Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Kuala Lumpur, valtionhallinnon keskus on Putrajaya
Etniset ryhmät: Malaijit ja muu alkuperäisväestö (orang aslit, dajakit, ibanit, yhteensä yli 40 alkuperäiskansaa), kiinalaiset, intialaiset
Kieli: Malaiji (virallinen kieli), englanti, kiina, tamili, yli sata alkuperäiskieltä
Uskonto: Muslimit 61% (valtionuskonto), buddhalaiset 20%, kristityt 9%, hindulaiset 6%, muut ja uskonnottomat 4% (2010)
Väkiluku: 34 308 525 (2023)
Valtiomuoto: Liittovaltio, kuningaskunta
Pinta-ala: 330 000 km2
Valuutta: Malesian ringgit
BKT per asukas: 33 434 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 31. elokuuta

Maantiede

Malesia on Kaakkois-Aasiassa Indonesian pohjoispuolella Etelä-Kiinan meren rannalla. Malesia on kaksiosainen maa: Länsi-Malesia on Thaimaasta etelään päin työntyvän pitkän ja kapean Malakan niemimaan eteläkärjessä Singaporen naapurina. Itä-Malesia on yli 600 kilometrin päässä Borneon saaren pohjoisrannikolla. Malesiaan kuuluu myös 850 pientä saarta. Pääkaupunki Kuala Lumpur on Malakan niemimaalla. Se on suuri nopeasti kasvanut kaupunki, josta on tullut yksi Aasian tärkeistä pankki- ja kauppakeskuksista. Malesiassa on lämmin ja kostea ilmasto. Sateet ovat runsaita. Borneolla sataa eniten. Rannikoiden alavilla mailla on helteistä. Vuorilla ja ylängöillä ilmasto on viileämpi.

Länsi-Malesian halkaisee pohjois-eteläsuuntainen vuorijono. Sen korkein huippu on Tahan (2189 m). Vuorijonon itäpuolella on kapea ranta-alanko. Länsipuolella on hedelmällisiä kuohkean maan tasankoja, joilla kasvatetaan riisiä, hedelmiä, palmuja ja vihanneksia. Itä-Malesiassa Borneon saarella rannikko on mäkien ja laaksojen poimuttama. Alavilla rantamailla kasvaa mangrovepuita. Sisämaahan siirryttäessä maasto kohoaa kukkuloiksi ja vuoristoksi. Malesian korkein vuori on Borneon Kinabalu (4095 m). Se on saaren luoteisosassa vain muutaman kymmenen kilometrin päässä meren rannasta.

Puolet Malesian maa-alasta on metsiä. Taman Negaran kansallispuisto on Malakan niemimaalla. Puisto on rehevää sademetsää. Siellä elää malakantiikereitä, norsuja ja puhvelia muistuttavia gaureja. Gunung Mulun suojelualue on Borneon saaren pohjoisosassa. Alueella kasvaa kostea monilajinen metsä. Tiheäpuustoiset rinteet ovat hyvä elinympäristö malaijinkarhuille, näädälle ja languriapinoille. Miri Sibutin koralliriutat ovat Borneon rannikon edustalla. Riutat houkuttelevat kaloja ja sukeltajia. Korallien ympärillä ui värikkäitä vuokkokaloja, perho- ja keisarikaloja, napostajia ja merihevosia.

Vuonna 2021 öljyn ja kaasun osuus oli yhteensä 70% Malesian kuluttamasta energiasta. Hiilen osuus oli 21%. Vain 7% energiasta tuotettiin vesivoimalla. Tuuli- ja aurinkovoiman osuus oli häviävän vähäinen. Malesiassa on ainutlaatuisen rikas alkuperäisluonto, mutta ympäristön muutokset uhkaavat elonkirjoa. Arvokkaita luonnonmetsiä on hakattu puuteollisuuden tarpeisiin ja niitä on raivattu pois palmuviljelmien tieltä. Vuoden 2023 alussa tuhoisat tulvat jättivät tuhannet Malakan niemimaan asukkaat kodittomiksi. Monsuunikausien rankkasateet ovat tulleet entistä rajummiksi. Ympäristöjärjestöt toivovat Malesian hallitukselta päättäväisempiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä metsien ja meriluonnon suojelemiseksi.

