Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Vilna |
| Etniset ryhmät: | Liettualaiset 85%, puolalaiset 7%, venäläiset 5%, valkovenäläiset 1%, muut 2% |
| Kieli: | Liettua (virallinen kieli) |
| Uskonto: | Katolilaiset 74%, ortodoksikristityt 4%, muut ja uskonnottomat 22% (2021) |
| Väkiluku: | 2 718 352 (2023) |
| Valtiomuoto: | Tasavalta |
| Pinta-ala: | 65 286 km2 |
| Valuutta: | Euro |
| BKT per asukas: | 48 397 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | (itsenäisyyspäivä), 11. maaliskuuta (itsenäisyyden palauttamisen juhlapäivä), 6. heinäkuuta (valtion syntymisen päivä) |
Maantiede
Liettua on Itämeren rannalla Latvian eteläpuolella. Idässä on Valko Venäjä, etelässä Puola ja Venäjälle kuuluva erillinen Kaliningradin kaistale. Suurin osa Liettuasta on tasaista alankoa. Maan itä- ja eteläosissa on mäkiä ja kukkuloita. Liettuan korkeimmat kohdat kohoavat alle 300 metriä merenpinnan yläpuolelle. Rannikolla on sadan kilometrin pituinen nauhamaisen kapea hiekka- ja
metsäkieleke, Kuurin kynnäs. Sen lähivesillä talvehtii tuhansia vesilintuja.
Kolmasosa Liettuan maa-alasta on metsiä. Luonnonvaraisissa metsissä kasvaa koivua, leppiä, haapaa, tammea, saarnea, mäntyä ja kuusta. Maassa on paljon istutusmetsiä. Niiden yleisin puulaji on mänty. Liettuan metsissä elää kauriita, hirviä, villisikoja, kettuja, ilveksiä ja susia. Maassa on paljon pieniä järviä. Suurin järvi Druksiai on Valko-Venäjän rajalla. Valko-Venäjältä tulee myös Liettuan isoin joki, Niemen. Se virtaa Liettuan eteläosien halki laskeakseen Kuurin kyntään viereiseen sisälahteen, Kuurinhaffiin.
Liettuassa on leuto ilmasto. Kesät ovat lämpimiä. Talvet ovat viileitä. Vuotuiset sademäärät ovat melko samanlaisia kuin Suomessa. Itämeren rannikolla sataa enemmän kuin sisämaassa. Hieman alle viidesosa Liettuan pinta-alasta on erilaisia suojelualueita. Suomalaiset asiantuntijat ovat auttaneet kehittämään luonnonsuojelun hallintoa ja kartoittaneet luontoalueita 2000-luvun alussa. Kymmenen vuotta sitten lähes kaikki Liettuan jätteet päätyivät kaatopaikoille. Nykyisin suuri osa yhdyskuntien jätteistä lajitellaan kierrätettäviksi. Maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen rajoittamiseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Vesien likaantuminen on lisääntynyt huolestuttavasti. Yhdyskuntien jätevesien puhdistamisessa on vieläparantamisen varaa.
Vuonna 2022 lähes 60% Liettuan kuluttamasta energiasta tuli öljystä. Neljäsosa saatiin kaasusta. Hiilen osuus oli alle 4%. Vesivoimalla tuotettiin alle kaksi prosenttia kulutetusta energiasta. Tuulivoiman osuus oli hieman yli 6% ja aurinkovoimalla tuotettiin alle prosentti. Vielä vuonna 2009 kolmasosa Liettuan energiasta tuotettiin ydinvoimalla. Sen jälkeen Ignalinan ydinvoimala suljettiin eikä uusia ydinvoimaloita ole rakennettu.
Historia
Liettuan ihmisasutus alkoi jääkauden jälkeen. Etelä-Liettuan Kernavessa on asuttu jo 12.000 vuotta sitten. Nerisjoen varrelta on löydetty kymmenen tuhatta vuotta sitten lohkottuja kivikirveitä, veitsiä ja kaapimia. Ensimmäiset asukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Maanviljely levisi alueelle 3000 vuotta sitten. Liettuan varhaiset viljelijät kasvattivat ohraa, viljahirssiä, emmervehnää, spelttiä eli alkuvehnää, papuja ja kitupellavaa. 2000 vuotta sitten Liettuaan asettui balttiheimoja.
