Japani

Maantiede

Japani on itäaasialainen Tyynen meren saarivaltio. Japanin saaret sijaitsevat Korean niemimaan ja Venäjän itäisimpien rannikoiden itäpuolella. Kaikkiaan Japaniin kuuluu tuhansia saaria noin 3000 kilometrin pituisessa ketjussa. Valtaosa saarista on pieniä. Pääsaarten tiiviiseen ryhmään kuuluu neljä isoa saarta: Hokkaido, Honshu, Shikoku ja Kyushu. Kookkain saari on Honshu, saariryhmän keskellä. Pääkaupunki Tokio on Honshun etelärannikolla.

Japanin saaret ovat vuoristoisia ja tuliperäisiä. Kymmenesosa maailman toimivista tulivuorista on Japanissa. Kyushun saaren Sakurajiman tulivuori purkautui vuonna 2022 puhkuen kraatteristaan liekkejä, laavaa ja tuhkaa. Joka vuosi Japanin saarilla tai läheisillä merialueilla tapahtuu yli tuhat maanjäristystä. Voimakkaimmat järistykset ovat aiheuttaneet suuria vaurioita rakennuksille, silloille ja maanteille.

Japanin saaret ovat pääosin lauhkean ilmaston alueella. Pitkän saariketjun pohjoisosassa talvet ovat kylmiä ja runsaslumisia. Eteläisimmillä saarilla ilmasto on lämmin. Kesän lopulla ja syksyn alussa päiväntasaajan matalapaineet tuovat voimakkaita tuulia ja rankkasateita. Vuonna 2022 Japanin yli kulki kolme rajumyrskyä, jotka pakottivat tuhannet ihmiset jättämään väliaikaisesti kotinsa. Japanissa pyörremyrskyjä kutsutaan taifuuneiksi.

Japanin korkein vuori on Honshun saaren lumihuippuinen Fuji (3776 m). Fujin rinteillä on viisi järveä ja kirkasvetisiä putouksia. Pohjoisessa Hokkaidolla vuorilla kasvaa havupuita. Eteläisemmillä saarilla on lehtimetsiä: tammia, pyökkejä, kastanjoita, kirsikkapuita ja laakeripuita. Japanin metsissä elää karhuja, villisikoja, peuroja ja maailman pohjoisin apinalaji: japaninmakaki. Makakit lämmittelevät talvella kuumissa lähteissä. Japanin saarten lähivesillä ui valaita, pyöriäisiä ja delfiinejä.

Historia

Japanissa on elänyt ihmisiä yli kolmekymmentä tuhatta vuotta sitten. Okinawan saaren Yamashitan luolasta on löydetty 32 000 vuotta vanhoja ihmisjäänteitä. Honshun saaren Sugusakasta on löytynyt 30 000 vuotta sitten lohkottuja kiviveitsiä ja keittokiviä. Ishikagin saarelta on kaivettu esiin 29 000 vuotta vanha ihmisluuranko. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. 10 000 vuotta sitten Japanissa oli pieniä pysyviä ihmisyhteisöjä, jotka harjoittivat kalastusta ja alkeellista maanviljelyä. Näiltä ajoilta on jäänyt nähtäviksi nuorakuvioilla koristeltuja saviesineitä. 5000 vuotta sitten Japanin saarilla arvioidaan jo asuneen yli kaksisataa tuhatta ihmistä.

3000 vuotta sitten Japanin saarille alkoi tulla uusia väestöryhmiä, joiden mukana raudanvalmistus ja riisinviljely levisivät alueelle. Tätä vaihetta kutsutaan Yayoi-kaudeksi. Yayoi-kulttuuri ilmestyi ensimmäisenä Kyushun saaren pohjoisrannikolle. Japanissa asuvan väestön määrä kasvoi, kun tiiviimpi maanviljely tuotti enemmän ruokaa. 300-luvulta alkaen Japanissa syntyi suurempia ja järjestäytyneempiä valtioita. Yamaton kuningaskunta kävi kauppaa Kiinan ja Korean kanssa. Buddhalaisuus levisi Japaniin 500-luvulla.

800-luvulta alkaen Japanissa vahvistui läänitysjärjestelmä, missä vahvat maanomistajat hallitsivat laajoja alueita. Maata omistavien aatelissukujen ja valtion suojaksi syntyi sotilasluokka, samurait. 1000- ja 1100-luvulla pääsaarilla puhkesi eri samuraisukujen ja paikallisten hallitsijoiden välisiä sisällissotia. Muodollisesti Japania hallitsi keisari, mutta todellinen valta oli voimakkaimmilla sotapäälliköillä. 1200-luvulta 1860-luvulle asti Japania johtivat käytännössä sotilashallitukset.

