Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Vaduz
Etniset ryhmät: Liechtensteinilaiset 66%, sveitsiläiset 10%, itävaltalaiset 6%, saksalaiset 5%, italialaiset 3%, muut 10% (2021)
Kieli: Saksa (virallinen kieli)
Uskonto: Katolilaiset 73% (valtionkirkko), muut kristityt 9%, muslimit 6%, muut ja uskonnottomat 12%
Väkiluku: 39 584 (2023)
Valtiomuoto: Ruhtinaskunta
Pinta-ala: 160 km2
Valuutta: Sveitsin frangi
BKTA: 169 260 USD (UN data 2021)
Kansallispäivä: 15. elokuuta

Maantiede

Liechtenstein on pieni keskieurooppalainen ruhtinaskunta Sveitsin ja Itävallan välissä. Maan itäosissa Itävallan rajan tuntumassa kohoavat Alppien vuoret. Liechtensteinin korkein huippu on Grauspitz (2599 m). Länsi-Liechtenstein on Alppi-Reinin laaksossa. Siellä asuu suurin osa väestöstä. Rein on Sveitsin ja Liechtensteinin rajajoki. Alppi-Reinin laaksossa jokea on oikaistu, pengerretty ja kanavoitu tulvien torjumiseksi. Kosteikkoja on kuivattu maanviljelyä varten. Pääkaupunki Vaduz on Reinin varrella.

Liechtensteinissa on leuto ilmasto. Alppien alarinteiden lämpimät ja kuivat laskutuulet pitkittävät kevättä ja syksyä, jolloin talven kylmin aika jää lyhyemmäksi. Reinin laaksossa kesät ovat lämpimiä. Vuoristossa on viileämpää. Talvella on pakkasta. Liechtensteinissa vuotuiset sademäärät ovat tuntuvasti suurempia kuin Suomessa. Vuorten rinteillä sataa enemmän kuin alavilla laaksomailla. Yli 40% Liechtensteinin maa-alasta on metsiä. Metsissä kasvaa pyökkejä, vaahteroita, tammia, leppiä, haapaa, lehtikuusta, mäntyjä ja kuusia.

Liechtensteinin pohjoiskärjessä on Ruggeller Rietin luonnonsuojelualue. Siellä on vielä jokilaakson luonnontilaista kosteikkoa, märkää nevaa, tulvaniittyä ja ruovikkoa. Alueella tavataan haikaroita, suohaukkoja, ruisrääkkiä ja viiriäisiä. Liechtenstein tuottaa itse vain kymmenesosan kuluttamastaan energiasta. Jokivarsille on rakennettu patoaltaita vesivoimaloiden sähköntuotantoa varten. Vuonna 2023 alle 40.000 asukkaan ruhtinaskunnan ajoneuvorekisterissä oli 46.000 moottoriajoneuvoa. Liechtensteinissa on 780 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden.

Historia

Nykyisen Liechtensteinin seudulla on elänyt ihmisiä jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Tutkijat arvelevat, että 7000 vuotta sitten Liechtensteinin Reinin laaksossa on ollut pysyvää asutusta. Ruhtinaskunnan eteläosasta Gutenbergin linnan ympäristöstä on löydetty 6000 vuotta vanhoja työkaluja ja saviastioita. 2500 vuotta sitten alueella eläneet asukkaat ovat jättäneet jälkeensä pieniä pronssiveistoksia, jotka esittävät ihmisiä ja eläimiä.

2000 vuotta sitten Liechtenstein oli osa Rooman valtapiiriä. 300-luvulta alkaen alueelle asettui germaanikansoihin kuuluvia alemanneja ja 700-luvulla se liitettiin frankkien valtakuntaan. Nykyisen pääkaupungin liepeille syntyi Vaduzin kreivikunta. 1600-luvun lopussa ja 1710-luvulla ruhtinas Johann von Liechtenstein osti Vaduzin kreivikunnan ja sen alaiset Schellenbergin vuoristoalueet. Näistä alueista muodostettiin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alainen ruhtinaskunta. 1800-luvun alussa Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta hajosi kärsittyään tappion sodassa Napoleonin Ranskaa vastaan. Vuonna 1815 Liechtensteinin ruhtinaskunta hyväksyttiin itsenäisenä valtiona Saksan liittoon.

