Marokko

Sist oppdatert: 10.06.2022

Marokon nuoret toivovat muutoksia ja haluavat lähteä maasta. Työttömyys ja köyhyys rasittavat. Kuninkaalla on suurin päätösvalta. Marokon toiseksi rikkain mies on pääministerinä. Maatalouden kulutus ja väestönkasvu uhkaavat vesivarojen riittävyyttä aavikon laidalla. Marokko jatkaa Länsi-Saharan miehitystä YK:n ja Kansainvälisen tuomioistuimen päätöslauselmien vastaisesti.

Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Rabat
Etniset ryhmät: Arabit/berberit 99 % (tästä amazight-berberien osuus noin 40 %), muut 1 %
Kieli: Arabia (virallinen kieli); berberikielet: tamazight (virallinen kieli), tashelhit ja tarifit; ranska Uskonto Muslimit 99 %, muut 1 % (2010)
Uskonto: Muslimit 99 %, muut 1 % (2010)
Väkiluku: 37 344 787 (2022)
Valtiomuoto: Kuningaskunta
Pinta-ala: 446 550 km2
Valuutta: Marokon dirhami
BKT per asukas: 9 519 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: Kansallispäivä 30. heinäkuuta, itsenäisyyspäivä 18. marraskuuta

Maantiede

Marokko on Pohjois-Afrikassa Välimeren ja Atlantin rannalla vastapäätä Gibraltaria. Itänaapuri on Algeria. Etelässä on Länsi-Sahara. Atlasvuorten ketjut kulkevat Marokon halki lounaasta koilliseen. Korkein vuori on Toubkal (4167 m). Pohjoisessa Välimeren tuntumassa kohoavat Rifvuoret. Niiden korkein huippu on Tidighin (2456 m). Vuoristojen itäpuolella maasto on kuivaa ja karua, Saharan aavikon reunaa. Vuorten länsipuolella ja Välimeren rannalla kasvillisuus on rehevämpää. Siellä kasvaa korkki- ja rautatammia, oliivipuita, kuusia ja setriä. Joillekin alueille on istutettu eukalyptuksia. Suurimmassa osassa Marokkoa vallitsee Välimeren ilmasto, jota luonnehtivat kuumat, kuivat kesät sekä lauhkeat, sateiset talvet. Sadekausi kestää lokakuusta huhtikuuhun. Korkeilla vuorilla sataa lunta.

Ifranen luonnonsuojelualue on Atlasvuorten länsipuolella. Siellä kasvaa atlassetriä, rannikkomäntyä, ranskanvaahteraa, marjakuusia ja rautatammea. Alueella elää harjalampaita, magotteja, saukkoja ja aavikkoilveksiä. Iriquin kansallispuistossa Saharan laidalla kasvien on siedettävä kuivuutta. Karussa maassa kasvaa akaasioita, hiekkadyyneillä on tamariskeja. Iriquijärvi kostuu syyssateista tarjoamaan talvehtimispaikan flamingoille ja hanhille. Kansallispuistossa on aavikkogaselleja, juovahyeenoja ja strutseja. Merja Zergan lahdella Atlantin rannalla Marokon pohjoisosassa tavataan kapustahaikaroita, suohaukkoja, tyllejä, taveja ja ristisorsia. Siellä talvehtivat monet suomalaisetkin kahlaajat ja sorsat.

Ilmastonmuutos, maatalouden kulutus ja väestönkasvu uhkaavat Marokon vesivarojen riittävyyttä. Merten rannalla ja aavikon laidalla sijaitseva maa on altis ilmaston lämpenemisen vaikutuksille. Sademäärien arvioidaan tulevaisuudessa vähenevän. Tämä rasittaisi maataloutta. Kuivuudet ovat jo nyt aiheuttaneet satovahinkoja. Maiden viljavuus on myös vähentynyt pitkäaikaisen jatkuvan käytön vuoksi. Merilämpötilojen muutokset voivat vaikuttaa kalakantoihin. Marokon pinta-alasta 11 prosenttia on metsiä. Polttopuun hakkuut, puuteollisuus ja muu ihmisten talous hävittävät vuosittain 17 000 hehtaaria metsää. Hävitystä yritetään korvata istuttamalla uusia puita. Jäljellä olevat luonnonmetsät ovat tiukemman suojelun tarpeessa.