1800-luvulla Japanin eristäytyminen alkoi murtua. Venäjän vaikutus tuntui maan pohjoisosissa. Vuonna 1853 Yhdysvaltojen laivasto-osasto pakotti Japanin avaamaan satamansa länsimaalaisille. Japaniin rakennettiin rautateitä ja lennätinlinjoja. Vanhoja hallintotapoja uudistettiin, Japanin armeija vahvistui. 1890-luvulla Japani soti Kiinaa vastaan, sai haltuunsa Taiwanin ja valloitti Korean. Vuonna 1905 Japani saavutti voiton sodassa Venäjää vastaan. Vuonna 1920 Japanissa oli jo yli 50 miljoonaa asukasta.

Vuonna 1937 Japanin ja Kiinan välille syttyi sota. Japani otti haltuunsa Kiinan tärkeimmät satamat. Vuonna 1941 Japani valtasi Ranskan Indokiinan. Saman vuoden lopulla Japanin lentokoneet iskivät Yhdysvaltojen laivastotukikohtaan Pearl Harboriin. Tyynen meren sota alkoi. Japani joutui vähitellen perääntymään valtaamiltaan alueilta ja sen laivasto ja ilmavoimat kärsivät raskaita tappioita. Vuonna 1945 Yhdysvallat pudotti atomipommit Hiroshimaan ja Nagasakiin. Japani antautui.

Vuonna 1947 Yhdysvaltojen miehityshallinnon aikana Japanille laadittiin uusi perustuslaki. Keisari säilyi maan muodollisena johtajana, mutta käytännössä Japani alkoi rakentaa demokratiaa. Myös tuotantoelämä ja talous oli rakennettava uudelleen, sillä ne olivat maailmansodan jälkeen raunioina. Vuonna 1956 Japani hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Japanin talous kasvoi nopeasti. Maahan perustettiin uusia yrityksiä, nykyaikaisia tehtaita. Ihmiset muuttivat kaupunkeihin. Vuonna 1970 vain viidesosa japanilaisista asui maaseudulla.

1980-luvulla Japani oli yksi maailman vauraimmista maista. Kiinteistöjen ja maan hinnat kohosivat. Keinottelu lisääntyi arvopaperimarkkinoilla. Hintojen kohotessa Japanin vientituotteet menettivät kilpailukykynsä. 1990-luvulla huippuhintojen vääristämä talous romahti. Alkoi syvä lama. Vuonna 2011 voimakas maanjäristys aiheutti suuria tuhoja ja nosti valtavan hyökyaallon, joka pyyhki pitkin Japanin rannikkoa vaurioittaen vakavasti Fukushiman ydinvoimalaa.

Japani on onnistunut uudistamaan tuotantoaan menestyäkseen kansainvälisillä markkinoilla. Raskaan teollisuuden tilalle on kehitetty tietotekniikkaan ja bioteknologiaan perustuvaa tuotantoa. Japani on maailman johtava robottien valmistaja. Viime vuosikymmenien aikana talouskasvu on kuitenkin ollut hidasta, tai jopa juuttunut paikoilleen. Tähän ovat vaikuttaneet väestön ikääntyminen ja taloudellinen eriarvoisuus. Suurimmilla yrityksillä on Japanissa paljon taloudellista ja poliittista valtaa. Japanin kansantalous on tähän mennessä ollut suurimmillaan vuonna 2012. Vuonna 2020 Japanin talous oli samankokoinen kuin vuonna 2000 tai vuonna 1994.

Yhteiskunta ja politiikka

Japanin perustuslain mukaan keisari on valtion ja kansan yhtenäisyyden vertauskuva. Keisarilla ei ole poliittista valtaa. Perustuslaki toteaa, että korkein valta kuuluu Japanin kansalle, joka valitsee edustajakseen ja lakien säätäjäksi kaksikamarisen parlamentin. Parlamentin alahuoneen eli edustajainhuoneen vaalit järjestetään neljän vuoden välein. Puolet japanilaisista on naisia, mutta edustajainhuoneen jäsenistä naisia on vain kymmenesosa. Parlamentin ylähuoneen jäsenet valitaan kuuden vuoden välein. Neljäsosa ylähuoneen jäsenistä on naisia. Toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus.

Vuonna 2021 Japanin pääministeriksi nimitettiin Fumio Kishida, joka edustaa Liberaalidemokraattista puoluetta (LDP). Aatemaailmaltaan vanhoillinen LDP on hallinnut Japania pitkään. Se oli hallituspuolue lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1955 vuoteen 2009 asti. Tänä aikana LDP:n vallan katkaisi vain lyhyt oppositiopuolueiden liiton hallituskausi vuonna 1993. Vuodesta 2009 vuoteen 2012 hallitusvaltaa käytti Japanin Demokraattinen puolue. Vuonna 2012 liberaalidemokraatit palasivat uudelleen valtaan. Puolueessa on useita keskenään kilpailevia ryhmiä.

