Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Ottawa
Etniset ryhmät: Enemmistö väestöstä eurooppalaistaustaisia, lisäksi siirtolaisia kaikkialta maailmasta, alkuperäisväestön osuus on noin 5 % asukkaista (2021)
Kieli: Englanti ja ranska (viralliset kielet)
Uskonto: Katolilaiset 39 %, protestantit 20 %, muslimit 3 %, hindut 2 %, sikhit 1 %, juutalaiset 1 %, buddhalaiset 1 %, muut ja uskonnottomat 33 % (2011)
Väkiluku: 38 388 416 (2022)
Valtiomuoto: Liittovaltio, parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia (Iso-Britannian hallitsija on muodollinen valtionpäämies)
Pinta-ala: 9 984 670 Km²
Valuutta: Kanadan dollari
BKT per asukas: 58 400 PPP$
Kansallispäivä: 1. heinäkuuta

Maantiede

Kanada on Amerikan pohjoisimmassa osassa. Laaja maa ulottuu Tyyneltä mereltä Atlantille. Ainoa rajanaapuri on Yhdysvallat. Etelässä Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä on 6400 kilometrin pituinen raja. Luoteessa Alaskan ja Kanadan välillä rajaa on 2500 kilometriä. Idässä Newfoundlandin etelärannikon edustalla on Ranskalle kuuluva saariryhmä Saint-Pierre ja Miquelon. Maailman pohjoisin vakituisesti asuttu paikka on Nunavutin Alert, Kanadan Ellesmerensaarella.

Viidesosa Kanadan pinta-alasta on järviä ja kosteikkoja. Maassa on satoja tuhansia järviä. Superior-, Huron-, Erie- ja Ontariojärvi ovat lähellä itärannikkoa Yhdysvaltojen rajalla. Niagaran kuuluisat putoukset ovat Eriejärven ja Ontariojärven välissä. Kanadan mahtavia järviä ovat myös pohjoisen Iso Karhujärvi ja Iso Orjajärvi sekä Manitoban Winnipegjärvi. Kaikki kolme ovat yli kahdenkymmenen tuhannen neliökilometrin suuruisia. Ilmasto vaihtelee paljon lähes Euroopan kokoisen maan eri osissa. Pohjois-Kanadassa ilmasto on kesällä viileä ja talvella erittäin kylmä. Etelämpänä sisämaan tasankoalueilla kesät ovat selvästi lämpimämpiä. Itärannikon suurten järvien liepeillä on sisämaata kosteampi ja leudompi ilmasto. Runsaimmat sateet saadaan Atlantin ja Tyynen meren rannikoilla.

Aulavikin suojelualue on pohjoisimmassa Kanadassa. Ilmasto on kylmä ja tuulinen. Kasvillisuus on niukka kuin tunturipaljakalla. Vaivaispaju on ainoa puulaji. Alueella elää myskihärkiä, karibuja, naaleja, napajäniksiä, sopuleita, kiirunoita, tunturihaukkoja ja tunturipöllöjä. Rannoilla on hylkeitä ja jääkarhuja. Pukaskwan kansallispuistossa Superiorjärven lähellä on tuuheita metsiä. Siellä kasvaa mustakuusta, valkokuusta, amerikanhaapaa, paperikoivua, kanadantuijaa ja banksinmäntyä. Metsissä tavataan hirviä, mustakarhuja, susia ja ilveksiä.

Lähes 60 prosenttia Kanadan energiasta tuotetaan vesivoimalla. Kanada vie ulkomaille öljyä, kaasua ja hiiltä. Kaksi kolmasosaa raakaöljystä saadaan Albertan öljyhiekasta. Öljyhiekka on osittain hajonnutta raakaöljyä, joka on sitoutunut hiekanjyviin. Kun öljyä erotellaan hiekasta, syntyy sekä myrkyllisiä jätevesiä että kiinteää jätettä. Kanadan kaivosten rikastushiekka-altaiden vuodot ovat lianneet vesistöjä. Voimakkaasti lisääntyneen lohenkasvatuksen pelätään saastuttavan merivesiä.

