Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Ateena
Etniset ryhmät: Kreikkalaiset 92 %, albanialaiset 4 %, muut 4 % (2011)
Kieli: Kreikka (virallinen kieli)
Uskonto: Ortodoksikristityt 90 %, muslimit 2 %, muut ja uskonnottomat 8 % (2015)
Väkiluku: 10 316 641 (2022)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 131 957 km2
Valuutta: Euro
BKT per asukas: 36 835 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 25. maaliskuuta

Maantiede

Kreikka on Etelä-Euroopassa Välimeren rannalla. Kreikan vuoristoisen niemimaan pohjoisia naapureita ovat Albania, Pohjois-Makedonia ja Bulgaria. Idässä on Turkki. Kreikalla on myös laaja saaristo, yli kaksi tuhatta saarta. Isoin saari on Kreeta. Muita suuria saaria ovat Euboia, Lesbos, Rodos, Chios, Kefalonia ja Korfu. Kreikan itäisimmät saaret ovat hyvin lähellä Turkin rannikkoa. Ilmasto on leuto ja aurinkoinen. Kesät ovat kuumia ja kuivia. Talvet ovat viileämpiä ja sateisempia, vuorilla sataa lunta.

Kreikan niemimaan halkaisee Pindosvuoristo pohjoisesta Albanian rajalta Korintinlahdelle. Vuorten korkeimmat huiput kohoavat yli 2500 metriä merenpinnasta. Kreikan korkein vuori Olympos (2918 m) on idässä lähellä Egeanmeren rantaa. Kreetan pohjoispuolella merellä on Santorinin sortunut ja vajonnut tulivuori. Purkausten jälkeen vanhan tulivuorilahden keskelle syntyneet Palaia Kamenin ja Nea Kamenin saaret ovat uudelleen merestä nousevan vuoren näkyviä huippuja.

Pindosvuorten kansallispuiston metsissä kasvaa musta- ja bosnianmäntyä, pyökkiä, kuninkaanpihtaa ja isopuksipuita. Siellä kukkivat kellot, liljat, kohokit ja orvokit. Puistossa on karhuja, ilveksiä, kivinäätiä, villisikoja ja metsäkauriita. Alonissosin saarella elää uhanalaisia munkkihylkeitä. Kreikan saaristojen lähivesillä ui delfiinejä, kilpikonnia ja jättiläishaita.

Lesboksen saarella on kivettynyt metsä. Siellä tulivuoren purkaukset, tuhka ja liejuvyöryt ovat peittäneet alueella kasvaneet puut 20 miljoonaa vuotta sitten. Puut kivettyivät paikalleen, jotkut jäivät pystyyn ja toiset kaatuivat. Kivettyneessä metsässä on kasvanut mäntyjä, sypressejä, laakeria, pyökkiä ja palmuja.

Kreikan luontoa ovat hävittäneet suuret metsäpalot. Paloja esiintyy nykyisin lähes joka kesä. Toisinaan järistykset ravistelevat maata. Pääkaupungissa Ateenassa ilma on usein sakea saasteista. Ilmaa pilaavat autojen pakokaasut ja etelätuulen lennättämä Saharan hiekka. Öljyn, kivihiilen ja kaasun osuus on edelleen yli 70 prosenttia Kreikan energiankulutuksesta. Ilmastonmuutoksen torjuminen on jäänyt liian vähälle huomiolle talousvaikeuksien keskellä. Kreikka voisi tuottaa enemmän sähköä aurinkovoimalla. Saaristossa olisi paljon paikkoja tuulivoimaloille.

Historia

Kreikassa on tehty hyvin vanhoja ihmislöytöjä. Petralonan luolasta maan pohjoisosasta on löydetty yli 200 000 vuotta vanha ihmisen kallo ja osia luurangosta. Etelä-Kreikan Apidiman luolastosta on löydetty yli 170 000 vuotta vanhoja ihmisluita, polttojälkiä ja kivityökaluja. Franchthin luolassa Argoliin niemimaalla asui ihmisiä ainakin 20 000 vuoden ajan. Luola hylättiin vasta 5000 vuotta sitten. Varhaisasukkaat metsästivät kauriita. He keräsivät villiviljoja ja pähkinöitä. Kalastus yleistyi 8000 vuotta sitten. Samoihin aikoihin kreikkalaiset alkoivat viljellä maata.

