Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Riika
Etniset ryhmät: Latvialaiset 63%, venäläiset 25%, valkovenäläiset 3%, ukrainalaiset 2%, puolalaiset 2%, liettualaiset 1%, muut 4% (2021)
Kieli: Latvia (virallinen kieli), venäjä
Uskonto: Luterilaiskristityt 37%, katolilaiset 17%, ortodoksikristityt 13%, muut ja uskonnottomat 33% (2019)
Väkiluku: 1 830 211 (2023)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 64 590 km2
Valuutta: Euro (EUR)
BKT per asukas: 39 956 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 18. marraskuuta

Maantiede

Latvia on Itämeren rannalla Liettuan ja Viron välissä. Idässä rajanaapurina on Venäjä, kaakossa Valko-Venäjä. Suurin osa Latviasta on alavaa tasankoa. Maan itäosassa on mäkiä ja kukkuloita. Korkein kohta on Gaizinkals (312 m). Latviassa on paljon pieniä järviä. Isoin järvi on Itä-Latvian Lubans. Sen ympärillä on laajoja kosteikkoja. Alueella tavataan kalasääskiä, merikotkia, kaulushaikaroita ja heinäkurppia. Latvian halki virtaa useita jokia. Tärkein niistä on Väinäjoki. Se on ollut ihmisten, sotien ja kaupan keskeinen väylä vuosisatojen ajan. Väinäjoki virtaa Latviaan Valko-Venäjältä ja se laskee Itämereen Riianlahden rannalla. Pääkaupunki Riika on Väinäjoen varrella. Jokeen on rakennettu vesivoimaloita ja patojärviä. Pohjois-Latviassa on Gaujajoki. Jokilaaksossa on punertavia hiekkakivikallioita. Gaujan ja sen sivuhaarojen varrella on yli kaksikymmentä luolaa, joiden seinillä on vanhoja kalliopiirroksia.

Latvian maa-alasta puolet on metsiä. Kymmenesosa maasta on soita. Kaikkiaan lähes viidesosa Latviasta on erilaisia suojelualueita. Maassa on arvokkaita kosteikkoja ja hienoja monilajisia kukkaniittyjä. Rannikolla lähellä Liettuan rajaa on Papen luonnonpuisto tulvametsineen ja niittyineen. Siellä voi nähdä villihevosia ja visenttejä. Latvian metsien yleisimpiä puulajeja ovat mänty, kuusi ja koivut. Lehtimetsissä kasvaa haapaa, leppiä, saarnea ja tammea. Metsissä elää hirviä, kauriita, susia, ilveksiä ja villisikoja. Latviassa on leuto ilmasto. Kesät ovat lämpimiä. Talvipakkaset eivät ole yhtä kirpeitä kuin Suomessa. Vuosittaiset sademäärät ovat lähellä Suomen sateita. Eniten sateita saadaan syksyllä. Latvian rannikon eteläosissa sataa tuntuvasti enemmän kuin sisämaassa.

Vesien likaantuminen on yksi Latvian ympäristöhaasteista. Maatalouden ravinteet rehevöittävät järviä ja jokia. Jokien kautta ravinteet päätyvät myös Itämereen. EU suosittelee, että Latviassa kiinnitettäisiin enemmän huomiota jätteiden kierrätykseen. Nykyisin alle puolet kotitalousjätteestä lajitellaan ja kierrätetään. Vuonna 2022 vähän yli puolet Latvian kuluttamasta energiasta saatiin öljystä ja viidesosa tuotettiin kaasulla. Vesivoiman osuus oli 18%. Tuuli- tai aurinkovoimasta saatiin yhteensä vain noin puolitoista prosenttia maassa käytetystä energiasta. Latvia on sitoutunut EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan puolet kulutettavasta energiasta pitäisi saada uusiutuvista lähteistä vuonna 2030.

Historia

Latvian ihmisasutus alkoi jääkauden jälkeen. Salaspilista Väinäjoen varrelta läheltä Riikaa on löydetty 11.000 vuoden ikäisiä luu- ja kivityökaluja. Niitä käyttivät Latvian ensimmäiset asukkaat, peuranmetsästäjät, kalastajat ja keräilijät. Maanviljelyä harjoitettiin jo yli 3000 vuotta sitten ensiksi polttamalla metsää kaskimaaksi ja myöhemmin vakituisilla viljelyksillä. Latvian viljelijät kasvattivat ohraa, emmervehnää, viljahirssiä, hernettä, jauhosavikkaa ja kitupellavaa. Tuotantoeläiminä oli lehmiä, sikoja ja vuohia. 2500 vuotta sitten alueelle alkoi tulla pronssityökaluja ja -koruja. Latvian asukkaat ostivat niitä meripihkalla, joka oli kysytty korujen raaka-aine. Latvian meripihkaa vietiin Keski-Eurooppaan ja Välimeren rannoille asti.

