoto: Parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia (Iso-Britannian hallitsija on muodollinen valtionpäämies)
Pinta-ala: 10 991 km2
Valuutta: Jamaikan dollari
BKT per asukas: 11 822 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 6. elokuuta

Maantiede

Jamaika on Karibian meren saarivaltio. Se sijaitsee Kuuban eteläpuolella Haitista länteen. Jamaikan rannikoilla on hienoa valkoista hiekkaa, suojaisia lahtia, alavaa maata. Etelärannoilla on kosteikkoja, soita ja mangrovemetsiä. Rannikoiden edustalla on koralliriuttoja. Maan keskiosissa on kukkuloita. Niiden lähteiltä syntyy yli sata jokea. Saaren itäkärjessä kohoavat siniset vuoret eli Blue Mountains-vuorijono. Korkein huippu on Blue Mountain Peak (2256 m). Kukkuloiden ja vuorten rinteillä kasvaa monilajisia lehtimetsiä. Rannikkoalueilla on lämmin ja kostea ilmasto. Kukkuloilla ja vuorilla on viileämpää. Pohjoisrannikolla sataa enemmän kuin etelässä.

Itä-Jamaikan vuoristossa on Blue- ja John Crow-vuorten kansallispuisto, jonka pilvimetsässä kasvaa kämmeköitä, myrttejä ja kahvikkeja. Siellä elää myös suuri uhanalainen Jamaikan ritariperhonen. Cockpit Countryn laaksojen sademetsä saaren keskiosassa on tuhansien pohjoisamerikkalaisten lintujen talvehtimispaikka ja Jamaikan harvinaisten kotoperäisten papukaijojen elinympäristö. Rannikon koralliriutoista on tullut suosittuja sukelluskohteita. Yksi Jamaikan kiinnostavista kaupungeista on veden alla. Vuonna 1692 järistys ja hyökyaalto upottivat mereen suuren osan Port Royalin satamakaupungista, joka oli merirosvojen linnake ja kauppapaikka. Port Royal on pitkän kapean niemen kärjessä pääkaupungin Kingstonin edustalla. Uponnutta kaupunkia tutkivat nyt sukeltajat. Merirosvojen sijasta niemeen ankkuroivat turisteja kuljettavat risteilyalukset.

Katso: https://jamaicaportroyal.com/archaeology.html (Sunken City), jos haluat nähdä piirroksia siitä, miltä Port Royal näytti ennen hyökyaaltoa ja sen jälkeen.

Jamaikalla on rikas luonto ja vakavia ympäristöhaasteita. Saarella tavataan monia kasvi- ja eläinlajeja, joita ei ole missään muualla. Alkuperäisluonto on suurelta osin hävinnyt asutusten, maatalouden ja kaivostoiminnan tieltä. Jamaika on kuitenkin sitoutunut kansainväliseen tavoitteeseen suojella 30% maasta ja merialueista. Karibian meren saaret ovat ilmastonmuutoksen riskialueella. Meren pinnan kohoaminen uhkaa rannikon kaupunkeja. Aallot ovat jo syöneet hienoja hiekkarantoja. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen voi merkitä entistä useampia ja tuhoisampia hirmumyrskyjä. Vuonna 2020 Karibian merellä esiintyi enemmän myrskyjä kuin koskaan ennen: 13 pyörremyrskyä ja kuusi hirmumyrskyä. Jamaikan yli kulki silloin kolme myrskyä. Niiden rankkasateet aiheuttivat tulvia, rinteiden sortumia ja liejuvyöryjä.

Historia

Jamaikalla on asunut ihmisiä yli 4000 vuotta sitten. Varhaisista asukkaista on kuitenkin vähän tietoja. 1500 vuotta sitten Jamaikalla on elänyt kalastajia ja metsästäjiä, joiden asuinpaikoilta on löydetty saviesineitä. 800-luvulla saarelle saapui tainoja. He viljelivät maissia ja maniokkia. Tutkijat arvioivat, että kun Kristoffer Kolumbus purjehti Jamaikalle vuonna 1494, saarella eli 60 000 tainoa. Valtaosa kantaväestöstä kuoli 1500-luvulla espanjalaisten valloituksen ja hallinnon aikana väkivaltaan, pakkotyöhön, nälkään ja tauteihin. 1600-luvun alussa Jamaikalla asui vain 3000 ihmistä: intiaaneja, afrikkalaisia orjia ja eurooppalaisia. 1600-luvun puolivälissä Iso-Britannia otti Jamaikan haltuunsa.