Historia

Malesiassa on elänyt esi-ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Länsi-Malesian pohjoisosasta Lenggongin laaksosta on löydetty yli 200 000 vuotta vanhoja kivityökaluja. Itä-Malesian Borneon saaren Liahin luolasta on löytynyt 40 000 vuotta sitten eläneen nykyihmisen kallo. Malesian varhaiset asukkaat ovat kuuluneet moniin eri kansoihin, jotka ovat tulleet alueelle useina aaltoina pitkän ajan kuluessa. Metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä on tullut sekä Taiwanin että Vietnamin suunnilta. 4000 vuotta sitten ensimmäiset maanviljelijät siirtyivät Thaimaasta nykyisen Malesian alueelle. He harjoittivat kaskiviljelyä ja kasvattivat riisiä. Nykyisin Malesiassa on ainakin neljäkymmentä väestöryhmää, jotka katsotaan alkuperäiskansoiksi. Malaijit tulivat Malesiaan 3000 vuotta sitten. He tunsivat raudanvalmistuksen ja toivat riisin uppokastelun alueelle. Riisin viljely paransi ruokataloutta ja väestö lisääntyi.

2500 vuotta sitten Malesian alavilla rannikoilla oli laajojen viljelymaiden ympäröimiä kaupunkeja. Monet kaupungit kasvoivat paikallisvaltioiksi ja isommiksi ruhtinaskunniksi. Malesian kaupungit ja valtiot rakensivat laivoja ja kävivät kauppaa. Niillä oli yhteyksiä Intiaan ja Kiinaan. Arabiastakin tuli kauppiaita Etelä-Kiinan merelle. Malesian ja Indonesian mausteet tunnettiin kaikkialla Lähi-Idässä. Ne olivat haluttua kauppatavaraa. Islamin usko levisi Malesiaan 1200-luvulta alkaen. Uutta uskontoa levittivät intialaiset ja arabialaiset kauppiaat.

1400-luvulla Malakan niemimaan eteläosaan syntyi Malakan sulttaanikunta. Sen pääkaupunki Malakka kasvoi tärkeäksi kauppasatamaksi, joka houkutteli intialaisia, kiinalaisia, arabialaisia ja eurooppalaisia kauppiaita. Tulijat ostivat mausteita ja myivät kankaita ja riisiä. Malakka hallitsi sijainnillaan meriliikennettä läheisessä Malakansalmessa, joka oli mausteneilikan, muskottipähkinän ja muiden kalliiden mausteiden kaupan väylä. Vuonna 1511 Portugali valloitti Malakan muutamia viikkoja kestäneiden maa- ja meritaistelujen jälkeen. Vuonna 1641 Hollannin Itä-Intian kauppayhtiö valtasi Malakan Portugalilta. 1700-luvulla Iso-Britannia ja Alankomaat kilpailivat Malesian hallinnasta. Vuonna 1819 Iso-Britannia miehitti Singaporen. 1820-luvulla Malakan niemimaan eteläosa joutui Ison-Britannian valtaan. 1880-luvulla Iso-Britannia sai haltuunsa Borneon saaren pohjoisosat. Malesia tuotti Ison-Britannian käyttöön kultaa ja tinaa. Siirtomaavallan aikana maassa ryhdyttiin kasvattamaan pippureita, kahvia, kumipuita ja öljypalmua.

