Laos

Maantiede

Laos on kaakkoisaasialainen sisämaavaltio Indokiinan niemimaalla. Rajanaapureita ovat pohjoisessa Myanmar ja Kiina, idässä Vietnam, lännessä Thaimaa ja etelässä Kambodzha. Pohjois- ja Itä-Laosissa on vuoristoa. Korkein huippu on Phou Bia (2817 m). Mahtava Mekongjoki virtaa Laosin länsirajan pinnassa pohjoisesta Myanmarin rajalta etelään Kambodzhaan ja edelleen Vietnamiin laskeakseen siellä Etelä-Kiinan mereen. Mekongiin yhtyy monia sivujokia, joiden lähteet ovat Laosin itäisillä vuorilla. Laosin viljavimmat maat ovat Mekongin ja sen sivujokien laaksoissa. Pääkaupunki Vientiane on Mekongin rannalla. Hieman alle neljäkymmentä prosenttia laosilaisista asuu kaupungeissa.

Laosissa on lämmin ja kostea ilmasto. Sateisin aika on toukokuusta syyskuuhun. Kesällä alavilla mailla on kovia helteitä. Vuorilla ja ylängöillä on viileämpää. Nakai Nam Theunin kansallispuisto on Laosin itäosassa Annamin ylängöllä. Monilajisessa lehtimetsässä elää norsuja, puuleopardeja, karhuja, apinoita ja loreja. Etelämpänä kosteammissa metsissä on punajalkaisia herttua-apinoita. Pou Xieng Thongin luonnonsuojelualue on Etelä-Laosissa Mekongjoen rannalla. Sen kasvillisuuden kirjoon kuuluvat siipipuu- ja bambumetsiköt ja tiheä lehtimetsä. Alueella on viherriikinkukkoja ja hopeanharmaita saruskurkia. Metsästys on verottanut eläimistöä. Vajaa viidesosa Laosin pinta-alasta on luonnonsuojelualueita.

Seitsemänkymmentä prosenttia Laosin maa-alasta on metsiä. Hakkuut ovat nakertaneet arvokkaimpia luonnonmetsiä. Metsäalaa lisätään istutuksilla. Istutusaloilla kasvaa kumipuita, akasiaa, eukalyptusta, tiikkiä ja agarpuuta. Vietnamin sodassa 1960- ja 1970-luvuilla Yhdysvaltojen ilmavoimat pommitti Laosia katkaistakseen Pohjois-Vietnamin armeijan huoltoreitit. Pommitusten aikana Laosiin pudotettiin yli kaksi miljoonaa tonnia räjähteitä. Tämä aiheutti valtavia vahinkoja ihmisille ja luonnolle.

Rajumyrskyjen rankkasateet nostattavat jokilaaksoissa tuhoisia tulvia. Rinteillä on sortumia ja liejuvyöryt katkaisevat maanteitä. Vuonna 2024 tulvavedet peittivät Vientianen kadut. Pahimmillaan tulvat ovat aiheuttaneet satojen miljoonien eurojen vahingot. Laosin jokiin on rakennettu kymmeniä patovoimaloita. Neljä viidesosaa sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Viisitoista prosenttia sähköstä saadaan hiilivoimaloista. Ympäristötutkijat varoittavat, että patovoimaloiden rakentaminen ja hiekan ruoppaus pilaavat Mekongjoen luontoa ja vähentävät kalakantoja.

Historia

Pohjois-Laosin ylängöltä Tam Pa Lingin luolasta on löydetty seitsemänkymmentä tuhatta vuotta vanhoja ihmisluita. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Laosin pohjoisosien kalliosuojista on löytynyt kymmenen tuhatta vuotta sitten lohkottuja kiviveitsiä ja kaapimia. Laosissa on ollut maanviljelyä neljän tuhannen vuoden ajan. Ylänköjen metsiä poltettiin kaskeksi. Sateiden kastelemilla rinteillä viljeltiin riisiä. Ylämailla on elänyt kymmeniä eri kansoja, jotka nyt ovat Laosin vähemmistöryhmiä. Valtaväestö, laot, asutti Mekongjoen ja sen sivujokien viljavat laaksot. Jokien varsilla on ollut uppokasteltuja riisipeltoja jo kolme tuhatta vuotta sitten.

