Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Biškek
Etniset ryhmät: Kirgiisit 74%, uzbekit 15%, venäläiset 5%, dungaanit 1%, muut 5% (2021)
Kieli: Kirgiisi ja venäjä (viralliset kielet), uzbekki, dungaani, lisäksi useita muita vähemmistökieliä
Uskonto: Muslimit 90%, ortodoksikristityt 7%, muut ja uskonnottomat 3%
Väkiluku: 6 735 347 (2023)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 199 900 km2
Valuutta: Kirgisian som
BKT per asukas: 6 133 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 31. elokuuta

Maantiede

Kirgisia on yksi Keski-Aasian sisämaavaltioista. Kirgisia sijaitsee Kiinan länsipuolella. Pohjoisessa rajanaapurina on Kazakstan, lännessä on Uzbekistan ja etelässä Tadžikistan. Kirgisia on vuoristoinen maa. Tienšanin vuorijonot kulkevat itä-länsisuunnassa koko maan halki. Korkein huippu on Džengiš Tšokusu (7439 m) Itä-Kirgisiassa lähellä Kiinan rajaa. Kirgisiassa on tuhansia jäätiköitä. Maassa on myös kaksi tuhatta järveä. Kazakstanin rajan tuntumassa sijaitseva melkein kahdensadan kilometrin pituinen Issyk Kul on Kirgisian isoin järvi. Se on maailman toiseksi suurin vuoristojärvi Andien Titicacan jälkeen. Issyk Kuliin laskee kymmeniä jokia ja puroja. Kirgisian länsiosassa Narynjoki ja Kara Darya vuolaine sivujokineen virtaavat laajan ja viljavan Ferganan laakson halki Uzbekistanin puolelle. Pääkaupunki Biškek on Pohjois-Kirgisiassa Chujoen laaksossa. Tätä kautta kulki tuhat vuotta sitten yksi kuuluisan Silkkitien kauppareiteistä Kiinasta Lähi-Itään ja Eurooppaan.

Kirgisian ilmastoa luonnehtivat lämpimät kesät ja viileät talvet. Lämpötilat vaihtelevat suuresti paikan korkeuden mukaan. Kesällä alavimmilla mailla on helteitä. Vuorilla on paljon viileämpää. Alankojen talvet ovat viileitä. Ylängöillä ja korkeilla vuorilla on kovia pakkasia. Vuosittaiset sademäärät eivät ole kovin runsaita. Eniten sataa keväällä ja syksyllä. Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut entistä pitempiä kuivuuskausia ja vuoristojen jäätiköiden hupenemista. Keväällä ja kesäisin ylämaiden lumen ja jään sulamisvedet nostavat joet tulvimaan. Rinteet murtuvat tuhoisiksi mutavyöryiksi. Kirgisia on altis maanjäristyksille. Lievät tärähtelyt ravistelevat maata kymmeniä kertoja vuodessa. Viimeisin isompi järistys tapahtui kaksitoista vuotta sitten Ferganan laaksossa.

Alle kymmenesosa Kirgisian maa-alasta on metsiä. Chatkalin alarinteillä Länsi-Kirgisiassa on vanha pähkinäpuumetsä. Hieman korkeammilla rinteillä on havupuita. Alangoilla kasvaa villihedelmäpuita. Jokilaaksojen muhevat ravinteikkaat maat on kauan sitten raivattu pelloiksi. Kirgisian vuoristojen suojelualueilla elää lumileopardeja, argaalilampaita ja villivuohia. Vuonna 2022 alle 7% Kirgisian pinta-alasta oli suojelualueita. YK:n ympäristöohjelma on kehottanut Kirgisiaa ehkäisemään ilman saastumista. Ilman laatua mitattaessa Biškek oli vuoden 2022 alussa maailman toiseksi likaisin kaupunki. Hiilen polttaminen aiheuttaa eniten saastumista. Hiiltä käytetään paljon asuntojen talvilämmityksessä. Lähes 90% Kirgisian sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Vuonna 2021 kuivuus laski patoaltaiden pintaa haitaten sähköntuotantoa.