Historia

Kanadan varhaisasukkaiden arvellaan tulleen Aasiasta Beringinsalmen yli 20 000 vuotta sitten. Tuhansien vuosien kuluessa alkuperäisväestö levittäytyi kaikkialle Amerikan mantereelle. Alaskan eteläisimmästä kärjestä läheltä Kanadan rajaa on löydetty yli kymmenen tuhatta vuotta vanhoja ihmisluita ja kivityökaluja. Kanadan pohjoisosiin asettuivat inuittikansat. Inuitit harjoittavat kalastusta, valaanpyyntiä ja metsästystä. Etelä-Kanadan Ontariosta on löydetty yli tuhat vuotta vanhojen saviruukkujen kappaleita. Saint Lawrence-joen varrella jo 1000-luvulla asuneet irokeesit kasvattivat maissia, papuja ja kesäkurpitsoja. He asuivat pitkiksi taloiksi kutsutuissa puisissa rakennuksissa paaluvarustusten ympäröimissä kylissä. Kanadassa asui monia alkuperäiskansoja. Nykyisin Kanadan alkuperäiskansat jakautuvat kolmeen ryhmään. Isoimpaan niistä, Ensimmäisiin kansoihin, kuuluu 600 eri väestöryhmää, noin miljoona ihmistä. Toisen ryhmän muodostavat inuitit, hieman yli 70 000 ihmistä. Kolmas ryhmä, metisit, koostuu cree-, ojibway-, algonquin-, saulteaux- ja menominee-heimojen sekä eurooppalaisten siirtolaisten jälkeläisistä. Tähän ryhmään kuuluu 300 000 ihmistä.

1000-luvulla viikingit perustivat asutuksia Newfoundlandin rannikolle. 1400-luvun lopussa ja 1500-luvulla Kanadaan tuli brittiläisiä, ranskalaisia ja portugalilaisia löytöretkeilijöitä. 1600-luvun alussa Ranska rakensi siirtokunnan. Ranskalaiset harjoittivat turkiskauppaa. Quebecista tuli Ranskan siirtomaa. Ranskalaiset kävivät useita sotia alkuperäiskansoja vastaan. 1700-luvulla Iso-Britannia alkoi valloittaa Ranskan alueita. Vuonna 1759 brittiläiset joukot valtasivat Quebecin ja Montrealin. Neljä vuotta myöhemmin Ranska luovutti kanadalaiset alueensa Iso-Britannian siirtomaaksi. Näin syntynyt Kanada koostui kahdesta eurooppalaisten asuttamasta alueesta. Läntinen Ylä-Kanada oli englanninkielinen ja protestanttinen. Itäinen Ala-Kanada oli ranskankielinen ja katolilainen. 1810-luvulla Yhdysvallat yritti liittää Kanadan osaksi liittovaltiota, mutta valtausyritys ei onnistunut. Kanadan perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1867. Silloin maa oli brittiläinen itsehallintoalue. 1880-luvun ja 1920-luvun välisenä aikana Kanadaan muutti lähes viisi miljoonaa eurooppalaista siirtolaista. Vuonna 1931 Iso-Britannia julisti virallisesti, että sen parlamentilla ei enää ollut valtaa Kanadassa. Vuonna 1965 Kanada otti käyttöön nykyisen vaahteranlehtilippunsa. Vuonna 1982 astui voimaan uusi perustuslaki, jossa vahvistetaan Kanadan täysi itsenäisyys. Perustuslakiin kuuluvat myös kansalaisten oikeuksien ja vapauksien julistus sekä alkuperäiskansojen oikeuksien tunnustaminen.

Yhteiskunta ja politiikka

Kanada on liittovaltio, vakaa demokratia ja toimiva kansalaisyhteiskunta, jossa on paljon järjestöjä ja eri asioita ajavia liikkeitä. Hallitusta johtaa parlamentin enemmistön kannattama pääministeri. Parlamentti on kaksikamarinen. Edustajainhuoneen 338 jäsentä valitaan vapailla vaaleilla neljän vuoden kaudelle. Vaaleja voidaan aikaistaa, jos hallitus menettää parlamentin enemmistön tuen, tai jos pääministeri pyytää ennenaikaisten vaalien järjestämistä. Senaatin 105 jäsentä nimittää Ison-Britannian kuninkaan edustajana toimiva kenraalikuvernööri Kanadan pääministerin esityksestä.

Hallinnollinen valta on pääministerillä ja hallituksella. Vuoden 2021 vaalien jälkeen pääministerinä jatkoi liberaalipuolueen Justin Trudeau. Hän on johtanut hallitusta vuodesta 2015 lähtien. Vuoden 2021 vaaleihin osallistui 21 puoluetta. Edustajainhuoneeseen valittiin 103 naista. Naisia on nyt 30 prosenttia alahuoneen jäsenistä. Puolet Trudeaun hallituksen jäsenistä on naisia. Kuntien valtuutetuista hieman yli neljäsosa (27 prosenttia) on naisia.

