Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Sanaa
Etniset ryhmät: Arabit (väestön enemmistö), vähemmistöryhminä aasialaisia, afrikkalaisia ja eurooppalaisia
Etniset ryhmä: Arabia (virallinen kieli)
Uskonto: Muslimit 99% (valtionuskonto), muut 1%
Väkiluku: 34 449 825 (2023)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 527 970 km2
Valuutta: Jemenin rial
BKT per asukas: 3 437 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 22. toukokuuta

Maantiede

Jemen on Lähi-Idässä Arabian niemimaan eteläkärjessä. Rajanaapureina ovat pohjoisessa Saudi-Arabia ja idässä Oman. Jemen on vilkkaan laivareitin varrella Punaisenmeren suulla, vastapäätä Afrikan sarvea. Maalla on kaksi tuhatta kilometriä rannikkoa Punaisellamerellä, Adeninlahdella ja Arabianmerellä. Rannikolla on kapea kaistale alavaa maata, pitkiä hiekkarantoja, särkkiä ja karuja kallioniemiä. Sisämaassa on aavikkoa ja vuoristoja. Korkeimmat vuoret ovat Jemenin lounaisosassa. Siellä on Lähi-Idän korkein huippu, Saratvuorten Jabal an Nabi Shuayb (3670 m).

Rannikon ilmasto on lämmin ja kostea. Maan pohjoisosien aavikko on kuuma ja kuiva. Sateiden välillä voi kulua vuosia. Vuorilla ja ylängöillä kesä on leuto ja sateitakin esiintyy, talvet ovat kuivempia ja viileitä. Pohjoinen aavikko puhkeaa kukkaan sateen jälkeen. Akaasiat, tyräkit, narsissin sukuiset kriinumit ja aavikkoruusut virkistyvät ja kukkivat. Kukkuloilla kasvaa palloakaasioita, marjukoita ja katajaa. Saratvuorilla elää paviaaneja ja gaselleja. Arabianleopardit ovat lähes hävinneet. Aavikolla on hietakissoja, hyppymyyriä ja hiiriä.

Socotran saarella on hiekkarantoja, kalkkikiviluolia, jyrkänteitä ja kuivia kukkuloita. Kasvillisuus on ainutlaatuinen. Sokotrantraakkipuu on haarakas kuin sieni, puun latvus kaartuu puolipyöreäksi sateenvarjoksi. Pullopuun tyvirunko pullistuu niin, että se näyttää valtavalta juurekselta. Latva on hento, täynnä vaaleanpunaisia kukkia. Kuvahakuvihje: Socotra bottle tree.

Historia

Arabian niemimaalla on asunut ihmisiä jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Seutu on ollut kosteampi ja vehreämpi kuin nyt. 4000 vuotta sitten Jemenissä on ollut kaupunkeja. Arabian niemimaan eteläosa on ollut vilkkaan kauppareitin varrella. Jemenistä on kuljetettu mausteita, hajusteita ja suitsukkeita Välimeren maihin ja Intiaan. Yli 3000 vuotta sitten Jemenin ylängöillä rakennettiin suuria patoja, vesisäiliöitä ja kastelukanavia, joilla maa saatiin tuottamaan.

Jemenissä on ollut voimakkaita valtakuntia ja vauraita kaupunkeja. Nykyisen pääkaupungin Sanaan lähialueilla on ollut useita vanhoja valtioita, jotka ovat kilpailleet kauppareittien hallinnasta. Alueen valtaamista yrittänyt Rooman armeija kärsi siellä tappion yli 2000 vuotta sitten. Etelärannikolla lähellä Punaisenmeren suuta sijaitseva Aden on ollut tärkeä satamakaupunki jo tuhat vuotta sitten.

Islamin usko levisi Jemeniin 600-luvulla. Isoa osaa Jemenistä hallinnut Himyarin valtakunta hajosi niihin aikoihin pieniksi kaupunkivaltioiksi. Yhteiskunnan perustana olivat heimot ja klaanit. Jemenin rannikkoalueille juurtui sunnalainen islamilaisuus. Sisämaan muslimit olivat shiialaisia. Turkkilainen Ottomaanien valtakunta yritti pitkään valloittaa Jemeniä, mutta ei koskaan saanut maata täysin hallintaansa. 1800-luvulla Iso-Britannia otti itselleen Adenin sataman. Adenin merkitystä lisäsi Suezin kanavan avautuminen vuonna 1869.

Ison-Britannian ja Turkin kamppaillessa Arabian hallinnasta Jemen jakautui kahteen osaan. Etelässä Ison-Britannian vaikutus kasvoi. Pohjois-Jemen jäi Turkin valtapiiriin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Turkki vetäytyi alueelta. Pohjois-Jemen itsenäistyi vuonna 1918. Etelä-Jemenistä tuli Iso-Britannian alusmaa, kunnes sekin itsenäistyi vuonna 1967.

1960-luvulla Pohjois-Jemenissä käytiin sisällissota silloisen kuningasvallan kannattajien ja tasavaltaa haluavien kapinallisten välillä. Kuningaskuntaa tukivat Saudi-Arabia, Jordania ja Israel. Egypti lähetti kymmeniä tuhansia sotilaita taistelemaan tasavaltalaisten puolella. Tasavalta voitti. Sodasta syntyi Jemenin arabitasavalta, jonka pääkaupunki oli Sanaa.