Historia

Kirgisiassa on elänyt esi-ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Maan keskiosista on löydetty 200 000 vuotta vanhoja kivityökaluja: kirveitä ja kaapimia. Nykyihminen on tullut alueelle yli 30 000 vuotta sitten. Kirgisian varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. He valmistivat aseita ja työkaluja lohkokivistä ja luista. Kirgisian eri osissa on kalliosuojia ja luolia, joista on löytynyt jälkiä yli 10 000 vuoden ikäisestä ihmisasutuksesta. Cholpon-Alassa Issyk Kul -järven lähellä on 3000 vuotta sitten tehtyjä kivikaiverruksia, joissa on kuvattu villivuohia, -lampaita, kameleja, peuroja, hevosia, lumileopardeja ja metsästäjiä.

Kirgiisit ovat ilmeisesti tulleet nykyisen Kirgisian alueelle 1500 vuotta sitten. He olivat ratsastavia, kierteleviä paimentolaisia. 800-luvulla kirgiisit valtasivat nykyisessä Mongoliassa sijainneen uiguurivaltakunnan. 1600-luvulla kirgiisiheimot joutuivat buddhalaisten kalmukien vallan alle. 1700-luvulla seutua hallitsivat mantšut ja heidän jälkeensä uzbekit. Uzbekkien Kokandin kaanikunnan vallan aikana 1800-luvulla islamin usko levisi alueelle. 1800-luvun loppupuolella Venäjä valloitti Kirgisian. Kirgisiasta tuli osa Venäjän keisarikuntaa. Venäjä perusti kaivoksia. Maahan muutti venäläisiä ja ukrainalaisia siirtolaisia. Keisarikunta keräsi veroja. Paimentolaisten perinteisiä laidunmaita annettiin maahan tulleille siirtolaisille. 1910-luvulla kirgiisit nousivat kapinaan Venäjän valtaa vastaan. Venäjän kostotoimet ajoivat kolmasosan kirgiiseistä pakolaisiksi Kiinaan.

Kun Venäjän keisarivalta kaatui ensimmäisen maailmansodan jälkeen, Kirgisiasta tuli kommunistien hallitseman Neuvostoliiton osa. 1920-luvulla Kirgisia kuului itsehallinnollisena alueena Venäjän neuvostotasavaltaan. 1930-luvun puolivälissä maasta tuli Neuvostoliiton osavaltio, Kirgisian neuvostotasavalta. Neuvostoliiton vallan aikana hallitus pyrki lopettamaan paimentolaisuuden ja asuttamaan kirgiisit pysyville asuinalueille. Kirgisiaan rakennettiin teollisuutta ja maahan muutti lisää venäläisiä. Vuonna 1990 Kirgisiassa syntyi voimakas liike kommunistipuolueen valtaa vastaan. Kirgisia itsenäistyi elokuussa vuonna 1991.

2000-luvulla Kirgisian yhteiskunnallinen ja poliittinen ilmasto on ollut epävakaa. Hallituksia on syytetty itsevaltaisuudesta ja väärinkäytöksistä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:in vaalitarkkailijat seurasivat 2000-luvun alkuvuosina järjestettyjä vaaleja ja totesivat, että ne eivät täyttäneet vapaiden ja rehellisten vaalien vaatimuksia. Vuonna 2005 tulppaanivallankumoukseksi kutsuttu kansanliike kaatoi Kirgisian hallituksen. Presidentti Askar Akajev pakeni Moskovaan. Epäjärjestys jatkui seuraavan presidentin Kurmanbek Bakijevin kaudella. Bakijev nimitti perheensä jäseniä korkeisiin virkoihin. Hänen veljestään Janish Bakijevista tuli tiedustelupalvelun päällikkö ja hänen poikansa Maksim toimi valtion kehitysrahaston johtajana. Maksim Bakijevia syytettiin myöhemmin kymmenien miljoonien eurojen kavalluksista. Presidentti Bakijevin aikana Kirgisia vahvisti suhteita Kiinaan. Vuonna 2010 uusi kansannousu kukisti Kurmanbek Bakijevin ja hän pakeni Valko-Venäjälle.