1200-luvulla Liettuan balttilaiset ruhtinaskunnat alkoivat tiivistyä yhtenäiseksi valtioksi. Maan ensimmäinen kuningas Mindaugas sai kruununsa vuonna 1253. Kruunajaispäivää pidetään Liettuan syntymäpäivänä. Vuonna 1386 Liettuan suuriruhtinas Jogaila solmi avioliiton Puolan kuningattaren Jadwigan kanssa. Hallitsijaparin liitto yhdisti Puolan ja Liettuan. Vuonna 1569 valtioliitto vahvistettiin virallisella sopimuksella. Puola-Liettua oli keskieurooppalainen suurvalta 1700-luvun loppuun asti. Laajimmillaan Puola-Liettua hallitsi Ukrainaakin. 1700-luvun lopussa suurvalta hajosi. Venäjä, Itävalta ja Preussi ottivat haltuunsa Puolan ja Liettuan alueita.
1800-luvulla suurin osa Liettuasta liitettiin Venäjään. Liettuan Itämeren rannikon lounaisosat liitettiin Preussiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana Saksa valloitti Liettuan. Sodan loppuvaiheissa vuonna 1918 Liettua julistautui itsenäiseksi. Vuonna 1940 Neuvostoliiton puna- armeija miehitti Liettuan. Liettuasta tuli sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osavaltio. Vuonna 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja valtasi Liettuan. Miehitysaikanaan saksalaiset surmasivat yli 200.000 Liettuan juutalaista. Melkein koko maan juutalaisväestö hävitettiin kansanmurhassa.
Vuonna 1945 Neuvostoliitto otti Liettuan uudelleen haltuunsa. Kymmeniä tuhansia liettualaisia lähetettiin Venäjän vankileireille. Liettua oli neuvostotasavalta vuoteen 1990 asti. Silloin Liettuan korkein neuvosto julisti maan itsenäiseksi. Korkein neuvosto nimitti Liettualle uudet johtajat ja laati väliaikaisen perustuslain. Itsenäisyydestä järjestettiin kansanäänestys. Yli 90% äänestäneistä oli itsenäisyyden kannalla. Venäjä tunnusti Liettuan itsenäisyyden vuonna 1991. Seuraavan vuoden parlamenttivaaleihin osallistui 26 eri vaaliliittoa, liikettä ja puoluetta. Venäjän armeijan Liettuaan sijoitetut joukot poistuivat vuonna 1993. Vuonna 2004 Liettua liittyi Euroopan unionin ja läntisen sotilasliiton Naton jäseneksi.
Yhteiskunta ja politiikka
Liettuan presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle kaudelle. Vuonna 2019 presidentiksi valittiin sitoutumaton taloustieteilijä Gitanas Nauseda. Ratkaisevalla toisella äänestyskierroksella Nauseda sai kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Hänen vastaehdokkaansa Ingrida Simonyte on toiminut aikaisemmin valtionvarainministerinä ja kansanedustajana. Liettuan presidentin asema on melko muodollinen. Todellista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia parlamentin enemmistön luottamusta.
Liettuan yksikamarisessa parlamentissa on 141 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein. Vaaleissa on äänikynnys. Puolueen on saatava vähintään viiden prosentin osuus annetuista äänistä saadakseen edustajansa parlamenttiin. Vuonna 2020 järjestettyihin vaaleihin osallistui 18 ryhmää, vaaliliittoa tai puoluetta. Näistä kymmenen sai kansanedustajia. Valituista kansanedustajista 40 on naisia. Suurimmaksi puolueeksi nousi kristillisdemokraattinen Kotimaan liitto, joka sai 50 kansanedustajaa. Vuoden 2020 lopulla kolmen puolueen muodostaman enemmistöhallituksen pääministeriksi nimitettiin presidenttiehdokkaana ollut Ingrida Simonyte. Kristillisdemokraattien lisäksi hallitukseen tulivat keskustaoikeistolainen Liberaalien liike ja siitä muutama vuosi sitten uudeksi puolueeksi irronnut Vapauspuolue.
Liettuassa julistettiin hätätila Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Hallitus kielsi venäläisten ja valkovenäläisten radio- ja televisioyhtiöiden toiminnan Liettuassa. Presidentti Nauseda totesi, että Venäjän hyökkäys on suora uhka koko Euroopan turvallisuudelle. Venäjällä ryhmä kansanedustajia esitti, että Liettuan itsenäisyyden tunnustaminen olisi peruttava. Liettua rakentaa aitaa Valko-Venäjän rajalleen estääkseen siirtolaisten tulon rajan yli. Suomalaisetkin rajavartijat ovat auttaneet rajan valvonnassa osana eurooppalaista yhteistyötä. Liettua on syyttänyt Valko-Venäjää tuhansien irakilaisten lennättämisestä maahan ja kuljettamisesta Liettuan rajalle. Siellä siirtolaisia on pakotettu yrittämään rajan yli. Valko-Venäjä on ollut Venäjän liittolainen Ukrainan sodassa. Liettua on vaatinut Valko-Venäjältä korvauksia siirtolaisvirran lietsomisesta. Vuonna 2022 Liettua käännytti rajalta takaisin 11.000 siirtolaista.