000 vuotta sitten Kreikassa kukoisti kaksi korkeakulttuuria: minolainen ja mykeneläinen. Minolaiset rakensivat Kreetalle hienoja palatseja. Mykeneläiset olivat Euroopan ensimmäinen kreikankielinen kulttuuri. Minolaiset palatsit tuhoutuivat maanjäristyksissä. Lopulta mykeneläiset valtasivat Kreetan. Mykeneläiset rakensivat kivimuurien suojaamia kaupunkeja ja kävivät laajaa kauppaa Välimeren alueella. Mykeneläinen kulttuuri hävisi 3000 vuotta sitten joko katovuosien tai sotien vuoksi.

2800 vuotta sitten Kreikkaan syntyi kaupunkivaltioita, joihin kuuluivat Efesos, Miletos, Theba, Argos, Ateena ja Sparta. Kreikka tuotti viiniä ja oliiveja. Ateena nousi merimahdiksi. Sparta oli sotilasvaltio. Ateenan poliitikoilla, filosofeilla ja kirjailijoilla on ollut iso vaikutus eurooppalaisen kulttuurin syntyyn ja kehitykseen. Vapaus- ja sivistysaatteiden varjossa Kreikan kaupunkivaltioissa käytettiin paljon orjia eri tuotannonalojen työvoimana. 2000 vuotta sitten Kreikka liitettiin Rooman valtakuntaan. Rooman hajottua kahtia 300-luvun lopussa Kreikka jäi sen itäosalle, missä sitten syntyi Bysantin valtakunta keskuksenaan Konstantinopoli.

1400-luvulla Venetsia ja turkkilainen Osmanien/Ottomaanien valtakunta sotivat Kreikan hallinnasta. Venetsia valtasi Kreikan länsipuolen ja pääosan saaristosta. Turkki valloitti Kreikan mannermaan itäosat. 1500-luvulla koko Kreikka oli Turkin hallussa. 1820-luvulla kreikkalaiset kävivät vapaussodan Turkkia vastaan. Kreikka julistautui itsenäiseksi. Vuonna 1830 Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä tunnustivat Kreikan itsenäisyyden. Kreikasta tuli kuningaskunta.

Vuonna 1940 Kreikka joutui sotaan Italiaa vastaan ja vuotta myöhemmin Saksa miehitti maan. Heti toisen maailmansodan jälkeen Kreikassa käytiin raju sisällissota kommunistien ja oikeiston välillä. Kommunistit hävisivät sodan. Vuonna 1967 sotilaat kaappasivat vallan syrjäyttäen kuninkaan ja hallituksen. Sotilashallitus kaatui vuonna 1974. Kreikasta tuli tasavalta kansanäänestyksen jälkeen vuonna 1975. Siitä alkaen Kreikka on ollut toimiva monipuoluedemokratia. Talous on kasvanut ja nykyaikaistunut. Vallassa on ollut oikeistolaisia ja vasemmistolaisia hallituksia. Kreikka liittyi Euroopan yhteisöön vuonna 1981. Maa oli mukana, kun Euroopan yhteisö muuttui EU:ksi vuonna 1992.

Yhteiskunta ja politiikka

Kreikan parlamentin jäsenet valitaan neljän vuoden välein järjestettävissä vaaleissa. Parlamentissa on 300 jäsentä. Vuonna 2019 valitussa parlamentissa viidesosa kansanedustajista on naisia. Neljäsosa on alle 45-vuotiaita. Lähes puolet on ensikertalaisia. Vuonna 2019 vaalit voitti keskustaoikeistolainen Uusi demokratia-puolue. Puolueen johtaja Kyriakos Mitsotakis nimitettiin pääministeriksi. Kreikan muodollinen valtionpäämies on tasavallan presidentti, mutta poliittinen valta on pääministerin johtamalla hallituksella ja parlamentilla. Parlamentti valitsee presidentin viiden vuoden virkakaudelle. Vuonna 2020 presidentiksi valittiin Katerina Sakellaropoulou. Hän on ensimmäinen nainen Kreikan presidenttinä.

Vuonna 2009 Kreikka ajautui vakavaan velkakriisiin. Kreikka oli salannut tietoa maan ulkomaisten velkojen todellisesta määrästä. Sitten paljastui, että maan velkataakka oli kasvanut 300 miljardiin euroon ylittäen velanhoitokyvyn. Kreikka ei pystynyt lyhentämään velkojaan eikä maksamaan lainojen korkoja. Kreikan velkakriisi ravisteli Euroopan Unionia ja euroa. Vuodesta 2010 alkaen Euroopan maat ja Kansainvälinen valuuttarahasto tukivat Kreikkaa satojen miljardien eurojen lainatakuilla, ja Kreikka sitoutui viemään läpi ankaran säästöohjelman. Suomikin myönsi Kreikalle miljardin euron lainan.