1800-luvun alussa Liechtenstein oli taloudellisesti heikko maatalousmaa. Vuosisadan puolivälissä ruhtinaskunta solmi tulliliiton Itävalta-Unkarin kanssa ja maahan alkoi syntyä tekstiili- ja vaateteollisuutta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tulliliitto Itävallan kanssa peruttiin ja Liechtenstein vahvisti suhdettaan Sveitsiin. Sveitsin kanssa sata vuotta sitten solmittu tulliliitto on edelleen voimassa. Sveitsin frangi on myös Liechtensteinin rahayksikkö. Toisen maailmansodan jälkeen Liechtenstein teollistui. Osaava työvoima ja edulliset verolait houkuttelivat ruhtinaskuntaan monien alojen yrityksiä.

Teollisen kehityksen lisäksi Liechtenstein alkoi tarjota ulkomaalaisille yrityksille ja varakkaille tallettajille pankki- ja rahapalveluita. Ulkomaalaiset yritykset, rahastot ja säätiöt voivat rekisteröityä ruhtinaskuntaan ja varakkaat tallettajat ovat voineet siirtää sinne rahojaan välttyäkseen kotimaan veronmaksuilta. Liechtensteinin ruhtinas on suuren pankin omistaja. Ruhtinasperheen omaisuuden arvo on yli viisi miljardia euroa. Liechtenstein hyväksyttiin YK:n jäsenvaltioksi vuonna 1990. Vuodesta 1995 lähtien maa on kuulunut Euroopan talousalueen (ETA) nimellä tunnettuun yhteismarkkina-alueeseen. ETA:n jäseniä ovat EU-maat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein. Entinen köyhä maatalousmaa oli vuonna 2022 henkeä kohden lasketulla kansantulolla mitattuna maailman toiseksi rikkain valtio.

Yhteiskunta ja politiikka

Liechtenstein on ruhtinaskunta. Nykyinen hallitsija on prinssi Hans-Adam toinen. Vuonna 2004 sijaishallitsijaksi tuli prinssin tahdosta hänen poikansa Alois. Liechtensteinin ruhtinas ei ole pelkkä keulakuva, vaan hallitsijalla on todellista valtaa. Hän nimittää tuomareita ja hänellä on oikeus erottaa hallituksen jäseniä. Hän voi estää lakien ja kansanäänestyspäätösten voimaantulon ja hänellä on valta vaikuttaa parlamentin päätöksiin. Ruhtinas nimittää pääministerin. Halutessaan hän voi hajottaa parlamentin ja määrätä uudet vaalit. Vuonna 2003 järjestettiin kansanäänestys, missä Liechtensteinin äänestäjien enemmistö kannatti ruhtinaan valtaoikeuksien laajentamista. Prinssi Hans-Adam toinen on menestynyt pankinjohtajana. Hänen johdollaan ruhtinashuoneen omistama pankki kasvoi isoksi ja monialaiseksi kansainväliseksi rahalaitokseksi. Lehtihaastatteluissa prinssi on todennut, että hänen mielestään ruhtinaan tulee johtaa Liechtensteinia kuin liikeyritystä. Ruhtinashuoneen miljardien eurojen arvoiseen omaisuuteen kuuluu pankin lisäksi linnoja ja laajoja maanomistuksia Itävallassa. Ruhtinassuvulla on myös suuri ja arvokas taidekokoelma.