Kanadan politiikan kipupisteitä ovat olleet Quebecin itsenäisyyspyrkimykset sekä alkuperäisväestön pitkäaikainen syrjintä ja sorto. Ranskankielisessä Quebecin osavaltiossa järjestettiin vuosina 1980 ja 1995 kansanäänestykset, joissa kysyttiin, tulisiko Quebecin itsenäistyä Kanadasta. Vuoden 1980 äänestyksessä 40 prosenttia quebecilaisista kannatti itsenäisyyttä. Vuonna 1995 itsenäisyysmielisten osuus oli 49,4 prosenttia. Vuonna 2022 tehdyssä mielipidemittauksessa 33 prosenttia kyselyyn osallistuneista quebecilaisista oli itsenäistymisen kannalla. Kahdeksan ja puolen miljoonan asukkaan Quebec on pinta-alaltaan Kanadan suurin osavaltio.

Viime vuosien aikana Kanadan hallitus on asettanut selvitysryhmiä tutkimaan alkuperäisväestöön kohdistunutta syrjintää ja sortoa. Vuonna 2015 raporttinsa esittänyt totuus- ja sovintotoimikunta sekä alkuperäisväestöön kuuluneista kadonneista ja surmatuista tytöistä ja naisista vuonna 2019 tehty selvitys ovat molemmat syyttäneet Kanadan valtiota alkuperäisväestön järjestelmällisestä sorrosta, joka kaikkiaan saavutti joukkotuhonnan mittasuhteet. 1800-luvulta alkaen alkuperäisväestön lapsia sijoitettiin pakollisiin asuntolakouluihin. Viimeinen asuntolakoulu suljettiin vasta vuonna 1997. Kaikkiaan niissä opiskeli 150 000 lasta. Lapsilta kiellettiin oman kielen puhuminen. Vuonna 2021 Brittiläisestä Kolumbiasta ja Saskatchewanista löytyi satoja merkitsemättömiä hautoja entisten asuntolakoulujen läheltä. Asuntolakouluissa kuoli ainakin 4000 lasta.

Norval Morrisseau syntyi Sand Pointin reservaatissa. Hänet lähetettiin kuusivuotiaana katoliseen asuntolakouluun. Kahden vuoden kuluttua hän sai palata kotiin. Norvalin isovanhemmat johdattivat hänet anishnaabe-kansojen kulttuurin pariin. Aikuisena Norvalista tuli taiteilija. Hänen maalauksensa näyttävät kalat, karhut ja tarinahahmot upein värein. Ajaton muotokieli ei vanhene. Kuvahakuvihje: Norval Morrisseau art.

Talous ja kaupankäynti

Kanada on korkean tulotason maa. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta 5 prosenttia. Vuonna 2021 talous alkoi jälleen kasvaa, mutta 7,5 prosenttia työvoimasta oli vielä ilman työtä. Suurella maalla on rikkaat luonnonvarat. Kanadan preeriat tuottavat paljon vehnää. Maassa on 362 miljoonaa hehtaaria metsää. Maaperässä on öljyä ja kaasua, kultaa, kuparia, hopeaa, rautaa, uraania, sinkkiä, nikkeliä, asbestia, hiiltä, lyijyä ja titaania. Teollisuus valmistaa ajoneuvoja, lentokoneita, ruokatuotteita, paperia sekä koneita ja laitteita. Kemian teollisuus, lääketeollisuus ja puuteollisuus ovat myös voimakkaita aloja.

Kolme neljäsosaa Kanadan työvoimasta on töissä palvelualoilla. Tärkeitä palvelualoja ovat rahoitus, vakuutus-, kiinteistö- ja hallintopalvelut, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, vähittäiskauppa, tukkukauppa ja julkinen hallinto. Vuonna 2019 Kanadassa kävi 32 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismi tuotti 22 miljardia dollaria (USD). Niagaran putoukset ovat suosituin matkailukohde. Niitä ihailee joka vuosi yli kymmenen miljoonaa turistia.

Vuonna 2020 Kanadan viennin arvo oli 371 miljardia dollaria (USD). Tuonnin arvo oli 395 miljardia dollaria. Vientituotteita olivat öljy ja kaasu 17 % (raakaöljy, kaasu, öljynjalosteet), ajoneuvot 12 %, koneet ja laitteet 10 %, kulta 4 %, puutavara 4 % (sahatavara, viilu, levyt, polttopuu, puukalusteet), liha 2 % ja vehnä 2 %. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Kiina, Iso-Britannia, Japani ja Meksiko. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Kiina, Meksiko, Saksa ja Japani.