Vuonna 1942 Japani valtasi Malakan niemimaan ja Borneon. Kun toinen maailmansota päättyi Japanin antautumiseen vuonna 1945, Malesia palasi Ison-Britannian alaisuuteen. Vuonna 1948 Malakan niemimaan brittiläisen hallinnon alaisista osista muodostettiin Malaijan liittovaltio, joka sai itsenäisyyden vuonna 1957 ja hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Vuonna 1963 liittovaltioon yhdistettiin Borneon pohjoisosat ja Singapore. Näin syntyi nykyinen Malesian liittovaltio. Vuonna 1965 Singapore erotettiin Malesiasta itsenäiseksi tasavallaksi. Malesian itsenäisyyden parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana ristiriidat ja epäluottamus malaijilaisen ja kiinalaistaustaisen väestön välillä aiheuttivat jatkuvia jännitteitä ja selkkauksia. Vuonna 1970 kolme neljäsosaa köyhyydessä elävistä malesialaisista oli malaijilaisia. Suuri osa malaijiväestöstä sai toimeentulonsa vanhanaikaisesta maataloudesta. Malesian valtio alkoi edistää koulutusta ja maan teollistamista.

1980-luvulta alkaen Malesian talous on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti. Maasta on tullut suuri teollisuustuotteiden viejä. Elektroniikkateollisuus on kehittynyt voimakkaaksi elinkeinoksi. Vuonna 1970 puolet malesialaisista eli köyhyydessä. Vuonna 2000 köyhien osuus oli alle 10%. 2000-luvulla Malesian talous kasvoi nelinkertaiseksi. Malesian julkishallinnossa on esiintynyt mittavia taloudellisia väärinkäytöksiä. Vuonna 2019 aloitettiin oikeudenkäynti, missä pääministerinä kymmenen vuotta toiminutta Najib Razakia syytettiin miljardien eurojen suuruisista kavalluksista ja rahanpesusta. Vuonna 2020 Razak sai tuomion osasta syytteitä. Hänet tuomittiin 12 vuoden vankeuteen ja kymmenien miljoonien eurojen sakkoihin. Malesia luokitellaan ylemmän keskitulotason maaksi. Hallituksen tavoitteena on nostaa Malesia korkean tulotason maaksi vuoteen 2030 mennessä.

Yhteiskunta ja politiikka

Malesia on kuningaskunta. Liittovaltioon kuuluu 13 osavaltiota ja kolme liittovaltiohallinnon alaista aluetta. Länsi-Malesian yhdeksän ruhtinaskunnan hallitsijat valitsevat kuninkaan keskuudestaan viiden vuoden välein. Vuonna 2019 Pahangin sulttaani valittiin kuninkaaksi nimellä Yang di Pertuan Agong. Kuninkaan asema on muodollinen. Poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Pääministerin ja hallituksen tulee nauttia parlamentin luottamusta. Malesian parlamentissa on kaksi kamaria: 70 jäsenen senaatti ja 222 kansanedustajan kansanneuvosto. Kuningas nimittää 44 senaatin jäsentä ja jokainen osavaltio valitsee kaksi senaattoria. Kansanneuvoston jäsenet valitaan yleisillä vaaleilla. Suurin puolue muodostaa hallituksen ja sen johtaja toimii yleensä pääministerinä.

Vuodesta 1957 alkaen Malesiaa johti voimakas hallitusliitto, jonka ytimenä oli ryhmä kansallismielisiä oikeistolaisia liikkeitä. Pitkäaikainen hallitusliitto kärsi tappion vuonna 2018 järjestetyissä vaaleissa. Tappioon vaikuttivat suurta julkisuutta saaneet kavallukset, verotuksen kiristyminen ja ihmisten huoli elinkustannusten jatkuvasta kohoamisesta. Puolueiden väliset kiistat aiheuttivat hajaannusta valtaan nousseessa uudessa hallituksessa. Pääministeri vaihtui kolme kertaa luottamuspulan vuoksi ja vuonna 2022 järjestettiin ennenaikaiset vaalit. Keskustavasemmistolainen neljän puolueen Pakatan Harapan, Toivon liitto, voitti vaalit ja sen johtaja Anwar Ibrahim nimitettiin pääministeriksi.