Vuosien 2008 ja 2013 välillä Kreikan talous supistui huomattavasti. Vuonna 2013 yli neljäsosa työvoimasta oli työttömänä. Kreikan talouteen on viime vuosina tullut lisää vakautta ja se näyttää selviytyneen pahimmasta lamasta. Palkat ovat kuitenkin yhä alhaiset ja raskas velkataakka rasittaa valtion taloutta. Velkakriisin aikaista tukirahoitusta maksetaan takaisin vielä vuonna 2070. Vuonna 2020 Kreikka alkoi lyhentää Suomen antamaa lainaa.

Vuonna 2022 Kreikassa asui 148 000 pakolaista ja 22 000 turvapaikan hakijaa. Kreikkaan on tullut tuhansia pakolaisia Syyriasta, Ukrainasta, Afganistanista, Irakista, Somaliasta, Palestiinasta ja Iranista. Pakolaisia ja muuttajia tulee Kreikan saarille Välimeren yli pienillä veneillä. Kreikalla on ollut suuria vaikeuksia pitää huolta pakolaisista ja turvapaikan hakijoista. Turkista Kreikan saarille yrittäneitä ihmisiä on käännytetty takaisin. Samoksen saaren isossa pakolaiskeskuksessa asukkaat ovat kärsineet vedenpuutteesta. Vuosina 2015 ja 2016 Kreikkaan saapui lähes miljoona pakolaista. Valtaosa heistä oli syyrialaisia.

Vuonna 2022 Kreikan poliisi pidätti yli 150 000 laitonta maahantulijaa. Kreikka on yksi muuttajien vilkkaimmista kulkureiteistä Eurooppaan. Kreikka käyttää paljon ulkomaalaista työvoimaa maatalouden eri aloilla, rakennustöissä, kodinhoidossa ja terveyspalveluissa. Suuri osa Kreikkaan tulevista muuttajista pyrkii kuitenkin jatkamaan matkaa muihin Euroopan maihin. Aikaisempina vuosikymmeninä suuri määrä kreikkalaisiakin on etsinyt työtä ja toimeentuloa Keski- ja Pohjois-Euroopasta.

Kreikan runot ja tarinat Odysseuksen retkistä ja Troijan sodasta alkaen ovat olleet vahvoja virikkeitä Euroopan kirjallisuudelle. Kreikkalaiset ovat saaneet kaksi Nobelin palkintoa, molemmat niistä kirjallisuuden alalta, ja kumpikin palkinto on annettu runoilijalle. Vuonna 1963 Nobelin palkinnon sai runoilija Giorgos Seferis ja vuonna 1979 Odysseas Elytis. Molempien runoja on käännetty ja julkaistu suomeksikin.

Talous ja kaupankäynti

Kreikka on korkean tulotason maa. Vuodesta 2008 lähtien Kreikan talous on vuosittain supistunut tai pysynyt ennallaan ilman tuntuvaa kasvua. Pahimpina lamavuosina talous on pienentynyt kymmenen prosenttia. Vuonna 2021 Kreikan talous kasvoi kahdeksan prosenttia osoituksena koronalaman jälkeisestä elpymisestä. Työttömyys oli kuitenkin vielä lähes 15 prosenttia. Vuonna 2019 12 prosenttia Kreikan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 15 prosenttia toimi teollisuuden tehtävissä ja 73 prosenttia työskenteli palvelualoilla. Kreikassa kävi vuoden 2019 aikana 32 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismi tuotti 18 miljardia euroa. Koronapandemia vähensi matkailua vuonna 2020. Kreikassa kävi tuolloin vain hieman yli 7 miljoonaa ulkomaista turistia ja matkailu tuotti noin kuusi miljardia euroa.

Vuonna 2021 kreikkalaiset varustamot omistivat yhteensä yli 5500 alusta, joiden kuljetuskyky oli yli viidesosa maailman meriliikenteen tonnistosta. Kreikan rahtilaivaston koko oli lähes 60 prosenttia Euroopan Unionin rahtilaivastosta. Meriliikenne ja satamat työllistävät 200 000 työntekijää. Vuonna 2021 tämä ala tuotti Kreikalle 17 miljardia euroa.

Vuonna 2020 Kreikan viennin arvo oli 36 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 56 miljardia euroa. Öljyn ja kaasun osuus oli viidesosa viennin koko arvosta. Muita vientituotteita olivat metallit ja metalliteollisuuden tuotteet 11 %, lääkkeet 9 %, koneet ja laitteet 6 %, hedelmät 6 %, puuvilla ja vaatteet 5 %, kala 2 %, juusto 2 % ja vihannekset 2 %. Suurimpia vientimaita olivat Italia, Saksa, Ranska, Kypros ja Bulgaria. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Kiina, Italia, Alankomaat ja Ranska.