Latviaa ovat asuttaneet balttilaiset ja itämerensuomalaiset kansat. Balttilaisia olivat kuurilaiset, seelit, semgallit ja latgallit. Itämerensuomalaisia olivat liiviläiset. 1100-luvulla Latviaan tuli saksalaisia kauppiaita. 1200-luvun alussa saksalainen piispa Albert von Buxhövden perusti Riian kaupungin. Saksalaiset ritarikunnat valloittivat pian koko Latvian. 1500-luvulla Venäjä pyrki ottamaan Latvian haltuunsa. 1600-luvulla Ruotsi valtasi Riian. Latvian lounaisosiin syntyi Kuurinmaan herttuakunta. Kaupankäynnillä vaurastunut pieni herttuakunta hankki itselleen siirtomaita Gambiasta ja Tobagosta. 1700-luvulla koko nykyinen Latvia liitettiin vaiheittain Venäjään.

Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa miehitti Latvian. Sodan jälkeen vuonna 1918 Latvia julistautui itsenäiseksi. Vuonna 1940 Neuvostoliitto valtasi maan. Latviasta tuli sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osavaltio. Kymmeniä tuhansia latvialaisia lähetettiin Venäjän vankileireille tai karkotettiin Siperiaan. Vuonna 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja miehitti taas Latvian. Saksan miehitysaikana Latviassa murhattiin kymmeniä tuhansia juutalaisia. Vuonna 1944 Neuvostoliiton puna-armeija valtasi takaisin suurimman osan Latviasta. Vuoden 1945 keväällä Kuurinmaalle piiritetty saksalainen armeijakunta antautui ja Latvia oli jälleen Neuvostoliiton vallassa.

Neuvostovallan aikana Latviaan rakennettiin autotehtaita, kemian teollisuutta, elintarviketeollisuutta sekä sähkölaitteita valmistavia tehtaita. Neuvostoliitto pyrki venäläistämään Latvian. Maahan tuotiin puoli miljoonaa siirtolaista Venäjältä ja muualta Neuvostoliitosta, Vuonna 1989 vain vähän yli puolet Latvian asukkaista oli latvialaisia. Latvia itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991. Samana vuonna maa hyväksyttiin YK:n jäsenvaltioksi. Vuonna 2004 Latvia liittyi sekä Euroopan unioniin että läntiseen sotilasliittoon Natoon.

Yhteiskunta ja politiikka

Latvian valtionpäämies on presidentti, jonka valitsee maan parlamentti. Presidentin virkakausi on nelivuotinen. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle kaudelle. Vuonna 2023 presidentiksi valittiin Edgards Rinkevics. Hän toimi tätä ennen Latvian ulkoministerinä. Presidentin asema on melko muodollinen. Todellista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia parlamentin enemmistön luottamusta.

Latvian parlamentissa on 100 kansanedustajaa, jotka valitaan kansanvaalilla neljän vuoden välein. Vaaleissa on äänikynnys: puolueiden on kerättävä vähintään viisi prosenttia annetuista äänistä saadakseen edustajansa parlamenttiin. Vuonna 2022 järjestettyihin vaaleihin osallistui 19 vaaliliittoa, liikettä tai puoluetta. Niistä seitsemän sai edustajia parlamenttiin. Alle 60% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 32 on naisia.

Vuoden 2022 vaaleissa yksikään puolue ei saanut enemmistöä kansanedustajista. Vaalien voittajaksi nousi keskustaoikeistolainen Uusi yhtenäisyysliitto, johon kuuluu Latvian yhtenäisyyspuolue ja neljä pienempää maakuntapuoluetta. Uusi yhtenäisyysliitto sai 26 kansanedustajaa. Vaalien jälkeen yhtenäisyysliitto muodosti kolmen puolueen enemmistöhallituksen keskustalaisen Yhdistyneen listan ja oikeistolaisen Kansallisliiton kanssa. Pääministeriksi tuli Krisjanis Karins. Vuonna 2023 hallitus hajosi. Yhtenäisyysliitto kokosi uuden enemmistöhallituksen yhdessä maltillisen vasemmistolaisen Edistyspuolueen, Vihreän puolueen ja vanhoillisen Maalaisliiton kanssa. Uudeksi pääministeriksi nousi entinen sosiaaliministeri Evika Silina.

Vuoden 2022 vaalien isoimman tappion kärsi venäläismielinen Saskana-puolue, joka menetti kaikki kansanedustajansa. Ennen vaaleja Saskana oli parlamentin suurin puolue 23 kansanedustajalla. Latvia on Venäjän ja Valko-Venäjän rajanaapuri. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt Latviankin turvallisuutta. Latvia vahvistaa puolustusvoimiaan. Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisille rajoille rakennetaan aitaa. Silinan hallitus aikoo muuttaa maan kouluopetuksen täysin latviankieliseksi vuoteen 2025 mennessä. Neljäsosa Latvian väestöstä on venäjänkielisiä. Hallitus pelkää, että tämän väestönosan joukossa on ihmisiä, jotka pitävät itseään enemmän venäläisinä kuin latvialaisina ja ovat siten ristiriitatilanteissa valmiita ajamaan Venäjän etua.