Maailman demokratian tilaa seuraava Freedom House -järjestö luokittelee Malesian osittain vapaaksi maaksi. Hallituspuolueita on arvosteltu siitä, että ne käyttävät valtionyhtiöiden varoja vaalityönsä edistämiseen. Alkuperäiskansoilla ja muilla vähemmistöryhmillä on vähän vaikutusvaltaa Malesian politiikassa. Kansanedustajista vain 14% on naisia. Vuonna 2019 ensimmäinen nainen nimitettiin korkeimman oikeuden tuomariksi. Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Malesian poliisia murhista, pahoinpitelyistä ja kidutuksesta. Joidenkin osavaltioiden oikeudenkäytössä sovelletaan islamilaista Koraanin säännöksiin pohjautuvaa sharia-lakia. Naiset ovat oikeuden edessä heikommassa asemassa kuin miehet. Vierastyöläisillä ja Malesiaan saapuneilla pakolaisilla ei ole kansalaisoikeuksia. Malesiassa on 180 000 pakolaista, joista yli sata tuhatta kuuluu Myanmarin ankarien vainojen kohteeksi joutuneeseen rohingya-väestöön. Noin 15% Malesian työvoimasta on vierastyöläisiä.

Tyttö ja poika seisovat keinussa tai ajavat polkupyörällä. Kahdeksan orankia täyttää kottikärryn. Kaksi lasta kiitää taivaan halki valkoisella paperilennokilla. Malesia on täynnä iloista vaikuttavan taitavasti tehtyä katutaidetta. Malakan jokivarsitalot on maalattu riehuvan värikkäiksi tauluiksi. Kuvahakuvihje: Malaysia street art.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Malesian ylemmän keskitulotason maaksi. 2010-luvulla Malesian talous kasvoi kohtalaisen nopeasti. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta yli viisi prosenttia. Vuonna 2021 talouskasvu alkoi elpyä ja vuoden 2022 kasvu oli jo voimakas: lähes 9%. Vain 4% työvoimasta oli työttömänä. Maailmanpankki toteaa, että Malesia on saavuttanut hyviä tuloksia elinkeinojen monipuolistamisessa. Malesialla on vahva vientitalous ja maasta on tullut tärkeä kansainvälisen kaupan keskus. Maailmanpankki arvioi, että vain yksi sadasosa väestöstä elää köyhyydessä. Tuloerot ovat kuitenkin suuret. Malesian elinkeinoelämän tuottavuus on jonkin verran alhaisempi kuin kilpailijamaiden.

Vuonna 2021 vain kymmenesosa Malesian työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 28% toimi teollisuuden tehtävissä ja 62% työskenteli palvelualoilla. Kauppa ja matkailu olivat voimakkaimpia palvelualoja. Vuonna 2019 Malesiassa kävi 26 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismi tuotti 20 miljardia euroa. Pääkaupunki Kuala Lumpur on suosituin matkailukohde. Se on nykyaikainen suurkaupunki, jonka maisemaa hallitsevat mahtavat pilvenpiirtäjät. Matkailijoita kiinnostavat myös pienet vanhat kaupungit, kukkuloiden teeviljelmät, kauniit hiekkarantaiset saaret ja ainutlaatuiset sademetsät. Kuala Lumpurin lähellä Batun kalkkikiviluolastossa on hindulainen temppeli. Siellä käy joka päivä tuhansia matkailijoita. Kuvahakuvihje: Hindu temple inside Batu Caves.

Vuonna 2021 Malesian viennin kokonaisarvo oli 330 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 245 miljardia euroa. Tärkeimpiä vientituotteita olivat mikropiirit, koneet, laitteet, puhelimet, tietokoneet ja muu elektroniikka. Malesia vei kansainvälisille markkinoille myös öljyä, kaasua, kumi- ja muovituotteita, palmuöljyä, kemian teollisuuden tuotteita ja alumiinia. Maalla on monialainen teollisuus. Suurimpia vientimaita olivat Singapore, Kiina, Yhdysvallat, Japani, Thaimaa, Intia ja Vietnam. Isoimmat tuontimaat olivat Kiina, Singapore, Japani, Yhdysvallat ja Taiwan. Vuonna 2022 ulkomailla asuvat malesialaiset lähettivät kotimaahan yhteensä lähes kaksi miljardia euroa.