Englantilaiset kasvattivat sokeriruokoa. Sokeritilojen työvoimaksi tuotiin Afrikasta orjia. Irlannista värvättiin työläisiä ja sotilaita. 1700-luvulla Jamaika tuotti sokerin lisäksi kahvia, puuvillaa ja indigoa, samannimisestä kasvista saatavaa väriainetta. Tuhannet afrikkalaiset orjat pakenivat pakkotyöstä. He etsivät turvaa Blue- ja John Crow-vuorilta sekä Cockpit Countryn vaikeapääsyisiltä kukkuloilta. Orjuus lopetettiin 1830-luvulla. Sitten Jamaikalle tuotiin työväkeä Intiasta. 1800-luvun lopulla banaaneista tuli tärkeä vientituote. 1900-luvulla Jamaikalle syntyi teollisuutta. Maasta löydettiin alumiinimalmia, bauksiittia. 1950-luvulla Jamaikasta tuli maailman suurin bauksiitin tuottaja. Jamaika itsenäistyi vuonna 1962 pysyen silti brittiläisen kansanyhteisön jäsenenä.

Jamaikalla on useita poliittisia puolueita, mutta käytännössä maa on ollut kaksipuoluejärjestelmä. Hallituksessa on välillä ollut kansanpuolue (PNP), välillä työväenpuolue (JLP). Kansanpuolue on aatteeltaan sosiaalidemokraattinen, työväenpuolue on ollut konservatiivisempi. Työväenpuolue voitti vuoden 2020 vaalit ja pääministerinä jatkoi edellistä hallitusta johtanut Andrew Holness.

Yhteiskunta ja politiikka

Maailman demokratian kehitystä seuraava Freedom House-järjestö luokittelee Jamaikan vapaaksi maaksi. Jamaikalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään on horjunut. Vuoden 2020 vaaleissa äänesti vain 38% äänioikeutetuista. Samana vuonna kansantalous supistui 10% ja 23% jamaikalaisista eli köyhyydessä. Köyhyys lisääntyi koronalaman vuoksi. Pandemia näytti kipeästi terveydenhoidon puutteet.

Ihmisoikeusjärjestöjä huolestuttaa väkivalta. Asukaslukuun suhteutettuna Jamaikan henkirikosten määrä on Latinalaisen Amerikan ja Karibian suurimpia. Vuonna 2021 Jamaikalla murhattiin 1463 ihmistä. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Jamaikan poliisikin on syyllistynyt väkivaltaan ja surmannut ihmisiä. Väkivallan ytimessä ovat Jamaikan jengit. Vuonna 2019 saarella toimi lähes 400 jengiä, joista osa on paikallisia ja toiset ovat mukana järjestäytyneessä rikollisuudessa. Jamaika on iso marihuanan tuottaja. Jamaikan huumekauppiaat vievät myös kokaiinia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Jamaikalla on ollut suuria vaikeuksia hillitä huumekauppaan liittyvää korruptiota ja rahanpesua.

Ebony G. Patterson tekee Jamaikasta vaikeita kuvia, hän valmistuttaa malleille koreimmat vaatteet, ottaa loistavat kuvat ja neulottaa ne suuriksi seinäkankaiksi, joiden väri-ilon takana piilee saarta ahdistavia aiheita, jopa rikosten uhreja. Kuvahakuvihje: Ebony G Patterson gully gadz.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Jamaikan ylemmän keskitulotason maaksi. Jamaikan talouden kehitys on paljolti matkailun varassa. Vuonna 2021 saarella kävi 1,2 miljoonaa ulkomaista turistia. Matkailun tuottamat tulot olivat 1,9 miljardia dollaria (USD). Ennen koronapandemiaa (2019) Jamaikalla kävi yli neljä miljoonaa turistia ja matkailutulot olivat 3,6 miljardia dollaria. Jamaikan matkailutoimisto uskoo, että vuonna 2022 maahan suuntautuva matkailu elpyy pandemiaa edeltäneelle tasolle. Vuonna 2020 matkailun ja muiden palvelualojen osuus oli lähes 60% Jamaikan kansantulosta. Teollisuus tuotti 20% ja maatalouden osuus oli 9% kansantulosta.

Jamaikan kuuluisia tuotteita ovat olleet rommi ja kahvi. Blue Mountain kahvi on yksi maailman parhaista ja kalleimmista kahvilaaduista.

Vuonna 2019 Jamaikan viennin arvo oli 2 miljardia dollaria (USD). Tuonnin arvo oli 6 miljardia dollaria. Vientituotteita olivat alumiini 57% (alumiinimalmi ja -oksidi eli alumina), öljy 14% ja juomat 6% (rommi, olut ja muut juomat). Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Alankomaat, Saksa, Kanada ja Islanti. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Kiina, Japani ja Turkki.

Vuonna 2021 ulkomailla asuvat jamaikalaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 3,5 miljardia dollaria. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) arvioi, että vuonna 2018 ulkomailla asui 1,3 miljoonaa jamaikalaista. Se oli 36% Jamaikan väkiluvusta.

Jamaikan Kartta