Etelä-Jemenissä valtaan nousi pian maan itsenäistymisen jälkeen vasemmistolainen hallitus, joka muutti maan sosialistiseksi yhden puolueen valtioksi. Tämän Jemenin demokraattisen kansantasavallan pääkaupunki oli Aden. Etelä-Jemen sai tukea Neuvostoliitolta ja Kiinalta. Pohjois-Jemen ja Etelä-Jemen yhdistyivät vuonna 1990. Silloin syntyi nykyinen Jemenin tasavalta.

Yhteiskunta ja politiikka

Jemeniä repii sisällissota. Iranin tukemat huthikapinalliset hallitsevat maan luoteisosaa. Kapinallisten hallussa on myös pääkaupunki Sanaa. Jemenin hallitus on saanut voimakasta tukea Saudi-Arabian johtamalta sotilasliitolta. Vuonna 2014 alkanut sota on tuhonnut maan. Kaupunkeja on pommitettu. Yli neljä miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. YK:n kehitysohjelma UNDP arvioi vuonna 2021, että sota oli surmannut 370 000 ihmistä. Näistä 150 000 oli kuollut taisteluissa ja pommituksissa. Muut 220 000 olivat menehtyneet nälkään ja tauteihin. Vuonna 2022 hallitus ja kapinalliset sopivat YK:n välittämästä tulitauosta. Väkivalta taukosi kuukausien ajaksi. Vuoden 2022 lokakuussa tulitauko päättyi. Hallitus ja kapinalliset eivät päässeet sopimukseen sen jatkamisesta.

Huthikapinalliset ovat Pohjois-Jemenin shiiamuslimeja. Jemenin väestön enemmistö kuuluu islamin toiseen päähaaraan, sunnalaisiin. Kapinallisten liikkeen virallinen nimi on Ansar Allah. Heitä kutsutaan hutheiksi, koska heidän johtajansa ja suuri osa kannattajista tulevat Houthin klaanista. Sekä huthit että Jemenin hallitus ulkomaisine liittolaisineen ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeuksien loukkauksiin sodan aikana.

Vuonna 2015 Saudi-Arabia kokosi Jemenin sotaan liiton arabimaista, joissa väestön enemmistö on sunnimuslimeja. Saudi-Arabian lisäksi liitossa olivat Bahrain, Egypti, Jordania, Kuwait, Marokko, Qatar, Sudan ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Myöhemmin mukaan tulivat Eritrea ja Pakistan. Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa ovat myös tukeneet Jemenin hallituksen ja Saudi-Arabian taistelua huthikapinan lopettamiseksi.

Sota on hajottanut Jemenin yhteiskunnan. Hallituksen joukkojen ja huthien lisäksi Jemenissä on useita muitakin voimakkaita aseellisia ryhmiä, joilla on suuri vaikutusvalta omalla toiminta-alueellaan. Hallitus on täysin riippuvainen Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien tuesta. Monilla alueilla valtion hallinto ja palvelut ovat lähes kokonaan lakanneet toimimasta. Osalle valtion työntekijöistä ei ole maksettu palkkojakaan moneen vuoteen. YK jatkaa keskusteluyhteyttä sodan osapuolten kanssa vihollisuuksien lopettamiseksi.

Jemenin sotaa on lietsonut Iranin ja Saudi-Arabian välinen valtakamppailu. Iran on tukenut huthikapinallisia. Vuoden 2023 alkupuolella Iran ja Saudi-Arabia pyrkivät vähentämään maiden välisiä jännitteitä. Jemenissä tämä näkyi sotatoimien laantumisena, vaikka virallista pysyvää tulitaukoa ei ole solmittu. Sota ei kuitenkaan välttämättä lopu, vaikka Saudi-Arabia lakkaisi tukemasta hallituksen joukkoja ja Iran vähentäisi apuaan huthikapinallisille. Kapinallisten hallussa on iso osa maasta eivätkä he halua luopua asemistaan. Toisaalta Jemenin sunnienemmistö toivoo, etteivät shiialaiset huthit nousisi valtaan kaikkialla maassa.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Jemenin matalan tulotason maaksi. Vuodesta 2015 riehunut sisällissota on tuhonnut Jemenin talouden. Ennen sotaa, vuonna 2014, viidesosa Jemenin asukkaista eli köyhyydessä. Sen jälkeen köyhyys on kasvanut rajusti. Vuonna 2022 köyhyydessä elävien osuus oli kasvanut jo 70 prosenttiin koko väestöstä. YK arvioi vuoden 2023 alussa, että 21,6 miljoonaa jemeniläistä tarvitsee välitöntä hätäapua. Tarttuvat taudit, kuten kolera, kurkkumätä ja tuhkarokko, leviävät huolestuttavasti. Jemenin talous voi elpyä vasta sitten, kun maahan tulee kestävä rauha ja tuotantoelämää voidaan alkaa rakentaa uudelleen toimivaksi. Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat luvanneet Jemenille taloudellista tukea yli kolme miljardia euroa.

Vuonna 2021 Jemenin viennin arvo oli 2 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 12 miljardia euroa. Yli puolet vientituloista saatiin raakaöljystä. Muita vientituotteita olivat kala, hedelmät ja vihannekset, romurauta, kulta, kahvi, tee ja hunaja. Suurimpia vientimaita olivat Thaimaa, Kiina, Saudi-Arabia, Oman ja Itävalta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Turkki ja Oman. Vuonna 2019 ulkomailla asuvat jemeniläiset lähettivät kotimaahan perheilleen yhteensä 4 miljardia euroa. Vuonna 2023 Saudi-Arabiassa oli lähes miljoona jemeniläistä vierastyöläistä.