Liettua

Maantiede

Liettua on Itämeren rannalla Latvian eteläpuolella. Idässä on Valko-Venäjä, etelässä ovat Puola ja Venäjälle kuuluva erillinen Kaliningradin kaistale. Suurin osa Liettuasta on tasaista alankoa. Maan itä- ja eteläosissa on mäkiä ja kukkuloita. Liettuan korkeimmat kohdat kohoavat kolmesataa metriä merenpinnan yläpuolelle. Rannikolla on sadan kilometrin pituinen nauhamaisen kapea hiekka- ja metsäkieleke, Kuurin kynnäs.

Pääkaupunki Vilna on Liettuan itäosassa Neris- ja Vilniajokien haarassa kolmensadan kilometrin päässä Itämeren rannasta. Vilnan alueella on ollut asutusta varhaiskeskiajasta lähtien. Vilnassa on puoli miljoonaa asukasta. Kaksi kolmasosaa liettualaisista asuu kaupungeissa. Klaipeda on tärkeä satamakaupunki. Klaipedassa käy vuosittain yli viisi tuhatta laivaa.

Kolmasosa Liettuan maa-alasta on metsiä. Luonnonmetsissä kasvaa koivua, leppiä, haapaa, tammea, saarnea, mäntyä ja kuusta. Istutusmetsissä on mäntyä. Metsissä on kauriita, hirviä, villisikoja, ilveksiä ja susia. Liettuassa on paljon pieniä järviä. Suurin järvi Druksiai on Valko-Venäjän rajalla. Liettuan isoin joki Niemen tulee Valko-Venäjältä. Niemen virtaa Etelä-Liettuan halki laskeakseen Kuurin kielekkeen viereiseen sisälahteen, Kuurinhaffiin.

Liettuassa on leuto ilmasto. Kesät ovat lämpimiä. Talvet ovat viileitä. Sademäärät ovat samanlaisia kuin Suomessa. Itämeren rannikolla sataa enemmän kuin sisämaassa. Vajaa viidesosa Liettuan maa-alasta on suojelualueita. Maatalouden ravinteet likaavat vesiä. Kaupunkijätevesien puhdistamista olisi tehostettava.

Neljäkymmentä prosenttia Liettuassa kulutettavasta energiasta saadaan öljystä. Yli viidesosa saadaan kaasusta. Jätteiden poltto ja biopolttoaineet antavat noin neljäsosan kulutettavasta energiasta. Tuuli- ja aurinkovoiman yhteisosuus on noin viisi prosenttia. Vuonna 2009 kolmasosa Liettuan energiasta tuotettiin ydinvoimalla. Sitten Ignalinan ydinvoimala suljettiin eikä uusia ydinvoimaloita ole rakennettu.

Historia

Liettuan asutus alkoi jääkauden jälkeen. Etelä-Liettuan Kernavessa oli asukkaita kaksitoista tuhatta vuotta sitten. Nerisjoen varrelta on löydetty kymmenen tuhatta vuotta sitten lohkottuja kivikirveitä, -veitsiä ja kaapimia. Maanviljely alkoi Liettuan alueella kolme tuhatta vuotta sitten. Viljelijät kasvattivat ohraa, viljahirssiä, emmervehnää, spelttiä, papuja ja kitupellavaa. Balttiheimot asettuivat Liettuaan kaksi tuhatta vuotta sitten.

1200-luvulla balttilaiset ruhtinaskunnat tiivistyivät valtioksi. Liettuan ensimmäinen kuningas Mindaugas kruunattiin vuonna 1253. Kruunajaispäivää pidetään Liettuan syntymäpäivänä. Vuonna 1386 Liettuan suuriruhtinas Jogaila solmi avioliiton Puolan kuningattaren Jadwigan kanssa. Hallitsijaparin liitto yhdisti Puolan ja Liettuan.

Vuonna 1569 Puolan ja Liettuan valtioliitto vahvistettiin virallisella sopimuksella. Puola-Liettua oli keskieurooppalainen suurvalta 1700-luvun loppuun asti. Laajimmillaan Puola-Liettua hallitsi Ukrainaakin. 1700-luvun lopussa suurvalta hajosi. Venäjä, Itävalta ja Preussi ottivat haltuunsa Puolan ja Liettuan alueita.

1800-luvulla suurin osa Liettuasta liitettiin Venäjään. Liettuan Itämeren rannikon lounaisosat liitettiin Preussiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana Saksa valloitti Liettuan. Sodan loppuvaiheissa vuonna 1918 Liettua julistautui itsenäiseksi.

Vuonna 1940 Neuvostoliiton armeija miehitti Liettuan. Liettuasta tuli sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osavaltio. Vuonna 1941 Saksa valtasi Liettuan. Miehitysaikanaan saksalaiset surmasivat kaksisataa tuhatta Liettuan juutalaista. Melkein koko Liettuan juutalaisväestö hävitettiin kansanmurhassa.

Vuonna 1945 Neuvostoliitto otti Liettuan uudelleen haltuunsa. Kymmeniä tuhansia liettualaisia lähetettiin Venäjän vankileireille. Liettua oli neuvostotasavalta vuoteen 1990 asti. Tuolloin Liettuan korkein neuvosto julisti maan itsenäiseksi. Kansanäänestyksessä yli yhdeksänkymmentä prosenttia liettualaisista oli itsenäisyyden kannalla.