Itämeren rannalla Liettuan eteläpuolella on Venäjän erillisalue Kaliningrad. Siellä on suuri Venäjän armeijan ja laivaston tukikohta. Kaliningradissa on tuhansia venäläisiä sotilaita. Valtaosa Kaliningradin tarvitsemista tavarakuljetuksista tulee Valko-Venäjältä ja sen jälkeen Liettuan läpi joko junalla tai rekkarahtina. Kaliningradin sotavoiman läheisyys aiheuttaa jännitystä Liettuassa. Liettuan suuriin haasteisiin kuuluu talouden elvyttäminen. Hintatason kohoaminen kiristää liettualaisten toimeentuloa. Vuonna 2023 maanpuolustukseen käytettiin sata miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Venäjän hyökkäyksen jälkeen Liettua on ottanut vastaan 80.000 ukrainalaista pakolaista.
Talous ja kaupankäynti
Liettua on korkean tulotason maa. 2010-luvulla Liettuan talous kasvoi varsin nopeasti. Vuonna 2020 kasvu pysähtyi koronapandemian vuoksi. Seuraavana vuonna talous elpyi, mutta sen jälkeen kasvu on jälleen hidastunut. Liettuassa on perustettu verovapaita tuotantoalueita houkuttelemaan ulkomaisia yrityksiä. Liettua on vanha maatalousmaa, mutta viljelyn ja karjatalouden osuus tuloista ja työllisyydestä on vähentynyt tuntuvasti viime vuosikymmenien aikana. Vuonna 2021 vain viisi prosenttia Liettuan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, neljäsosa toimi teollisuuden tehtävissä ja lähes 70% työskenteli palvelualoilla. Seitsemän prosenttia työvoimasta oli työttömänä.
Liettuan viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, sokerijuurikasta, rapsia, perunoita, hernettä ja papuja. Karjatalous tuottaa sekä lihaa että maitoa. Ruoanjalostus on vahva teollisuusala. Juustoja ja muita maitotuotteita viedään naapurimaihin. Liettuan teollisuus valmistaa myös kalusteita, koneita ja laitteita, ajoneuvojen osia ja laserlaitteita. Öljynjalostus ja kemian teollisuus ovat nekin tärkeitä tuotannonaloja. Tieto-, teknologia- ja yrityspalveluiden tarjonta on lisääntynyt. Kauppa ja kuljetuspalvelut ovat isoja työnantajia. Klaipedan satama on yksi Itämeren suurimmista rahti- ja matkustajaliikenteen satamista.
Vuonna 2021 Liettuan viennin kokonaisarvo oli 40 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 42 miljardia euroa. Vientituotteita olivat öljy, kalusteet, tietokoneet, koneet ja laitteet, ajoneuvot ja niiden osat, muovit, rauta, laboratoriovalmisteet, lannoitteet, lääkkeet, vehnä, tupakka ja elintarvikkeet. Suurimmat vientimaat olivat Venäjä, Latvia, Saksa, Puola, Yhdysvallat ja Alankomaat. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Puola, Saksa, Venäjä, Latvia ja Alankomaat. Ennen koronapandemiaa Liettuassa kävi vuosittain yli kuusi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuotti yli miljardi euroa vuodessa. Vuodesta 2021 alkaen matkailijoiden määrä on kasvanut, mutta se ei ole vielä palannut ennen pandemiaa vallinneelle tasolle. Matkailu työllistää noin 50.000 liettualaista.
Liettuan suosituin matkailukohde on pääkaupunki Vilna. Turistit kiertelevät vanhakaupungin kapeilla kaduilla ja ihailevat upeita rakennuksia. Vilnan yli lennetään kuumailmapalloillakin. Toinen kaunis vanha kaupunki on Kaunas Niemeninjoen ja Nerisjoen haarukassa. Vilnan ja Kaunasin välissä Kernaven vihreillä kukkuloilla järjestetään keskiaikaisia markkinoita ja tapahtumia. Sinne kutsutaan juhannusmatkailijoita. Pohjois-Liettuan Siauliain linnavuorella on ristikukkula, jonne on pystytetty kymmenien tuhansien erilaisten ja eri kokoisten ristien mieleenpainuva tiheikkö. Paavikin on käynyt siellä asettamassa ristin.