Meksiko

Maantiede

Meksiko sijaitsee Pohjois-Amerikan eteläosassa Yhdysvaltojen eteläpuolella kahden valtameren välissä. Maan halki luoteesta kaakkoon kulkee kaksi vuorijonoa, lännessä Sierra Madre Occidental Yhdysvaltojen rajalta Jaliscoon asti, idässä Sierra Madre Oriental Coahuilasta Pueblaan. Vuoristojen väliin jää kuiva, viileä keskusylänkö. Ylängön eteläosa Lermajoen pohjoispuolella on pitkään ollut tärkeä maanviljelyalue. Sinne on tullut teollisuutta ja siellä talouskasvu on ollut maan muita seutuja nopeampi.

Hieman etelämpänä on itä-länsisuuntainen tulivuorten ketju. Vuorten liepeillä on mustia laavakenttiä. Tulivuorten ketjusta kohoavat lumipeitteisinä Meksikon korkeimmat huiput, Citlaltepetl (5747 m) ketjun itäpäässä sekä Popocatepetl (5500 m) ja Itztaccihuatl (5215 m), aivan Meksikon kaupungin vieressä.

Meksikon kaupungissa asuu 9 miljoonaa ihmistä, metropolialueella on kaikkiaan lähes 22 miljoonaa asukasta. Metropolialueeseen kuuluvat itse suurkaupunki, sen esikaupungit ja niiden lähivyöhyke. Meksikon kaupungin eteläpuolella on ensin Balsasjoen alanko ja sen jälkeen kaksi vuoristoa, Sierra Madre del Sur sekä Sierra Madre de Oaxaca.

Vielä etelämpänä on alavia maita, joilla vallitsee lämmin kostea ilmasto. Siellä kasvaa vielä tiheitä metsiä. Chimalapasin ja Lacandonin sademetsissä elää jaguaareja, tapiireja, hämähäkkiapinoita, suuria harpyijakotkia ja isoja kirkasvärisiä arapapukaijoja. Meksikolla on pitkät rannikot, lännessä Tyynellä merellä Baja Californiasta Guatemalaan asti, idässä Meksikon lahden rannalla Texasista Jukatanin niemimaalle.

Valaiden katselemisesta on tullut suosittu luontomatkailun muoto. Meksikon lahdella voi nähdä lahti- ja sillivalaita. Tyynen meren rannikkovesillä ui sini- ja harmaavalaita. Baja Californian rannoilla elää merinorsuja ja muita hylkeitä.

Meksikon luonto on moni-ilmeinen ja rikas. Se on myös uhanalainen, koska ympäristönsuojeluun ei vielä suhtauduta vakavasti. Luonnontilaiset metsät vähenevät, elonkirjo köyhtyy, vesistöt likaantuvat. Meksikon kaupungissa ilmansaasteet ovat aiheuttaneet ihmisille isoja haittoja. Se ei ole yllättävää tiheästi asutussa suurkaupungissa, missä on kuusi miljoonaa autoa. Monissa kaupungeissa veden saanti on vaikeutunut. Muovijäte kiukuttaa matkailijoita tärkeissä rantalomakohteissa. Meksikon päättäjien tärkeysjärjestyksessä ympäristön tilaan liittyvät kysymykset eivät kuitenkaan ole nousseet kärkisijoille.

Historia

Meksikon eteläosasta Guila Naquitzin luolasta on löydetty 8000 vuotta vanhoja jätöksiä ihmisten jalostamista viljelykasveista: kurpitsoista ja viljamaissin esilajista (teosinte). Keski-Amerikasta ovat lähteneet maailmanlaajuiseen käyttöön myös kaakao, vanilja, avokado ja tomaatti. Meksikon kaikissa osissa on ollut ihmisyhteisöjä ja kansojen liikkumista, joista yhteensä on syntynyt monikasvoinen menneisyys ja kulttuuriperimä.

