Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Amman |
| Etniset ryhmät: | Jordanialaiset 69 %, syyrialaiset 13 %, palestiinalaiset 7 %, egyptiläiset 7 %, muut 4 % (2015) |
| Kieli: | Arabia (virallinen kieli), englanti |
| Uskonto: | Muslimit 97 % (valtionuskonto), kristityt 2 %, muut 1 % (2020) |
| Väkiluku: | 10 300 862 (2022) |
| Valtiomuoto: | Kuningaskunta |
| Pinta-ala: | 89 340 km2 |
| Valuutta: | Jordanian dinaari |
| BKT per asukas: | 11 003 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | 25. toukokuuta |
Maantiede
Jordania on Lähi-idän valtio. Se sijaitsee Israelin ja palestiinalaisen Länsirannan itäpuolella. Pohjoinen rajanaapuri on Syyria. Idässä on Irak, etelässä Saudi-Arabia. Jordanian länsirajoilla on Kuollutmeri, syvä suolainen hautavajoaman järvi. Kuolleellamerellä ei ole laskujokea. Lämmin ilma haihduttaa järvestä vettä. Järveen jäävä vesi on sakea suoloista. Kuolleenmeren pinta on 400 metriä Välimeren pinnan tason alapuolella. Järvi on suosittu matkailun kohde. Kuollutmeri saa vettä Jordanvirrasta. Kilpailu veden käytöstä on usein johtanut koviin kiistoihin Jordanvirran valuma-alueen valtioiden välillä.
Jordaniassa on kuiva ilmasto. Valtaosa maasta on aavikkoa. Vehrein seutu on luoteessa Jordanvirran liepeillä. Rinteillä kasvaa mäntyjä, tammia, tärpättipistaasia, oliivi- ja mansikkapuita. Luonnonalueilla elää kettuja, kivinäätiä, villisikoja, saukkoja, jäniksiä ja piikkisikoja. Länsi-Jordaniassa Kuolleenmeren eteläpuolella on Danan suojelualue. Siellä maisemaa poimuttavat karut, kiviset kukkulat. Jyrkänteet kohoavat ryhmyisinä seinäminä. Alueella kasvaa akaasioita, tammia, katajaa ja välimerensypressiä. Kasvillisuus on niukka. Eläimistöön kuuluvat aavikkoilvekset ja nubianvuohet.
Petra on nähtävyys. Etelä-Jordanian kuuluisa rauniokaupunki on kuivien vuorten ympäröimässä laaksossa. Kaupunkiin johtaa pitkä kapea sola, jonka reunoilla on vedenveistämiä kivimuodostelmia ja vanhoja kaiverruksia. Petran kallioihin on louhittu temppeleitä ja palatsimaisia hautakammioita. Ne ovat esiintyneet elokuvissakin. Vilkkaimpina vuosina Petraa ihailee yli miljoona matkailijaa. Kuvahakuvihje: Petra Jordania.
Historia
Jordaniassa on elänyt ihmisiä jo kivikaudella. Pohjois-Jordanian aavikolta Dhuweilasta on löydetty 9000 vuotta vanhoja kivestä lohkottuja keihäänkärkiä ja kaapimia. Siellä on myös 8000 vuoden ikäisiä kaiverruksia, jotka esittävät gaselleja ja antilooppeja. Kahdeksan tuhatta vuotta sitten lähellä nykyistä pääkaupunkia Ammania oli Ain Ghazalin kylä, missä enimmillään asui kolme tuhatta ihmistä. Kyläläiset kasvattivat ohraa, herneitä, linssejä ja papuja. Heillä oli vuohia. He jättivät jälkeensä hienosti muotoiltuja kipsipatsaita: ihmisiä, joilla on ilmeikkäät kasvot. Silmissä on käytetty kaurikotilon kuoria. Patsaille on maalattu hiukset, tatuoinnit ja vaatteet.
Monet suurvallat ovat aikojen kuluessa hallinneet nykyisen Jordanian alueita: Assyria ja Babylonia, Egypti, Persia, Kreikka ja Rooma. Yli kaksi tuhatta vuotta sitten rakennettu Petra oli nabatealaisten valtakunnan pääkaupunki. Nabatealaiset valvoivat kauppareittejä, joiden kautta kuljetettiin kalliita suitsukkeita ja mirhaa. Islamin usko levisi Jordanian alueelle 600-luvulla. 1500-luvulla maasta tuli osa turkkilaista Osmanien/Ottomaanien valtakuntaa. Vuonna 1917, ensimmäisen maailmansodan aikana, Jordanian arabit taistelivat Iso-Britannian tuella turkkilaisia vastaan. Sodan jälkeen Iso-Britannia hallitsi Jordaniaa 1940-luvulle asti. Vuonna 1946 Jordania itsenäistyi kuningaskunnaksi.
Jordania on osallistunut muiden arabivaltioiden rinnalla sotiin Israelia vastaan. Vuonna 1948 Israelin valtion perustamisen jälkeen alkaneessa sodassa Jordania otti haltuunsa Länsirannan alueen, jonka oli suunniteltu kuuluvan palestiinalaisille. Vuonna 1967 Israel valtasi Länsirannan Jordanialta. Vuonna 1988 Jordania luopui Länsirantaa koskevista vaatimuksistaan ja tunnusti alueen kuuluvan Palestiinan valtiolle. Vuonna 1994 Jordania allekirjoitti rauhansopimuksen Israelin kanssa.
2000-luvulla Jordanian tuotantoelämä on uudistunut. Ainoaan satamakaupunkiin Akabaan on perustettu tullivapaa kauppa- ja tuotantoalue. Akaba on myös ranta- ja sukellusturismin keskus. Matkailu on kasvanut maan tärkeimmäksi elinkeinoksi. Jordanian koulutusjärjestelmä on parantunut. Tämä on luonut edellytyksiä tietotekniikkaan liittyvän yritystoiminnan kehitykselle.