Vuodesta 2011 vuoteen 2017 presidenttinä toiminut Almazbek Atambajev edisti talousyhteistyötä Turkin kanssa. Seuraava Sooronbai Žeenbekovin hallitus syytti Atambajevia korruptiosta ja jopa vallankaappausyrityksestä. Vuonna 2020 Atambajev tuomittiin vankeuteen 11 vuodeksi ja hänen omaisuutensa takavarikoitiin. Samana vuonna Kirgisiassa puhkesi jälleen rajuja levottomuuksia ja presidentti Sooronbai Žeenbekov erosi virastaan. Hänen seuraajakseen nousi Sadyr Žaparov. Vuoden 2021 presidentinvaaleissa Žaparov sai neljä viidesosaa äänistä. Alle 40% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:in tarkkailijoiden mukaan vaaleihin osallistuneet ehdokkaat eivät olleet tasavertaisessa kilpailuasemassa. Pääministerinä toiminut Žaparov käytti valtion varoja vaalityönsä rahoittamiseen.

Yhteiskunta ja politiikka

Kirgisian presidentti valitaan suoralla vaalilla viiden vuoden kaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle viisivuotiskaudelle. Vuonna 2021 presidentin valtaoikeuksia laajennettiin. Presidentti johtaa Kirgisian hallitusta. Vuoden 2021 vaaleissa presidentiksi valittiin Sadyr Žaparov. Hän on kansallismielisen oikeistolaisen Mekenchil -puolueen johtaja. Puolueella on neljätoista kansanedustajaa Kirgisian 90-paikkaisessa parlamentissa, jota kutsutaan korkeimmaksi neuvostoksi. Parlamenttivaalit järjestetään viiden vuoden välein. Vuonna 2020 oppositiopuolueet syyttivät keskusvaalilautakuntaa ja hallitusta vaalipetoksesta. Isojen mielenosoitusten jälkeen vaalien tulos mitätöitiin ja vuoden 2021 lopulla järjestettiin uudet vaalit. Vaaleihin osallistui 21 puoluetta. Yhdeksän puoluetta sai edustajia parlamenttiin. Kansanedustajista 18 on naisia.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön luokituksessa Kirgisia ei ole vapaa maa. Järjestön mukaan Kirgisian sisäministeriö valvoo ja painostaa hallitusta vastustavia järjestöjä, puolueita ja vaaliehdokkaita. Taloudellisen vallan käyttäjät ja järjestäytynyt rikollisuus osallistuvat politiikkaan ja niillä on suuri vaikutusvalta Kirgisian yhteiskunnassa. Kansallisia vähemmistöjä syrjitään. Enemmistönä olevan kirgiisiväestön ja uzbekkivähemmistön välillä on jatkuvia jännitteitä, jotka ovat johtaneet yhteenottoihin. Vuonna 2010 Etelä-Kirgisian kirgiisien ja uzbekkien välisissä taisteluissa surmattiin 400 ihmistä. Vähemmistökansallisuudet muodostavat yhteensä yli neljäsosan Kirgisian väestöstä, mutta poliittisten päättäjien ja julkishallinnon virkailijoiden piirissä heidän osuutensa on alle 5%.

