Lippu

Keskeiset luvut ja tiedo

Pääkaupunki: Havanna
Etniset ryhmät: Eurooppalais-/espanjalaistaustaiset 64%, monietniset/mulato 27%, afrikkalaistaustaiset 9% (2012)
Kieli: Espanja (virallinen kieli)
Uskonto: Kristityt 59% (pääasiassa katolilaisia), perinteiset kansanuskonnot 17% (santeria), uskonnottomat ja muut 24%
Väkiluku: 11 317 498 (2021)
Valtiomuoto: Kommunistinen yksipuoluevaltio
Pinta-ala: 110 860 km2
Valuutta: Kuuban peso
Kansallispäivä: 10. lokakuuta (itsenäisyyspäivä), 1. tammikuuta (vallankumouksen päivä)

Maantiede

Kuuba on Karibian meren saarivaltio. Pitkän, kapean pääsaaren ympärillä on pieniä saaria ja riuttoja. Kuubassa on lämmin ja kostea ilmasto. Runsain sadekausi ajoittuu toukokuun ja marraskuun välille. Syksyisin saaren yli tai ohi kulkee pyörremyrskyjä. Kuuba on enimmäkseen tasaista, alavaa maata. Saaren läntisimmässä osassa on Rosarion kukkula-alue ja keskiosassa on Escambrayn vuoristo, missä huiput kohoavat noin kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Kuuban eteläisintä rannikkoa reunustaa Sierra Madren vuorijono. Siellä on Kuuban korkein vuori Pico Turquino (1974 m).

Kuuban rannikoilla on pitkiä valkoisia hiekkarantoja, lahdelmia, saarekkeita ja kallioita. Saaren länsiniemessä on metsää ja pieniä järviä. Rannan edustalla on koralliriuttoja. Meressä on delfiinejä, kilpikonnia ja hummereita. Metsissä elää kimalaiskolibri, maailman pienin lintu. Matanzasin alueella on laaja Zapatan kosteikko. Siellä tavataan krokotiileja, manaatteja, haukkoja ja flamingoja. Tuhannet Pohjois-Amerikan linnut talvehtivat Zapatan kosteikolla. Kuuban eteläosan vuorten ylärinteillä kasvaa mäntyä, alempana on kosteita monilajisia lehtimetsiä. Etelärannikolla on myös karu kuiva rantakaistale, missä kasvaa pylväskaktuksia ja palmuja.

Pitkäaikainen käyttö on köyhdyttänyt Kuuban maatalousmaita ja alentanut tuottavuutta. Kuubalaiset ympäristöasiantuntijat ovat myös olleet huolestuneita vesivarojen riittävyydestä. Havannan vanha osa on UNESCO:n maailmanperintökohde. Se on osittain korjattu, osittain ränsistynyt, kanta-asukkaiden ja matkailijoiden kaupunki. Matkailijoita houkuttelevat kauniit vanhat rakennukset, Kuuban värikäs karibialainen kulttuuri, ainutlaatuinen ilmapiiri, upeat vanhat autot. Sikarit ja sokeri ovat yhä maan tunnetuimpia tuotteita.

Historia

Kuubassa on elänyt ihmisiä jo 6000 vuotta sitten. Maasta on löydetty asutusten jäänteitä, luita, veitsiä, jauhinkiviä sekä muiden työkalujen kappaleita. Saaren ensimmäiset asukkaat olivat metsästäjiä ja kalastajia. Maanviljelys alkoi yli 2000 vuotta sitten. Viljelyä harjoittavia väestöryhmiä tuli nykyisen Floridan suunnalta ja Mississipin laaksosta. 600-luvulta alkaen Antilleilta saapui tainoja. He toivat Kuubaan maissin, maniokin ja tupakan. Kristoffer Kolumbus purjehti Kuubaan vuonna 1492. Silloin tainot olivat Kuuban suurin väestöryhmä. Muita kansoja olivat siboneyt ja guanahatabeyt. Vuonna 1511 espanjalaiset valloittajat perustivat Kuubaan ensimmäisen pysyvän asutuksensa.

Espanjan valta tuotti tuhoa Kuuban kantakansoille. Piispa Bartolome de las Casas on kuvannut kirjoituksissaan valloittajien tekemiä joukkomurhia. Espanjalaisten mukana tulleet sairaudet, kuten isorokko ja tuhkarokko, surmasivat tuhansia ihmisiä. Espanjalaiset perustivat Kuubaan sokeriruoko- ja tupakkaviljelmiä. Afrikasta tuotiin orjia työvoimaksi. 1700-luvun puolivälin ja vuoden 1860 välillä Kuuban väkiluku kasvoi 150 000 asukkaasta 1,3 miljoonaan asukkaaseen. 1800-luvun puolivälissä kolmasosa saarella asuvista ihmisistä oli orjia. Tuohon aikaan sokeriteollisuus kehittyi, myllyjä alkoivat pyörittää höyrykoneet. Vuonna 1860 Kuuba tuotti lähes kolmasosan maailman sokerista. Orjuus lakkautettiin vuonna 1886. Kuuba itsenäistyi Espanjasta useiden kapinoiden jälkeen vuonna 1898. Itsenäistymistä vauhditti lyhyt Yhdysvaltojen ja Espanjan välinen sota, jonka Espanja hävisi. Kuuban julistautuessa itsenäiseksi saari oli Yhdysvaltojen joukkojen miehittämä.