Yhteiskunta ja politiikka
Jordania on kuningaskunta. Kuningas Abdullah toinen on johtanut maata vuodesta 1999 lähtien. Sama kuningassuku on ollut vallassa koko itsenäisyyden ajan. Vuonna 2021 Kuningas Abdullah pidätytti velipuolensa prinssi Hamzahin ja kaksikymmentä muuta hovin jäsentä syytettyinä kapinan valmistelusta. Kuninkaan arvosteleminen viestimissä on kielletty. Yhteiskunnassa ja politiikassa kuninkaalla on suuri valta. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Jordania ei ole vapaa maa.
Jordaniassa on kaksikamarinen parlamentti. Edustajainhuoneen 115 jäsentä valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Naisille on varattu 15 edustajanpaikkaa. Kansallisille ja uskonnollisille vähemmistöille on varattu 12 paikkaa. Vuoden 2020 vaaleissa vain 30 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Poliittiset puolueet ovat heikkoja. Suvut ja klaanit ovat niitä vahvempia poliittisia ja yhteiskunnallisia verkostoja. Kuningas nimittää 65-paikkaisen senaatin jäsenet. Hän voi hajottaa parlamentin katsoessaan sen tarpeelliseksi. Kuningas nimittää pääministerin. Kuninkaan ja senaatin on hyväksyttävä edustajainhuoneen säätämät lait, jotta ne astuvat voimaan.
Jordanian köyhyys lisääntyi koronalaman aikana. 24 prosenttia väestöstä eli köyhyydessä vuonna 2022. Teollisuus ja vienti ovat toipuneet lamasta, mutta matkailuelinkeinon elpyminen kestää vuosia. 70 prosenttia Jordanian työssäkäyvistä ansaitsee vähemmän kuin 720 euroa kuukaudessa. Vuonna 2021 maassa oli YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan 700 000 syyrialaista pakolaista. Irakista on tullut 66 000 pakolaista tai turvapaikan hakijaa. Jemenistä on tullut tuhat pakolaista ja lähes 12 000 turvapaikan hakijaa.
Kuivuudet ovat haitanneet Jordanian juomavesihuoltoa ja maataloustuotantoa. Vuonna 2021 ankara kuivuus hävitti suuren osan vihannessadoista, kun kastelu jouduttiin keskeyttämään vedenpuutteen vuoksi. Vuoden 2021 sademäärät olivat vain 60 prosenttia tavallisesta vuositasosta. Juomavesijärjestelmien patoaltaiden veden pinta laski huolestuttavasti. Jordanian vesi- ja kasteluministeriön mukaan ihmisten juomavedeksi ja maatalouden käyttöön tarvittaisiin vuosittain 1,3 miljardia kuutiometriä vettä, mutta nykyisillä vesivaroilla käytettävissä on vain 70 prosenttia tästä määrästä. Veden niukkuus vaikeuttaa maan ja yhdyskuntien kehitystä tulevaisuudessakin. Kilpailu vedestä lietsoo valtioiden välisiä erimielisyyksiä Jordanvirran valuma-alueella.
Talous ja kaupankäynti
Vuonna 2017 Maailmanpankki siirsi Jordanian ylemmän keskitulotason maaryhmästä alemman keskitulotason maaryhmään. Vuonna 2020 Jordanian talous supistui 1,6 prosenttia. Seuraavana vuonna talous kasvoi 2 prosenttia. Suhteellisen hidas kasvuvauhti on ollut Jordanialle tavanomainen vuodesta 2016 lähtien. Korkea työttömyys on yksi Jordanian suurista haasteista. Vuoden 2021 lopussa 23 prosenttia työvoimasta oli ilman työtä. Työikäisistä naisista työllistyy vain 14 prosenttia. Jordanian naisten osallistuminen työelämään on maailman alhaisimpia.
Vuonna 2019 vain kolme prosenttia Jordanian työvoimasta sai toimeentulonsa maataloudesta, 24 prosenttia toimi teollisuuden tehtävissä ja 73 prosenttia työskenteli palvelualoilla. Maatalous tuottaa vihanneksia, maitoa, juustoa, lihaa ja kananmunia. Tärkeimpiä tuotantoeläimiä ovat nautakarja, lampaat, vuohet ja kanat. Maatalous käyttää yli kaksi kolmasosaa Jordanian vedestä, mutta sen merkitys maan taloudessa on vähentynyt toistuvien kuivuuksien vuoksi. Valtaosa ihmisten kuluttamista ruokatarvikkeista tuodaan ulkomailta.
Vuonna 2019 Jordaniassa kävi yli viisi miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismin tuottamat tulot olivat lähes 7 miljardia dollaria. Vuonna 2020 koronapandemia vähensi matkailua tuntuvasti. Maahan tuli 1,2 miljoonaa matkailijaa. Turismin tulot supistuivat 1,8 miljardiin dollariin. Vuonna 2020 ulkomailla työskentelevät jordanialaiset lähettivät kotimaahan perheilleen yhteensä lähes 5 miljardia dollaria.
Vuonna 2020 Jordanian viennin arvo oli 10 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 19 miljardia dollaria. Tärkeitä vientituotteita olivat vaatteet ja tekstiilit 25 %, fosfaatit 20 % (fosfaattikivi, fosforihappo ja fosfaattilannoitteet), lääkkeet ja kemikaalit 20 %, kulta 5 %, vihannekset ja hedelmät 4 %, sekä koneet ja laitteet 3 %. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Intia, Irak ja Kiina. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Saudi-Arabia, Yhdysvallat, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Saksa.