Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Vientiane
Etniset ryhmät: Lao 53%, khmu 11%, hmong 9%, phouthai 3%, thai 3%, makong 3%, katong 2%, lue 2%, akha 2%, muut 12%; yhteensä yli 200 etnistä ryhmää
Kieli: Lao (virallinen kieli), khmu, hmong, ranska, lisäksi monia vähemmistökieliä
Uskonto: Buddhalaiset 65%, kristityt 2%, kansanuskonnot ja uskonnottomat 33%
Väkiluku: 7 633 779 (2023)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 236 800 km2
Laosin kip: Laosin kip
BKT per asukas: 9 384 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 2. joulukuuta

Maantiede

Laos on Kaakkois-Aasiassa Indokiinan niemimaalla. Sisämaavaltion naapureita ovat pohjoisessa Myanmar ja Kiina, idässä Vietnam, lännessä Thaimaa ja etelässä Kambodzha. Pohjois- ja Itä-Laosissa on vuoristoa. Korkein huippu on Phou Bia (2817 m) Vientianen pohjoispuolella. Mahtava Mekongjoki virtaa Laosin länsirajan pinnassa pohjoisesta Myanmarin rajalta etelään Kambodzhaan ja edelleen Vietnamiin laskeakseen siellä Etelä-Kiinan mereen. Mekongiin yhtyy monia sivujokia, joiden lähteet ovat Laosin itäisillä vuorilla. Laosin viljavimmat maat ovat Mekongin ja sen sivujokien laaksoissa. Pääkaupunki Vientiane on Mekongin rannalla. Vastaranta on Thaimaan puolella.

Laosissa on lämmin ja kostea ilmasto. Sateisin aika on toukokuusta syyskuuhun. Alavilla mailla on kesäisin kovia helteitä. Vuorilla ja ylängöillä on viileämpää. Nakai Nam Theunin kansallispuisto on Laosin itäosassa Annamin ylängöllä. Alueella kasvaa monilajista lehtimetsää. Siellä elää norsuja, puuleopardeja, karhuja, apinoita ja loreja. Etelämpänä kosteissa metsissä tavataan vielä punajalkaisia herttua-apinoita. Pou Xieng Thongin luonnonsuojelualue on Etelä-Laosissa Mekongjoen rannalla. Sen kasvillisuuden kirjoon kuuluvat siipipuu- ja bambumetsiköt sekä tiheä vehreä lehtimetsä. Alueella voi nähdä viherriikinkukkoja, punakaulustikkoja, harmaapääkaijoja ja isoja hopeanharmaita saruskurkia. Eläimistö on vähentynyt metsästyksen vuoksi.

Lähes 70% Laosin maa-alasta on metsiä. Hakkuut ovat nakertaneet arvokkaimpia luonnonmetsiä. Metsäalaa lisätään istutusmetsillä. Niissä kasvatetaan kumipuita, akasiaa, eukalyptusta, tiikkiä ja agarpuuta. Lähes viidesosa Laosin pinta-alasta on luonnonsuojelualueita. Vietnamin sodassa 1960- ja 1970-luvuilla Yhdysvaltojen ilmavoimat pommitti Laosia katkaistakseen maassa toimivat Pohjois-Vietnamin armeijan huoltoreitit. Pommitusten aikana Laosiin pudotettiin yli kaksi miljoonaa tonnia räjähteitä, jotka aiheuttivat valtavia vahinkoja ihmisille ja luonnolle.

Rajumyrskyjen rankkasateet nostavat Laosin jokilaaksoissa tuhoisia tulvia. Vuonna 2018 tulvat ajoivat satoja tuhansia ihmisiä kodeistaan. Hävityksen korjaaminen maksoi 400 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 tulvat tuhosivat tuhansien ihmisten kodit. Rinteillä tapahtui sortumia sateiden takia. Mutavyöryt katkaisivat maanteitä. Laosin joet tarjoavat mahdollisuuksia vesivoimaloiden rakentamiseen. Vuonna 2020 toiminnassa tai rakenteilla oli yli 50 patovoimalaa. Valtaosa Laosin energiasta tuotetaan vesivoimalla. Vuonna 1995 sähköverkon piirissä oli vain 15% laosilaisista. Nykyisin ainoastaan kymmenesosa väestöstä on ilman sähköä.

Historia

Laosissa on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Pohjois-Laosin ylängöltä Tam Pa Lingin luolasta on löydetty 70 000 vuotta vanhoja ihmisluita. Laosin varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Maan pohjoisosien kalliosuojista on löytynyt kiviveitsiä ja kaapimia, jotka lohkottiin 10 000 vuotta sitten. Laosilaiset ovat harjoittaneet maanviljelyä yli 4000 vuoden ajan. Ylänkömailla metsiä on poltettu kaskeksi. Riisiä on viljelty sateiden kastelemilla mailla. Laosin ylängöillä on elänyt kymmeniä eri kansoja, jotka nyt ovat maan etnisiä vähemmistöryhmiä. Valtaväestö, laot, asuttivat Mekongjoen ja sen sivujokien viljavat laaksot. Jokien varsilla on ollut uppokasteltuja riisipeltoja jo 3000 vuotta sitten.