Yhdysvallat jatkoi Kuuban miehitystä itsenäisyysjulistuksen jälkeenkin. Guantanamon lahdella on edelleen Yhdysvaltojen tukikohta. 1900-luvun alkupuoliskolla Kuubassa oli omat hallituksensa, mutta Yhdysvalloilla oli suuri vaikutus maan politiikassa. Pohjoisamerikkalaiset ja muut ulkomaiset yhtiöt omistivat 75% viljelymaasta, valtaosan peruspalveluista ja 40% sokerin tuotannosta. Kuuban hallituksia leimasi korruptio. Rotusorto alisti afrikkalaistaustaisia kuubalaisia. Vuonna 1959 Fidel Castron johtama vallankumous kaatoi diktaattori Fulgencio Batistan. Castron vallankumoukselliset perustivat Kuubaan keskusjohtoisen kommunistisen yksipuoluevaltion. Castro toimi valtionjohtajana 49 vuotta. Kun hän luopui vallasta vuonna 2008, kansalliskokous nimitti presidentiksi hänen veljensä Raul Castron. Raul Castro jätettyä virkansa vuonna 2018 kansalliskokous valitsi presidentiksi Miguel Diaz-Canelin.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2021 Kuubassa puhkesi suuria mielenosoituksia hallitusta vastaan. Maan taloudellinen tila oli surkea. Kuuban kansantuote pieneni noin 10% vuonna 2020 ja laskusuunta jatkui vuoden 2021 alussa. Halvan polttoaineen toimitukset Venezuelasta olivat vähentyneet. Koronapandemia lamautti matkailun, joka on Kuubassa tärkeä elinkeino. Maatalouden tuottavuus oli huono. Ruokapula kohotti hintoja ja horjutti perheiden perustoimeentuloa. Lääkkeistäkin oli puutetta. Sähkökatkot olivat yleisiä. Koronarokotusohjelma oli tavoittanut vain 15% kuubalaisista. Tartunnat levisivät huolestuttavalla tavalla. Ihmiset olivat epätoivoisia. Laajentunut matkapuhelinverkko ja sosiaalisen median keinot auttoivat saamaan ihmiset liikkeelle.

Presidentti Diaz-Canel syytti talousongelmista Yhdysvaltojen pakotteita. Kuuba on tiukasti valvottu yhteiskunta ja hallitus on aina tukahduttanut nopeasti vastustajiensa mielenilmaukset. Yksityinen liiketoiminta oli kielletty monen vuoden ajan. Nykyisin yritystoiminta on mahdollista, mutta valtiolla on edelleen vahva ote maan tuotannosta ja taloudesta. Varsinkin nuoret kuubalaiset ovat kyllästyneitä siihen, että vapautta ei ole. Maa tuntuu jämähtäneen kiinni menneisyyteen ilman tuoreita näkemyksiä nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Heinäkuussa 2021 mielenosoituksia järjestettiin 15 kaupungissa. Tapahtumien jälkivaiheissa poliisi pidätti ainakin 700 ihmistä. Hallitus kokosi kannattajansa vastamielenosoituksiin. Sitten säädettiin laki, jonka mukaan ”väärien uutisten levittäminen” ja ”maan maineen tahraaminen” ovat rikoksia. Amnesty International on raportoinut laittomista pidätyksistä ja vangitsemisista. Eri puolilla Kuubaa kansalaiset ovat Amnestyn mukaan pyytäneet viranomaisilta lupaa järjestää rauhanomaisia mielenilmauksia, mutta kaikki muut paitsi hallituksen itse järjestämät tapahtumat on kielletty.

Nuoret muusikot Yotuel, Gente de Zona, Decemer Bueno, Maykel Osorbo ja El Funky antoivat sanat ja sävelet sukupolven kapinalle: Patria y Vida. Hiljaisuus loppui, he lauloivat. Varaderon rantamainos kehuu paratiisia, mutta moni haluaa vain elää ja lähteä tällaisesta maasta. Taaksepäin tähyilevän valtaan linnoittautuneen vanhan vallankumouspolven ja Kuuban elämänhaluisten nuorten ajatusten välillä on syvä kuilu. Hakuvihje: Yotuel, Patria y Vida.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Kuuban ylemmän keskitulotason maaksi. Suuri osa maan taloudellisesta toiminnasta on valtion käsissä. Ruoantuotanto ei vastaa väestön tarpeita. Matkailuelinkeino on ollut lamassa koronapandemian vuoksi.

Vuonna 2019 Kuuban viennin arvo oli 1,2 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 5,3 miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat tupakka 24% (sikarit, tupakan lehdet), sokeri 18%, nikkeli 11%, sinkki 7%, kalastuksen tuotteet 7% (ravut, hummeri, kala). Eniten Kuuban tuotteita ostivat Kiina, Espanja, Alankomaat ja Saksa. Suurimpia tuontimaita olivat Espanja, Kiina, Italia, Kanada, Venäjä, Yhdysvallat ja Brasilia. Kuuban matkailutulot olivat Maailmanpankin mukaan 3,3 miljardia dollaria vuonna 2017 ja 2,6 miljardia dollaria vuonna 2019. Matkailutulojen väheneminen on jatkunut vuosina 2020 ja 2021. Ulkomailla asuvat kuubalaiset lähettivät kotimaahan perheilleen 2 miljardia dollaria vuonna 2019. Yli 80% rahalähetyksistä tuli Yhdysvalloista.