Latvia on kokenut vakavia talousvaikeuksia. Vuonna 2008 maata ravisteli pankkikriisi. Kansantalous supistui lähes 20%. Palkat romahtivat. Suurtyöttömyys koetteli ihmisten toimeentuloa. Latvia selvisi kriisistä vain EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston raha-avulla. Useiden poliittisten puolueiden johdossa on ollut liike-elämän mahtimiehiä, jotka ovat pitäneet vaikeita aikoja tilaisuuksina hankkia lisää valtaa ja rahaa. Vuonna 2018 yhtä Latvian isoimmista pankeista syytettiin laajamittaisesta rahanpesusta. Vuonna 2020 parlamentti hajotti Riian kaupunginvaltuuston, koska kaupungin raitiovaunuhankinnoissa, jätehuoltoyhtiössä ja muissa toiminnoissa oli paljastunut räikeää lahjontaa, vallan väärinkäyttöä ja kavalluksia. Valtuuston hajottamisen jälkeen järjestetyissä ylimääräisissä vaaleissa venäläismielinen Saskana-puolue ja sen liittolaiset menettivät asemansa pääkaupungin vahvimpana poliittisena ryhmänä.

Sisäänpäin kääntynyt latvialainen kirjailija on näytelmäkirjailija Anete Konsten ja piirtäjä Reinis Petersonsin herkullisen vähäeleinen sarjakuva, joka piikittelee latvialaista kansanluonnetta. Sisäänpäin kääntynyt latvialainen kirjailija palaa halusta kirjoittaa hellän viestin rakkaalle ystävälleen, vaan koska hän on latvialainen kirjailija, hän sepittää sen sijaan runon yksinäisyydestä ja merestä.

Talous ja kaupankäynti

Latvia on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana talouskasvu on ollut melko tasaista. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta 2%. Sen jälkeen talous on elpynyt ja kasvu on jatkunut. Hintojen kohoaminen on kiristänyt palkansaajien toimeentuloa. Vuonna 2021 vain 7% Latvian työvoimasta toimi maatalouden aloilla, 24% työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 69% palveluelinkeinoissa. Seitsemän prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Latviaan on perustettu erityisiä kauppa- ja teollisuusalueita, minne sijoittuville yrityksille tarjotaan veroetuja. Kolme näistä erityisalueista toimii Latvian satamien yhteydessä.

Latvian viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, perunaa, rapsia, kauraa, ohraa ja papuja. Karjatiloilla tuotetaan lihaa ja maitoa. Maassa on 400.000 lehmää. Siipikarjan kasvatus on lisääntynyt. Lampaiden tarhaus on vähentynyt. Latvian teollisuustuotannon vahvoja aloja ovat puuteollisuus, ruoanjalostus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, koneiden ja ajoneuvojen valmistaminen sekä kemian teollisuus. Palveluelinkeinoista suuria työllistäjiä ovat kauppa ja kuljetukset, tietojenkäsittely, pankki- ja rahapalvelut sekä matkailu. Latviassa on kolme suurta satamaa: Riika, Ventspils ja Liepaja. Riika on yksi Itämeren isoimmista satamista.

Vuonna 2021 Latvian viennin kokonaisarvo oli 18 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 22 miljardia euroa. Vientituotteita olivat sahatavara, vaneri ja kalusteet, koneet ja laitteet, vehnä, lääkkeet, yrttilikööri ja muut alkoholijuomat, turve, öljy, ajoneuvot, vaatteet, rauta, sekä maito- ja lihatuotteet. Suurimpia vientimaita olivat Liettua, Viro, Iso-Britannia, Saksa, Venäjä ja Ruotsi. Tärkeimmät tuontimaat olivat Liettua, Venäjä, Saksa, Puola ja Viro. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Latvian kauppa Venäjän kanssa on vähentynyt. Vuonna 2022 suurin osa Latvian käyttämästä kaasusta ostettiin Venäjältä. Vuonna 2023 kaasun tuonti Venäjältä lopetettiin.

Vuonna 2019 Latviassa kävi yli 8 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuotti lähes miljardi euroa. Vuonna 2020 matkailu romahti koronarajoitusten vuoksi. Turistien määrä on taas kasvamassa, mutta Latvian matkailuelinkeino ei vielä ole elpynyt ennen pandemiaa vallinneelle tasolle. Matkailu työllistää yli 70.000 ihmistä. Latvian tunnetuimpia matkakohteita ovat pääkaupunki Riika upeine vanhoine taloineen ja sen lähellä sijaitseva pitkä hienohiekkainen Jurmalan ranta. Turaidassa on kalparitarien rakennuttama punatiilinen linna. Matkanjärjestäjät ylistävät Länsi-Latvian Kuldigan pikkukaupunkia. Kuldiga on hyvin säilynyt keskiaikainen kaupunki täynnä viehättäviä puutaloja. Kaupungin liepeillä on vaikuttavan leveä Ventajoen vesiputous.