Japani on monipuoluedemokratia. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Japani on vapaa maa. Vaalijärjestelmä suosii jonkin verran pieniä maaseudun vaalipiirejä, joissa liberaalidemokraateilla on voimakas kannatus, kun taas kaupunkien suuret vaalipiirit ovat aliedustettuja. Naisilla on heikko edustus puolueiden johdossa, hallituksessa ja politiikassa yleensäkin. Japanin suurilla liikeyrityksillä ja talousryhmittymillä on paljon poliittista vaikutusvaltaa. Vuonna 2019 Japani tunnusti ainukansan maan alkuperäiskansaksi. Ainut ja muut vähemmistöt, kuten Japanissa asuvat kiinalaiset ja korealaiset, ovat kärsineet syrjinnästä. Kolme neljäsosaa Japanin naisista on työelämässä. Työuran aikana naisten palkat eivät kohoa samalla tavalla kuin miesten. Yli 50-vuotiaiden naisten palkat ovat keskimäärin vain kaksi kolmasosaa miesten palkoista. Vain 13% Japanin yritysjohtajista on naisia.

Japanin väestö vähenee ja ikääntyy. Kolmasosa japanilaisista on yli 60-vuotiaita. Japanissa elää jo 80 000 satavuotiasta. Nuoret aikuiset eivät halua lapsia. Syntyvyys on vähentynyt niin, että nykyisen väestökehityksen jatkuessa Japanin asukasluku pienenee 30% seuraavien 40 vuoden aikana. Tähän mennessä japanilaiset ovat suhtautuneet varauksellisesti tai kielteisesti ulkomaalaisten maahanmuuttoon. Alle sadasosa Japanin asukkaista on maahanmuuttajia. Japani on tieteen ja tekniikan aloilla uudistuskykyinen ja huippunykyaikainen maa. Samaan aikaan se on asenteellisesti ja kulttuurillisesti kiinni vanhoissa tavoissa ja perinteissä. Väestön vanheneminen voi herättää keskustelua siitä, tulisiko maahan kutsua uutta työvoimaa, ja millaisia yhteiskunnallisia muutoksia siitä saattaisi seurata.

Talous ja kaupankäynti

Japani on korkean tulotason maa. Japanin kansantalous on nykyisin samankokoinen kuin vuonna 2000. Tällä välillä maan talouskehitykseen on kuulunut harvoja nopean kasvun jaksoja, joitakin selviä lamakausia sekä useita vuosia, jolloin talouskasvu on ollut hidasta tai pysynyt paikoillaan. Japanilaisten palkkataso ei ole kohonnut eikä ostovoima kasvanut käytännössä lainkaan viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2021 alle 3% Japanin työvoimasta oli työttömänä. Työvoima vähenee väestön ikääntymisen myötä. Kymmenen vuoden kuluttua jo puolet Japanin työssäkäyvistä on yli 50-vuotiaita.

Vuonna 2019 vain kolme prosenttia Japanin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, neljäsosa toimi teollisuuden tehtävissä ja 72% työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2020 lähes 70% Japanin päätoimisista maanviljelijöistä oli yli 60-vuotiaita. Nuoremmissa ikäluokissa on yhä yleisempää, että maatalouden harjoittajilla on myös jokin muu ammatti. Japanin maatalous tuottaa riisiä, vihanneksia, sokeriruokoa ja -juurikasta, perunaa, vehnää, soijaa, hedelmiä, kukkia, lihaa ja maitotuotteita. Kalastus on aina ollut Japanissa tärkeä elinkeino ja kalaa käytetään paljon ruoanvalmistuksessa. Vuonna 2018 yli 200 000 japanilaista sai toimeentulonsa kalankasvatuksesta ja kalastuksesta. Kalansaaliin arvo on yli 13 miljardia euroa vuodessa.

Japanissa on laaja ja monipuolinen teollisuus. Japanissa valmistetaan autoja, teollisuusrobotteja, tuotantokoneita ja -laitteita, kodinkoneita, puhelimia, tietokoneita, puolijohdekomponentteja, lääkkeitä, kumi- ja muovituotteita, puhdistus- ja väriaineita sekä lannoitteita. Japani on iso ja tärkeä kansainvälinen pankki- ja sijoitustoiminnan keskus. Kauppa, kuljetusalat ja tietopalvelut ovat myös suuria työllistäjiä. Vuonna 2019 Japanissa kävi 32 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tuottamat tulot olivat lähes 50 miljardia euroa.

Vuonna 2020 Japanin viennin arvo oli 620 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 580 miljardia euroa. Vientituotteita olivat autot ja ajoneuvojen osat, laivat, mikropiirit, koneet ja laitteet, lääkkeet ja muut kemian teollisuuden tuotteet, vaatteet, muovit, kulta, rauta ja kupari. Japani on maailman suurin robottien viejä. Tärkeimpiä vientimaita olivat Kiina, Yhdysvallat, Etelä-Korea, Taiwan, Thaimaa ja Saksa. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Yhdysvallat, Australia, Etelä-Korea ja Taiwan.