1300-luvulla Laosin alueella oli Lan Xangin valtakunta, Miljoonan norsun maa. 1700-luvun alussa valtakunta hajosi kolmeen osaan, Luan Prabangiin, Champassakiin ja Vientianen kuningaskuntaan. 1800-luvun lopussa Ranska alisti Laosin, Vietnamin ja Kambodzhan siirtomaikseen. Ranskan hallitsemaa aluetta kutsuttiin nimellä Ranskan Indokiina. Laosissa kasvatettiin riisiä ja kahvia. Maasta kaivettiin tinaa. Laosin ylängöillä tuotettiin oopiumia. Ranskan Indokiinassa Laos oli köyhä syrjäseutu, jonka kehitystä haittasivat huonot kulkuyhteydet. 1940-luvun alussa Japani miehitti maan. Toisen maailmansodan päätyttyä Japanin antautumiseen vuonna 1945 Laos julistautui itsenäiseksi. Ranskan joukot palasivat kuitenkin Laosiin ja maa oli Ranskan alainen vuoteen 1954 asti. Silloin Laosista tuli itsenäinen kuningaskunta.

Laosin kuningas kukistettiin vuonna 1975. Kommunistinen Pathet Lao-liike otti vallan. Sen jälkeen Laos on ollut yksipuoluevaltio. Pathet Lao lakkautti yksityisen maanomistuksen. Kaikki maa otettiin valtiolle. Valtio voi antaa maan käyttöoikeuksia yksityisille ihmisille ja yrityksille. 1980-luvun puolivälistä alkaen Laosin hallitus on avannut tuotantoelämää ja taloutta vapaamman markkinatalouden suuntaan. 1990-luvulta lähtien Laosiin on tullut ulkomaisia yrityksiä, ensin Thaimaasta ja sitten Kiinasta. Matkailu on kasvanut tärkeäksi elinkeinoksi. Maan talouden raskas riippuvuus heikosti tuottavasta vanhakantaisesta maataloudesta on alkanut vähentyä. Kommunistinen puolue pitää tiukasti kiinni yhteiskunnallisesta ja poliittisesta vallasta. Kansan vallankumouspuolue on edelleen ainoa sallittu puolue. Hallituksen arvostelua ei sallita. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön luokittelussa Laos ei ole vapaa maa.

Yhteiskunta ja politiikka

Laos on Kansan vallankumouspuolue -nimisen kommunistipuolueen hallitsema yksipuoluevaltio. Maan korkein päättävä elin on Kansan vallankumouspuolueen 61-jäseninen keskuskomitea, ja sen sisällä erityisesti 11-jäseninen poliittinen toimikunta. Kansan vallankumouspuolue on ainoa sallittu poliittinen puolue eikä luottamustehtäviin voi asettua ehdokkaaksi ilman puolueen lupaa. Laosin perustuslain mukaan lainsäädäntävaltaa käyttää viiden vuoden välein järjestettävillä vaaleilla valittava parlamentti, joka nimittää tasavallan presidentin ja pääministerin. Laosin politiikkaa seuraavat asiantuntijat eivät pidä vaaleja rehellisinä eikä uskottavina. Vuoden 2021 vaaleissa Kansan vallankumouspuolue sai 158 paikkaa 164 kansanedustajan parlamentissa. Muut kansanedustajat olivat hallituspuolueen hyväksymiä itsenäisinä esiintyviä ehdokkaita. Viidesosa kansanedustajista on naisia.

Vuonna 2023 YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto (UNODC) on valmentanut Vientianen kaupungin virkailijoita lahjusrikollisuuden, petosten ja rahanpesun torjumisessa. Laosin hallitus on asettanut tavoitteeksi kitkeä julkishallinnosta sitä nykyisin vaivaavat väärinkäytökset. Maan johto toivoo, että useammat ulkomaiset yritykset alkaisivat toimia Laosissa ja edistäisivät talouskehitystä. Vallanpitäjien sisäpiiri ei kuitenkaan halua alistua hyvän hallinnon sääntöihin ja asettua valvonnan kohteiksi. Oikeuslaitos tukee vahvimpia vallankäyttäjiä. Siksi hallinnon puhdistaminen korruptiosta on tähän mennessä osoittautunut mahdottomaksi. Aasian kehityspankin tekemä selvitys mainitsee, että lähes kolme neljästä Laosissa toimivasta ulkomaisesta yrityksestä on kertonut maksaneensa lahjuksia viranomaisille saadakseen toimilupansa.

Viime vuosien kuluessa Laosin ulkomainen velka on kasvanut hallitsemattomaksi. Maalla ei ole varaa maksaa lainojen korkoja ja lyhennyksiä. Talouskriisi on syvenemässä. Laosin rahayksikön kipin arvo on laskenut. Työssäkäyvien ihmisten palkka ei enää riitä perheen tarpeisiin. Ruokaostoista täytyy tinkiä. Polttoainepula on vaivannut liikennettä. Puolet Laosin velkarahasta on tullut Kiinasta. Kiinan valtio ja kiinalaiset yritykset ovat lainanneet Laosille yli 12 miljardia euroa. Tämä on aivan liian painava velkataakka Laosin pienelle, parhaillaan koronalamasta elpyvälle taloudelle.