300-luvulta 700-luvulle Meksikon keskiosassa lähellä nykyistä pääkaupunkia kukoisti Teotihuacanin kaupunki. 1000-luvulta 1200-luvulle samoja seutuja hallitsivat tolteekit ja heidän jälkeensä atsteekit, jotka 1300-luvulla rakensivat Tenochtitlanin kaupungin kaislikkojen ympäröimälle Texcocojärven saarelle. 1400-luvulla tässä atsteekkien pääkaupungissa asui yli 200.000 ihmistä. Atsteekit viljelivät maata Texcocojärvelle rakentamillaan kelluvilla saarilla. He kävivät sotia, koska heidän ankara uskontonsa vaati ihmisuhreja. Vuonna 1521 espanjalaiset ja heidän paikalliset liittolaisensa kukistivat atsteekit ja valloittivat Tenochtitlanin.

1500-luvun lopulla espanjalaiset hallitsivat jo suurinta osaa Meksikosta. Isorokko ja muut espanjalaisten mukana tulleet taudit surmasivat paljon alkuperäisväestöä. Intiaanit raatoivat pakkotyössä espanjalaisten maatiloilla. Pohjois-Meksikossa kasvatettiin lihakarjaa. Zacatecasista, Guanajuatosta, Taxcosta, Parralesista ja San Luisista löydettiin runsaita hopeaesiintymiä. Hopea oli espanjalaisten hallitseman Meksikon arvokkain vientituote. Meksiko itsenäistyi Espanjasta vuonna 1821.

1830-luvulla Texas irtautui Meksikosta. Vuonna 1845 Texasista tuli Yhdysvaltojen osavaltio. Vuonna 1846 Yhdysvallat aloitti sodan Meksikoa vastaan. Seuraavana vuonna Yhdysvaltojen joukot valloittivat Meksikon kaupungin. Vuoden 1848 rauhansopimuksessa Yhdysvallat otti haltuunsa lähes puolet Meksikon silloisesta pinta-alasta. Meksikolta riistettyihin alueisiin kuuluivat Nevada, Utah ja Kalifornia sekä osia Uudesta Meksikosta, Arizonasta, Oklahomasta, Coloradosta ja Wyomingista.

Yhdysvalloissa - ja ehkä Euroopassakin - käsitykset Meksikosta perustuvat usein siihen, millaisina meksikolaiset esitetään elokuvissa ja viestimissä. Meksiko leimataan Yhdysvaltojen takapajuiseksi etelänaapuriksi. Meksikolaisiin liitetään liuta värikkäitä, huvittavia ja kielteisiä ominaisuuksia, joiden alta eivät enää pääse esiin maan monipiirteisyys ja kulttuurin rikkaus.

1920-luvulle asti Meksiko oli ankarien valtataistelujen ja sisällissotien näyttämö. Sotien välissä rakennettiin rautateitä. Kaupungit nykyaikaistuivat. Maaseudun elämässä ei tapahtunut suuria muutoksia. 1940-luvulta alkaen Meksiko teollistui. Maatalouden tuottavuus kohosi. Velkaantuminen ja lamat katkaisivat välillä talouskehityksen. Vuonna 1976 Chiapasista ja Tabascosta löydettiin isoja öljyesiintymiä. Vuonna 1992 Meksiko solmi vapaakauppasopimuksen Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Tämän jälkeen Meksikoon alkoi sijoittua entistä enemmän sellaista teollisuutta, joka palvelee suoraan pohjoisamerikkalaisia markkinoita. Matkailusta on tullut tärkeä elinkeino. Meksikon talous on kasvanut, mutta eriarvoisuus on yhä niin suurta, että kasvu ei ole poistanut köyhyyttä.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2018 Meksikon presidentiksi valittiin vasemmistolainen Andres Manuel Lopez Obrador. Vaalikampanjan aikana Lopez Obrador lupasi kitkeä taloudelliset väärinkäytökset valtionhallinnosta, keksiä keinot rikollisuuden vähentämiseen ja lievittää köyhyyttä. Näillä aloilla ei kuitenkaan ole vielä saavutettu edistystä. Huumekaupan ympärille muodostunut järjestäytynyt rikollisuus on voimakasta. Sen taloudelliset vaikutukset näkyvät sekä elinkeinoelämässä että politiikassa. Rikollisjärjestöjen häikäilemätön väkivalta on ravistellut yhteiskuntaa. Vuoden 2018 vaalien alla rikolliset tappoivat 145 poliitikkoa. Huumekauppaan liittynyt väkivalta surmasi vuonna 2021 noin 35 000 ihmistä. Lisäksi 20 000 ihmistä on kadonnut jäljettömiin viimeisten kolmen vuoden aikana.