1300-luvulla Laosin alueella oli Lan Xangin valtakunta, Miljoonan norsun maa. 1700-luvun alussa valtakunta hajosi kolmeen osaan, Luan Prabangiin, Champassakiin ja Vientianen kuningaskuntaan. 1800-luvun lopussa Ranska alisti Laosin, Vietnamin ja Kambodzhan siirtomaikseen. Ranskan hallitsemaa aluetta kutsuttiin Ranskan Indokiinaksi. Laosissa kasvatettiin riisiä ja kahvia. Maasta kaivettiin tinaa. Ylänköjen asukkaat tuottivat oopiumia. Ranskan Indokiinassa Laos oli köyhä syrjäseutu, jonka kehitystä haittasivat huonot kulkuyhteydet. 1940-luvun alussa Japani miehitti maan. Toisen maailmansodan päätyttyä Japanin antautumiseen vuonna 1945 Laos julistautui itsenäiseksi. Ranska otti Laosin uudelleen hallintaansa. Vasta vuonna 1954 Laosista tuli itsenäinen kuningaskunta.

Kommunistinen Pathet Lao-liike kukisti kuninkaan vuonna 1975. Sen jälkeen Laos on ollut yksipuoluevaltio. Pathet Lao lakkautti yksityisen maanomistuksen. Kaikki maa otettiin valtiolle. Valtio voi antaa maan käyttöoikeuksia yksityisille ihmisille ja yrityksille. 1980-luvun puolivälistä alkaen Laosin hallitus on avannut tuotantoelämää ja taloutta vapaamman markkinatalouden suuntaan. 1990-luvulta lähtien Laosiin on tullut ulkomaisia yrityksiä, ensin Thaimaasta ja sitten Kiinasta. Matkailu on kasvanut tärkeäksi elinkeinoksi. Vilkkaimpina vuosina Laosissa käy viisi miljoonaa ulkomaalaista turistia. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Laos ei ole vapaa maa. Kansan vallankumouspuolue on ainoa sallittu puolue. Hallituksen arvostelua ei sallita.

Yhteiskunta ja politiikka

Laos on Kansan vallankumouspuolueen hallitsema yksipuoluevaltio. Poliittinen päätösvalta on puolueen keskuskomitealla. Vallankumouspuolueen pääsihteeri on käytännössä valtion johtaja. Vuodesta 2021 alkaen pääsihteerinä on ollut Thongloun Sisoulith. Hänet valittiin myös Laosin presidentiksi. Perustuslain mukaan lainsäädännöstä vastaa parlamentti, joka valitsee presidentin ja hyväksyy tämän nimittämän pääministerin.

Laosin parlamentissa on 164 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan viiden vuoden välein. Kansan vallankumouspuolue asettaa kaikki ehdokkaat. Virallisten edustajiensa lisäksi puolue nimittää vaaleihin ehdokkaita, jotka esiintyvät sitoutumattomina. Vuonna 2021 parlamenttiin valittiin 158 vallankumouspuolueen kansanedustajaa ja kuusi sitoutumatonta. Valituista kansanedustajista 36 on naisia.

Laosin hallintoa vaivaavat taloudelliset väärinkäytökset. Tutkijoiden mukaan valtiolta on kavallettu yli seitsemänsataa miljoonaa euroa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tämä on valtava summa pienessä köyhässä maassa. Lähes neljä tuhatta puoluevirkailijaa on asetettu syytteeseen talousrikoksista. Kavalluksia on esiintynyt valtion kaivosteollisuudessa ja vesivoimalahankkeissa.

Aasian kehityspankin tekemässä selvityksessä kolme neljäsosaa Laosissa toimivista ulkomaalaisista yhtiöistä sanoi maksaneensa viranomaisille lahjuksia saadakseen toimilupansa. Laosin metsien jalopuuta hakataan laittomasti. Suurin osa jalopuusta salakuljetetaan Kiinaan. Laittoman puukaupan arvo on yli kymmenen miljoonaa euroa vuodessa.