Historia

Jebel Ighoudista on kaivettu 300 000 vuotta vanhoja ihmisluita ja kivityökaluja. Temarasta Atlantin rannikolta on löydetty yli 100 000 vuoden ikäisiä ihmisjäänteitä ja viitteitä siitä, että varhaisasukkaat valmistivat vaatekappaleita eläinten nahasta. Marokossa on paljon eri paikkoja, missä on nähtävillä 5000 vuotta vanhoja kalliopiirroksia ja -kaiverruksia. Kivitaiteilijat ovat kuvanneet norsuja, leijonia, sarvikuonoja ja ihmisiä. Kivikaudella Marokon ilmasto oli kosteampi ja maa oli rehevämpi kuin nyt.

3000 vuotta sitten foinikialaiset alkoivat perustaa siirtokuntia Marokon rannikoille. Marokko oli osa Karthagon valtakuntaa. 2000 vuotta sitten Marokossa oli berberikansojen perustama Mauritanian kuningaskunta. Siitä tuli Rooman asiakasvaltio Karthagon hävittämisen jälkeen ja myöhemmin alue liitettiin Rooman valtakuntaan.

700-luvulla islamilaiset arabit valloittivat Marokon. Berberiväestö kääntyi islamin uskoon. 1000-luvulta 1600-luvulle asti Marokossa oli berberihallitsijoita. 1600-luvulla Alaouite-hallitsijasuvun sulttaani Ismail yhdisti Marokon vahvemman keskushallinnon alle. Marokon nykyinen kuningas Muhammad VI on Alaouite-hallitsijasuvun jäsen. Ranska alisti Marokon hallintaansa vuonna 1912. Marokkoon tuli kymmeniä tuhansia eurooppalaisia siirtolaisia. Heille jaettiin parhaita viljelymaita. Marokon satamia laajennettiin. Rakennettiin maanteitä ja rautateitä. Kaivosteollisuus vilkastui Ranskan ja Espanjan hyödyksi. Marokossa on rautaa, hopeaa, sinkkiä, lyijyä ja fosfaatteja. Marokko itsenäistyi vuonna 1956.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2019 puolet 18-29 vuoden ikäisistä marokkolaista toivoi yhteiskuntaan suuria, nopeita muutoksia. Vuoden 2022 alussa tyytymättömyys synnytti taas kerran katumielenosoituksia. Nuoria ärsyttää työttömyys. Heitä ahdistaa toivottomuus. 70 prosenttia kyselyihin osallistuneista nuorista aikuisista aikoo muuttaa ulkomaille. Rabatin ja muiden kaupunkien kaduilla mieltään osoittaneet marokkolaiset valittivat, että ruoka on liian kallista. He arvostelivat poliisia väkivallasta koronasulkujen aikana. He syyttivät, että väärinkäytökset syövyttävät valtionhallintoa. Tangerissa vastustettiin myös pakollisia koronarokotuksia. Vuonna 2020 Marokon valtionvarainministeri arvioi, että kavallusten ja muiden taloudellisten väärinkäytösten hinta on 2-7 prosenttia kansantuotteesta. Kolme neljäsosaa marokkolaisista ajattelee, että hallituksella ei ole halua toimia valtionhallinnon puhdistamiseksi. Vain 30 prosenttia ihmisistä luottaa hallitukseen. Viidesosa sanoo luottavansa parlamenttiin. Vuonna 2019 poliisi käytti kovaa väkivaltaa hajottaessaan lakkoilevien opettajien mielenosoituksen.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön luokittelussa Marokko on osittain vapaa maa. Marokossa järjestetään säännöllisesti monipuoluevaaleja, joita ulkomaiset tarkkailijat pitävät rehellisinä ja uskottavina. Maassa on 36 puoluetta. Kuninkaalla on kuitenkin suurin valta poliittisessa päätöksenteossa. Vuoden 2021 vaaleissa voittaneet puolueet ovat kuninkaan kannattajia. Kuningas nimittää hallituksen. Pääministeri Aziz Akhannouch on suuren öljy- ja kaasuyhtiön johtaja. Forbes-lehden mukaan hänellä on kahden miljardin dollarin omaisuus ja hän on Marokon toiseksi rikkain henkilö heti kuningas Muhammadin jälkeen. Kuninkaan omaisuuden arvo on lähes kuusi miljardia dollaria. Muhammadin omistamat yritykset toimivat monilla aloilla: rakennus- ja kaivosteollisuudessa, elintarvikkeiden ja energian tuotannossa ja pankki- ja matkailualoilla. Ne kilpailevat muun yksityisen elinkeinoelämän kanssa. Marokon maaseudun ja kaupunkien välillä on suuri kuilu. Maaseudun asukkailla on huonot mahdollisuudet koulutukseen ja terveydenhoitoon. Maaseudun ihmisten asenteet ovat paljon vanhoillisempia kuin kaupunkilaisten. Maaseudulla tyttöjen koulunkäynti jää kesken neljä kertaa useammin kuin kaupungeissa. 65 prosenttia naisista ja 83 prosenttia miehistä osaa lukea ja kirjoittaa. OXFAM-järjestö arvioi vuonna 2019, että 1,6 miljoonaa marokkolaista elää köyhyydessä.