Liechtensteinin parlamentissa on 25 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein. Vuoden 2021 vaaleihin osallistui viisi puoluetta. Neljä puoluetta sai edustajia parlamenttiin. Oikeistolainen Itsenäisten liitto menetti kaikki viisi paikkaansa ja jäi parlamentin ulkopuolelle. Vaalien voittajiksi selviytyi kaksi vanhoillista hallituspuoluetta, Isänmaallinen liitto ja sen yhteistyökumppani Edistysmielinen kansalaispuolue. Kumpikin puolue sai kymmenen edustajanpaikkaa. Isänmaallinen liitto sai 42 ääntä enemmän kuin kansalaispuolue ja se nousi suurimmaksi puolueeksi. Puolueen johtaja Daniel Risch nimitettiin pääministeriksi. Isänmaallinen liitto muodosti jälleen kahden puolueen enemmistöhallituksen yhdessä kansalaispuolueen kanssa. Vuonna 2021 parlamenttiin valittiin seitsemän naista. Liechtensteinin naiset saivat äänioikeuden vasta vuonna 1984.

Liechtensteinin salaileva pankkijärjestelmä herätti huomiota vuonna 2008, kun tietovuoto paljasti, että tuhannet ulkomaiset tallettajat olivat kätkeneet kymmeniä miljardeja euroja ruhtinaskunnan veronkiertotileille. Tallettajien joukossa oli varakkaita suomalaisiakin. Paljastuksen seurauksena Liechtenstein muutti rahalaitoksia koskevaa lainsäädäntöään. Maahan säädettiin laki rahanpesun torjumisesta. Pankit velvoitettiin tietojenvaihtoon ulkomaalaisten rahantallettajien kotimaiden viranomaisten kanssa. Liechtensteinissa on edelleen alhainen veroaste, joka houkuttelee ulkomaalaisia yrityksiä ja tallettajia. Ruhtinaskunta on kuitenkin päässyt pois rahanpesu- ja veroasioissa yhteistyöhaluttomien maiden kansainvälisistä luetteloista.

Talous ja kaupankäynti

Liechtenstein on korkean tulotason maa ja vilkas pankki- ja rahapalvelukeskus. Alle 40.000 asukkaan ruhtinaskuntaan on rekisteröity yli 18.000 yksityistä yritystä sekä kymmeniä tuhansia rahastoja ja säätiöitä. Maassa toimii viisitoista pankkia, jotka hallinnoivat lähes 300 miljardin euron yksityisomaisuuksia. Liechtensteinin verokohtelu on ollut ulkomaalaisille rahansijoittajille ja -tallettajille niin edullinen, että maata on kutsuttu veroparatiisiksi.

Omaisuuksien hoitoon liittyvät pankki- ja rahapalvelut ovat Liechtensteinin vaurauden perusta. Sen lisäksi maassa on kilpailukykyistä teollisuutta, joka käyttää hyväkseen edistyneitä tuotantotapoja ja osaavaa työvoimaa. Hieman yli kolmasosa Liechtensteinin työvoimasta on teollisuuden palveluksessa ja lähes kaksi kolmasosaa työskentelee palvelualoilla. Maatalous työllistää vain noin sadasosan työvoimasta.

Liechtensteinissa valmistetaan viidesosa maailman hammasproteeseista. Suomalaistenkin suussa on ruhtinaskunnassa tehtyjä tekohampaita. Liechtensteinissa tehdään myös ilmastointilaitteita, ajoneuvojen osia ja sähkötyökaluja. Liechtensteinilaisen sähkötyökalujen valmistajan palveluksessa on maailman eri maissa enemmän työntekijöitä kuin mitä Liechtensteinissa on asukkaita. Vuonna 2021 Liechtensteinin viennin kokonaisarvo oli 4,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli noin kaksi miljardia euroa.

Matkailusta on tullut kasvava elinkeino. Vuonna 2021 ruhtinaskunnassa kävi 70.000 ulkomaalaista matkailijaa. Liechtensteinin nähtävyyksiä ovat pääkaupunki Vaduz laadukkaine taidekokoelmineen, kauniit vuoristomaisemat ja vanhat linnat. Liechtensteinin postimerkit ovat kiinnostaneet keräilijöitä vuosien ajan. Vielä 1970-luvulla viidesosa valtion rahatuloista tuli postimerkkien myynnistä. Hienot postimerkit ovat edelleen suosittu matkamuistotuote, mutta niiden taloudellinen merkitys on pienentynyt keräilijöiden määrän vähentyessä.