Ylänköjen hmong-vähemmistö on vuosien ajan joutunut Laosin viranomaisten vainon kohteeksi. Valtapuolue syytti hmong-kansaa yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa Vietnamin sodan aikana. Hmong-kansan aseryhmät taistelivat vallankumouspuoluetta vastaan. Tässä sisällissodassa tapettiin neljäkymmentä tuhatta hmong-väestöön kuuluvaa ihmistä.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan hmong-väestön syrjintä on jatkunut nykypäiviin asti. Vähemmistökansojen oikeuksien puolustajia on surmattu. Ylänköjen asukkaita on pakkosiirretty valtion kaivoshankkeiden tieltä. Hmong-väestöä on asutettu sotilaiden valvomiin kyliin, jotka muistuttavat vankileirejä.

Laosilainen taiteilija Souliya Phoumivong on ihastunut savi- ja muovipuhveleihin. Hän rakentaa niistä värikkäitä laumoja. Laumapuhvelit seuraavat johtajiaan kysymättä: ”Mihin olemme menossa?”

Talous ja kaupankäynti

Laos on alemman keskitulotason maa. Viime vuosina talous on kasvanut neljän prosentin vuosivauhtia. Kolmekymmentä vuotta sitten puolet laosilaisista eli köyhyydessä. Vuonna 2025 alle viidesosa väestöstä oli köyhiä. Talouskasvua ovat vauhdittaneet kaivosteollisuus ja vesivoimaloiden sähkö. Sähkö on tärkein vientituote. Laosin kaivannaiset kiinnostavat kiinalaisia, thaimaalaisia ja australialaisia kaivosyhtiöitä. Laosin hallitus on halunnut laajentaa vaate- ja jalkinevalmistusta ja elektroniikkateollisuutta yhteistyössä Kiinan kanssa. Yhdysvaltojen vuonna 2025 määräämät korkeat tuontitullit haittaavat vientiä ostokykyisimmille markkinoille.

Lähes seitsemänkymmentä prosenttia Laosin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, seitsemän prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja vajaa neljäsosa työskentelee palvelualoilla. Viljelijöiden päätuote on riisi. Lisäksi kasvatetaan maniokkia, maissia, vihanneksia, sokeriruokoa, kahvia ja hedelmiä. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, vesipuhvelit, siat ja kanat. Maatilat ovat pieniä, yleensä alle kahden hehtaarin suuruisia. Viljelytavat ovat vanhanaikaisia ja huonotuottoisia. Vain yksi viidestä tilasta käyttää kastelua. Maatalous voisi olla tulevaisuuden kasvuelinkeino. Naapurimaissa Kiinassa, Vietnamissa ja Thaimaassa olisi kysyntää monille ruokatuotteille.

Laosin maaperässä on kultaa, kuparia, sinkkiä, hopeaa, lyijyä ja alumiinin raaka-ainetta bauksiittia. Vuonna 2023 Laosin tavaraviennin kokonaisarvo oli kahdeksan miljardia euroa. Tuonnin arvo oli seitsemän ja puoli miljardia euroa. Neljäsosa vientituloista tuli sähkönviennistä. Muita vientituotteita olivat kulta, lannoitteet, paperi, maniokki, kupari, rautamalmi, vaatteet ja jalkineet, puhelimet, kumi ja puutavara. Tärkeimpiä vientimaita olivat Kiina, Thaimaa, Australia ja Yhdysvallat. Suurimmat tuontimaat olivat Thaimaa, Kiina, Japani ja Singapore. Ulkomailla asuvat laosilaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin kaksisataa miljoonaa euroa vuodessa.

Laosissa käy vuosittain neljä miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuo talouteen lähes miljardi euroa vuodessa. Pohjois-Laosin Luang Prabangia on ylistetty Aasian kauneimmaksi kaupungiksi. Siellä on hyvin säilyneitä ranskalaistyylisiä rakennuksia ja kuninkaallisia pyhättöjä väriläikkinä oranssipukuiset buddhalaiset munkit. Vientianessa matkailija käy kahviloissa ja Phat That Luangin kultaisessa temppelissä. Ruukkujen tasangolla turistit katselevat isoja pari tuhatta vuotta sitten valmistettuja kiviruukkuja, joiden tekijät ovat arvoitus. Thakhetin karstivuoret kutsuvat kalliokiipeilijöitä.