Marokko jatkaa yhä Länsi-Saharan miehittämistä. Länsi-Sahara oli Espanjan siirtomaa 1970-luvun puoliväliin asti. Kun Espanja vetäytyi alueelta vuonna 1975, Marokko ja Mauritania vaativat aluetta itselleen. YK ja Kansainvälinen tuomioistuin ovat vaatineet, että Länsi-Saharassa järjestetään kansanäänestys päättämään maan tulevaisuudesta. Marokko ei edelleenkään suostu tähän. Marokko on rakentanut pitkän hiekkavallin, pystyttänyt raja-aitoja ja tehnyt miinoituksia estääkseen Länsi-Saharan Polisario-liikettä tunkeutumasta Marokon miehittämälle alueelle. Länsi-Saharassa on runsaita fosfaattivaroja. Lisätietoja on Konfliktit-osiossa: Länsi-Sahara.

Vuonna 2012 marokkolaissyntyinen Serge Haroche sai Nobelin fysiikanpalkinnon kvanttimekaniikan saavutuksista yhdessä yhdysvaltalaisen David Winelandin kanssa. Palkintolautakunta totesi, että Haroche ja Wineland olivat kehittäneet uuden menetelmän, jolla kvantteja voidaan tutkia tuhoamatta niitä.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Marokon alemman keskitulotason maaksi. Vuonna 2020 Marokon talous supistui 6 prosenttia. Vuonna 2021 talous kasvoi yli 7 prosenttia. Elpymistä edistivät maatalouden hyvät satotulokset, kasvaneet vientitulot ja ulkomailla asuvien marokkolaisten kotimaahan lähettämät rahat. Vuonna 2021 ulkomailla asuvien marokkolaisten rahalähetysten kokonaisarvo oli 10,4 miljardia dollaria. Vuonna 2022 talouskasvu on hidastunut, koska kuivuus on haitannut maataloutta.

Vuonna 2019 33 prosenttia marokkolaisista sai toimeentulon maataloudesta, 23 prosenttia työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 44 prosenttia palvelualoilla. Marokossa kävi vuonna 2019 yli 13 miljoonaa ulkomaista turistia ja matkailu tuotti kansantalouteen lähes 10 miljardia dollaria. Vuonna 2020 koronapandemia vähensi matkailua. Marokkoon tuli vain 3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismin tuottamat tulot olivat 4,5 miljardia dollaria. Vuonna 2021 11 prosenttia työikäisistä oli työttömänä. Vain viidesosa työikäisistä naisista on työelämässä. Marokossa on kehityskykyistä teollisuutta. Maassa valmistetaan autoja. Vaateteollisuus on löytänyt isoja markkinoita Euroopasta. Nahkatuotteet ovat korkealaatuisia.

Vuonna 2020 Marokon viennin arvo oli 32 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 43 miljardia dollaria. Vuonna 2020 tärkeimpiä vientituotteita olivat lannoitteiden raaka-aineet 19 % (fosfaatit), sähkölaitteet ja -tarvikkeet 17 % (kaapelit, sähkömoottorit, eristeet, mittarit yms.), vaatteet ja jalkineet 14 %, autot 12 %, hedelmät ja vihannekset 9 %, kalastuksen tuotteet 7 % (kala, ravut, simpukat, mustekala, kalanjalosteet), palkokasvien pavut 1 %, (papu, linssi, kahviherne, härkäpapu). Suurimpia vientimaita olivat Espanja, Ranska, Italia, Intia ja Saksa. Tärkeimmät tuontimaat olivat Espanja, Kiina, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat.

Kalastus tuottaa Marokon kansantaloudelle yli 1,5 miljardia dollaria vuodessa. Maalla on noin 3500 kilometriä Atlantin ja Välimeren rannikkoa. Kalastus ja kalanjalostus työllistävät 63 000 ihmistä. Marokon kalastus voi vielä kasvaakin, jos sitä edistetään kestävästi ja suunnitelmallisesti. Suuri osa Marokon kalasta pyydetään nykyisin miehitetyn Länsi-Saharan rannikkovesiltä.

Marokon Kartta