Kirgisian yhteiskunnan ja politiikan tarkkailijat toteavat, että järjestäytyneen rikollisuuden valta on kasvanut viime vuosien aikana. Rikollisjärjestöt harjoittavat laajamittaista huumekauppaa ja ihmiskauppaa. Ne kiristävät yksityisiä yrityksiä. Ne ovat ottaneet haltuunsa kultakaivoksia ja pyrkivät hallitsemaan jalokivikauppaa. Vuonna 2020 Kirgisian korkeimman neuvoston varapuheenjohtaja Aida Kasymalieva kertoi, että politiikkaan soluttautuneet rikolliset uhkasivat tappaa hänet ja polttaa hänen asuntonsa. Tutkijoiden mukaan monilla Kirgisian kansanedustajilla on yhteyksiä rikollisjärjestöihin. Rikollisjärjestöt ovat myös tiiviisti mukana kaupunkien ja kuntien hallinnossa ja päätöksenteossa. Kaikkiaan niiden ympärille on syntynyt suuri pimeä talous sekä valtaverkostoja, jotka ovat paljon voimakkaampia kuin lailliset puolueet.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Kirgisian alemman keskitulotason maaksi. Maailmanpankin tilaston mukaan Kirgisian talouskasvu on ollut ailahtelevaa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Ripeän kasvun vuosia on usein seurannut kasvun täydellinen pysähtyminen tai jopa taantuma. Vuonna 2020 talous supistui yli 8%. Sen jälkeen kasvu on taas elpynyt. Kirgisialla on runsaat luonnonvarat, viljavaa maata, kaivannaisia ja erinomaiset edellytykset vesivoiman tuotantoon. Kirgisian talous on nykyisin hyvin riippuvainen kullan viennistä, ulkomaisesta kehitysrahoituksesta sekä ulkomailla asuvien kirgisialaisten lähettämästä rahasta. Yhteiskunnallinen ja poliittinen epävakaus on haitannut maan kehitystä.

Vuonna 2021 17% Kirgisian työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 27% toimi teollisuuden tehtävissä ja 56% työskenteli palvelualoilla. Valtaosa maataloustuottajista on pienviljelijöitä, jotka myyvät tuotteet lähiseutunsa kuluttajille. Viljelijät kasvattavat perunoita, maissia, vehnää, ohraa, hedelmiä ja vihanneksia. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, vuohet ja nautakarja. Isommat tilat tuottavat tupakkaa, sokerijuurikasta, puuvillaa, papuja, omenia, aprikooseja, kirsikoita ja pähkinöitä kotimaan ja ulkomaiden markkinoille. Kirgisiassa on pitkään ollut tekstiili- ja vaateteollisuutta, jonka tuotteista suuri osa viedään Venäjälle ja Kazakstaniin. Tieto- ja viestintäalan palvelutarjonta on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Kulta on Kirgisian kaivosteollisuuden päätuote. Maassa on myös hopeaa, tinaa, kuparia, sinkkiä, rautaa, lyijyä, kovametallien lujittamisessa käytettävää volframia, kromia, nikkeliä ja kobolttia.

Vuonna 2021 Kirgisian viennin kokonaisarvo oli kaksi miljardia euroa. Tuonnin arvo oli kaksitoista miljardia euroa. Kullan vienti tuotti lähes 40% kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat vaatteet, lasi, sähkölaitteet, hedelmät ja vihannekset, maitotuotteet ja liha, kupari, öljy sekä puuvilla. Suurimmat vientimaat olivat Iso-Britannia, Kazakstan, Venäjä, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Sveitsi, Kiina ja Turkki. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Venäjä, Uzbekistan, Turkki ja Kazakstan. Vuonna 2019 Kirgisiassa kävi yli 8 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuotti yli 700 miljoonaa euroa. Noin 70% turisteista tuli Kazakstanista. Venäläiset olivat toiseksi suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä. Suomen kehitysyhteistyö on tukenut Kirgisian elinkeinojen monipuolistamista. Lupaavia aloja ovat olleet hedelmien ja pähkinöiden arvoketjut, hunajantuotanto ja elämysmatkailun edistäminen. Vuonna 2022 ulkomailla asuvat kirgisialaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 3 miljardia euroa.