Laosin ylänköalueilla asuva hmong-vähemmistö on vuosien ajan joutunut viranomaisten ankaran vainon kohteeksi. Valtapuolue syytti hmong-kansaa yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa Vietnamin sodan aikana. Hmong-kansan aseryhmät taistelivat kommunistihallitusta vastaan sen noustua valtaan vuonna 1975. Syttyneessä sisällissodassa surmattiin 40 000 hmong-väestöön kuuluvaa ihmistä. Yli 300 000 hmong-kansan jäsentä pakeni Laosista. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan hmong-väestön syrjintä on jatkunut nykypäiviin asti. Vähemmistökansojen oikeuksien puolustajia on surmattu. Laosin ylänköalueilla toteutetaan kaivoshankkeita, joiden tieltä paikalliset asukkaat pakotetaan muuttamaan muualle.

Laosilainen taiteilija Souliya Phoumivong on ihastunut savi- ja muovipuhveleihin. Hän rakentaa niistä värikkäitä laumoja, jotka seuraavat pääpuhveleita eivätkä milloinkaan kysele, minne olemme menossa.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Laosin alemman keskitulotason maaksi. 2000-luvulla Laosin talous kasvoi nopeasti vuoteen 2019 asti. Sen jälkeen kasvu on ollut hidasta ja henkeä kohden laskettu kansantulo on laskenut. Nykyinen tulotaso on suunnilleen sama kuin vuonna 2015. Laosin hallitus on sijoittanut varoja kaivosteollisuuden laajentamiseen ja vesivoiman tuotannon lisäämiseen. Aasian kehityspankki arvioi, että viidesosa laosilaisista elää köyhyydessä. Lapsityö on yleistä. Vuonna 2021 28% Laosin lapsista teki työtä. Koronapandemia horjutti Laosin taloutta. Elpyminen ei ole vielä lähtenyt kunnolla käyntiin.

Vuonna 2021 lähes 60% Laosin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, kymmenesosa toimi teollisuuden tehtävissä ja 30% työskenteli palvelualoilla. Laosin maatalouden päätuote on riisi. Maatilat ovat yleensä pieniä. Viljelytavat ovat vanhakantaisia ja tuottavuus on alhainen. Viidesosa viljelymaista on kastelun piirissä. Maatalous on Laosissa sekä ruokaturvan että vientitalouden perusta. Talouskasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi Maailmanpankki suosittelee järjestelmällisiä toimia maatalouden monipuolistamiseksi ja tuotantomenetelmien parantamiseksi. Lähialueella Kiinassa, Vietnamissa ja Thaimaassa olisi markkinoita Laosin ruokatuotteille. Maailmanpankin selvityksen mukaan kysyntää olisi esimerkiksi maissille, maniokille, kahville sekä banaaneille ja muille hedelmille.

Laosin maaperässä on kultaa, kuparia, sinkkiä, hopeaa, lyijyä ja alumiinin raaka-ainetta bauksiittia. Kiinalaiset, australialaiset ja thaimaalaiset kaivosyhtiöt ovat osallistuneet malmien hyödyntämiseen. Laosissa on vaatetehtaita, ruoanjalostusta, kemian teollisuutta ja elektroniikkateollisuutta. YK:n teollisuusjärjestö UNIDO toteaa, että valtaosa tehtaista on suhteellisen pieniä ja ne vaatisivat nykyaikaistamista ollakseen kilpailukykyisiä. Vuonna 2021 Laosin viennin kokonaisarvo oli 9 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 8 miljardia euroa. Laos sai yli viidenneksen vientituloistaan sähkön viennistä. Myös kullan osuus oli lähes 20%. Muita vientituotteita olivat paperi, kupari- ja rautamalmi, kumi, vaatteet ja jalkineet, koneet, laitteet ja elektroniikka, maniokki, banaanit, kahvi, lannoitteet, virvoitusjuomat ja liha. Kolmasosa Laosin viennistä suuntautui Thaimaahan. Muita tärkeitä vientimaita olivat Kiina, Vietnam, Australia ja Sveitsi. Suurimmat tuontimaat olivat Thaimaa, Kiina, Vietnam, Sveitsi ja Japani.

Vuonna 2019 Laosissa kävi viisi miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuotti lähes miljardi euroa. Vuonna 2020 Laosin matkailuelinkeino romahti koronapandemian vuoksi. Sen elpyminen näyttää kestävän vuosia. Laosin suosituin matkakohde on pääkaupunki Vientiane ja siellä Pha That Luangin kullanvärinen buddhalainen temppeli. Pohjois-Laosin Luang Prabangia on ylistetty Aasian kauneimmaksi kaupungiksi. Laosin keskiosassa Ruukkujen tasangolla matkailijoita kiinnostavat tuhannet harmaat pronssi- tai rautakautiset kiviruukut, joiden tekijöistä on vähän tietoa. Vuonna 2022 ulkomailla työskentelevät laosilaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 200 miljoonaa euroa.