Meksiko on ollut läpikulkumaa sadoille tuhansille keskiamerikkalaisille, jotka ovat halunneet päästä Yhdysvaltoihin. Vuodesta 2017 alkaen maastamuuttajat ovat muodostaneet jopa tuhansien ihmisten kulkueita kävelläkseen Meksikon halki Yhdysvaltojen rajalle. Rikolliset ovat kiristäneet, käyttäneet hyväksi ja surmanneet maahantulijoita. Vuonna 2020 noin 66 000 ihmistä odotti Meksikon puolella karuissa väliaikaisiksi tarkoitetuissa pakolaisleireissä Yhdysvaltojen viranomaisten päätöksiä siitä, saavatko he tulla rajan yli.

Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa YK:n yleissopimusta (CEDAW) valvova komitea on ilmaissut huolestumisensa Meksikon naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Meksikon lait ja viranomaiset eivät suojele naisia ja tyttöjä hyväksikäytöltä ja väkivallalta. Esimerkiksi vuonna 2019 Meksikossa tapahtui yli tuhat naismurhaa. Naismurhalla tarkoitetaan sellaista henkirikosta, missä nainen on surmattu sukupuolensa vuoksi: siksi, että hän on nainen. Meksikon puolueilta edellytetään ehdokasasettelussa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tämän ansiosta 49% senaatin jäsenistä ja 48% edustajainhuoneen jäsenistä on naisia.

Meksikolainen runoilija, kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Octavio Paz sanoi, että menneet ajat eivät häviä täysin, vanhat haavat ovat arat ja auki. Uutta rakennetaan entisen päälle. Valokuvaaja Graciela Iturbide on tallentanut Meksikon mustavalkoisia näkymiä ja ihmisiä vuosikymmenien ajan. Kuvahakuvihje: Graciela Iturbide fotos.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Meksikon ylemmän keskitulotason maaksi. 2020 kansantalous supistui yli 8%. Vuonna 2021 Meksiko alkoi toipua koronalamasta, talous kasvoi 5,4% Vuonna 2019 Meksikossa kävi 45 miljoonaa ulkomaista turistia, joiden tuottamat tulot olivat 24,5 miljardia dollaria. Vuonna 2020 koronapandemia vähensi matkailuliikennettä 24 miljoonaan turistiin ja matkailutulot pienenivät 13 miljardia dollaria. Maailman matkailujärjestön mukaan Meksiko oli vuonna 2020 Italian ja Ranskan jälkeen maailman kolmanneksi suosituin matkakohde. Vuonna 2021 ulkomailla, lähinnä Yhdysvalloissa, asuvat meksikolaiset lähettivät kotimaahan perheilleen 51 miljardia dollaria.

Taloudellinen eriarvoisuus ja alhaiset palkat ovat iso este köyhyyden lievittämiselle. Latinalaisessa Amerikassa on useita maita, jotka ovat köyhempiä kuin Meksiko, mutta joissa palkat ovat parempia. Vuonna 2021 noin 44% meksikolaisista eli köyhyydessä. Maaseudulla köyhien osuus väestöstä oli 55%. Intiaaniväestön keskuudessa köyhien osuus oli 70%.

Vuonna 2019 Meksikon viennin arvo oli 480 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 433 miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat ajoneuvot 25% (autot, traktorit, ajoneuvojen osat), koneet ja laitteet 24% (tietokoneet, sähkölaitteet, puhelimet, jääkaapit, kodinkoneet, akut ja paristot yms.), öljy 6%. Kolme neljäsosaa Meksikon viennistä suuntautui Yhdysvaltoihin. Suurimpia tuontimaita olivat Yhdysvallat ja Kiina.