Venäjä tunnusti Liettuan itsenäisyyden vuonna 1991. Seuraavan vuoden parlamenttivaaleihin osallistui kaksikymmentäkuusi vaaliliittoa, liikettä tai puoluetta. Liettua siirtyi neuvostovallasta monipuoluedemokratiaan. Venäjän armeija poistui Liettuasta vuonna 1993. Vuonna 2004 Liettua liittyi Euroopan unionin ja läntisen sotilasliiton Naton jäseneksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Liettuan presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Vuonna 2024 presidentti Gitanas Nauseda valittiin toiselle kaudelle. Hän on puolueisiin sitoutumaton taloustieteilijä.

Liettuan parlamentissa on 141 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2024 vaaleihin osallistui seitsemäntoista puoluetta. Yhdeksän puoluetta sai kansanedustajia. Parlamenttiin valittiin myös kaksi puolueisiin sitoutumatonta kansanedustajaa. Vähän yli puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista neljäkymmentä on naisia.

Vuoden 2024 vaalit voitti sosiaalidemokraattinen puolue. Puolue sai 52 kansanedustajaa. Edellinen voittajapuolue kristillisdemokraatit sai nyt vain 28 edustajaa. Vuonna 2025 sosiaalidemokraatti Inga Ruginiene nimitettiin Liettuan pääministeriksi. Kolmen puolueen enemmistöhallituksessa olivat sosiaalidemokraattien lisäksi keskustavasemmistolainen Demokraattien liitto ja kansallismielinen populistinen Nemunasin Aamunkoitto -puolue.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ravistellut Liettuan turvallisuutta. Vuonna 2024 Liettua syytti Venäjää liettualaisen tehtaan tuhopolttoyrityksestä. Kohteeksi joutunut tehdas tuottaa tarvikkeita Ukrainaan. Liettuan eteläpuolella Itämeren rannalla on Venäjän erillisalue Kaliningrad. Siellä on Venäjän armeijan ja laivaston tukikohta. Kaliningradissa on tuhansia venäläisiä sotilaita. Venäjällä ryhmä sikäläisiä kansanedustajia on vaatinut, että Liettuan itsenäisyyden tunnustaminen olisi peruttava.

Vilnaan rakennetaan isoa toimintakeskusta startup-yrityksille. Liettua haluaa myös ryhtyä finanssiteknologian kehittäjäksi. Finanssiteknologia on tietotekniikkaa pankki-, vakuutus-, rahoitus-, sijoitus- tai maksupalveluiden tuottamiseen. Vilna ja Kaunas ovat katutaiteen kaupunkeja. Viisas mies piippu suussa ja tuolissaan miettivä nainen ovat värikkäitä ja talonkokoisia. Katso itse. Kuvahakuvihjeet: Vilnius street art. Kaunas street art.

Talous ja kaupankäynti

Liettua on korkean tulotason maa. Parin viime vuoden aikana talous on kasvanut vuosittain noin kolme prosenttia. Kasvun odotetaan jatkuvan tätä vauhtia myös vuonna 2026. Viisi prosenttia Liettuan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja seitsemänkymmentä prosenttia työskentelee palvelualoilla. Vähän yli kuusi prosenttia työvoimasta oli työttömänä vuonna 2025. Liettuaan on perustettu verovapaita tuotantoalueita, jotta maahan tulisi ulkomaisia yrityksiä.

Liettuan viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, sokerijuurikasta, rapsia, perunoita, hernettä ja papuja. Karjatalous tuottaa lihaa ja maitoa. Juustoja ja muita maitotuotteita viedään naapurimaihin. Liettuan teollisuus tekee kalusteita, koneita ja laitteita, autoja, puhelimia sekä laser- ja mittauslaitteita. Öljynjalostus ja kemian teollisuus ovat nekin tärkeitä tuotannonaloja. Tieto-, teknologia- ja yrityspalveluiden tarjonta on lisääntynyt. Klaipedan satama on yksi Itämeren suurimmista rahti- ja matkustajaliikenteen satamista.

Vuonna 2024 Liettuan tavaraviennin kokonaisarvo oli 37 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 40 miljardia euroa. Vientituotteita olivat öljy, koneet ja laitteet, kalusteet, autot, vehnä, lääkkeet, muovit, rauta, vaatteet ja tupakka. Suurimmat vientimaat olivat Latvia, Puola, Saksa, Alankomaat ja Yhdysvallat. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Puola, Saksa, Latvia, Norja ja Saudi-Arabia.

Liettuassa käy vuosittain kuusi miljoonaa ulkomaalaista turistia. Turismitulot ovat kaksi miljardia euroa vuodessa. Matkailupalvelut työllistävät viisikymmentä tuhatta liettualaista. Vilnan vanhassa kaupungissa turistit kävelevät kapeilla kaduilla. Kaunas on toinen kaunis vanha kaupunki. Vilnan lähellä on Euroopan puisto. Puistossa on sata veistosta. Isoin taideteos on tehty tuhansista televisioista. Siauliain linnavuoren ristikukkulalla on kymmenien tuhansien ristien tiheikkö. Paavikin on käynyt siellä asettamassa ristin. Katso itse. Kuvahaku: Siauliai hill of crosses.