Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Chisinau |
| Etniset ryhmät: | Moldovalaiset 75%, romanialaiset 7%, ukrainalaiset 7%, gagauzit 5%, venäläiset 4%, bulgarialaiset 2% (2014) |
| Kieli: | Moldova (virallinen kieli, hyvin samanlainen kuin romania), romania, venäjä, gagauz (turkin murre), ukraina, bulgaria (2014) |
| Uskonto: | Ortodoksikristityt 90%, muut ja uskonnottomat 10% (2014) |
| Valtiomuoto: | 4 013 178 (2021) |
| Pinta-ala: | 33 850 km2 |
| Valuutta: | Moldovan leu |
| BKT per asukas: | 15 238 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | 27. elokuuta |
Maantiede
Moldova on Itä-Euroopassa lähellä Mustanmeren rantaa. Läntinen rajanaapuri on Romania. Idässä, pohjoisessa ja etelässä naapurina on Ukraina. Suurin osa Moldovasta on jokien halkomaa tasankoa. Korkein kohta on maan keskiosassa Balanestin kukkuloilla (430 m). Suurin joki on Itä-Moldovassa etelään Mustanmeren rannikolle virtaava Dnestr. Lännessä Romanian vastaisella rajalla on Prutjoki, joka liittyy Tonavaan Giurgiulestissa Moldovan eteläisimmässä kärjessä. Isot joet ovat aina olleet tärkeitä kulku- ja kuljetusväyliä.
Moldovan ilmasto on leuto, mantereinen. Kesät ovat pitkiä ja lämpimiä. Talvet ovat viileitä, lämpötilat laskevat pakkasen puolelle. Sateet vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2020 kuivuus haittasi Moldovan maanviljelyä. Vuonna 2022 rankkasateet saivat joet tulvimaan. Bacjoen vesi nousi pääkaupungin Chisinaun kaduille. Ilmastonmuutos lisää säiden ääri-ilmiöitä.
Moldovan keski- ja pohjoisosat ovat aikaisemmin olleet metsäisiä. Nykyisin metsät peittävät vain kymmenesosan maasta. Yleisimpiä luonnon puulajeja ovat metsätammi, talvitammi ja valkopyökki. Moldovaan on istutettu poppeli- ja valeakaasiametsiköitä. Nopeasti kasvavia puulajeja on suosittu istutusmetsissä polttopuun tuottamiseksi.
Padurea Domneascan luonnonsuojelualue on Moldovan itärajalla Prutjoen varrella. Siellä on tulvatasankoa, niittyjä ja kosteaa metsää. Alueella elää visenttejä. Moldovan eläimistöön kuuluvat myös hirvet, peurat, villisiat, sudet ja ilvekset. Yli puolet moldovalaisista asuu maaseudulla. Ihmisten elinkeinot aiheuttavat jatkuvasti paineita luonnonympäristöä kohtaan. Ympäristön- ja luonnonsuojelu ei ole vielä ollut järjestelmällistä. Jätevesien käsittelyssä on ollut puutteita. Metsiensuojelu on ollut tehotonta. Luonnonsuojelualueita on liian vähän säilyttämään arvokas ja monipuolinen elonkirjo.
Historia
Moldovassa on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Maan länsiosasta Buzdujenin luolista on löydetty yli 20 000 vuotta vanhoja kivityökaluja, saaliseläinten luita ja jälkiä tulen käytöstä. Varhaisasukkaat ovat metsästäneet luolakarhuja, hevosia ja visenttejä. Moldovassa on myöhemmin asunut monia kansoja: traakialaisia, skyyttejä ja sarmaatteja. Rooma hallitsi aluetta 100-luvulta 200-luvun lopulle.
700-luvulta 1300-luvulle asti Moldova kuului Bulgarian valtapiiriin. Moldovan ruhtinaskunta syntyi 1300-luvun puolivälissä. 1500-luvulla ruhtinaskunta joutui maksamaan veroja Turkille. Venäjän vaikutusvalta kasvoi alueella 1700-luvulta alkaen. 1940-luvulla Neuvostoliitto valtasi Moldovan. Moldovasta tuli neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osa. Moldova itsenäistyi vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Vuonna 1992 Moldova hyväksyttiin YK:n jäsenmaaksi.
Vuonna 1990 Moldovan itäosan kaistale Dnestrin ja Ukrainan välissä julistautui itsenäiseksi. Aluetta kutsutaan Transnistriaksi. Mikään maa ei ole tunnustanut Transnistrian itsenäisyyttä. Kaistaleen irtautuminen oli isku Moldovan taloudelle. Transnistria oli Moldovan teollistunein ja vaurain alue. Siellä on isoja teräs- ja vaatetehtaita ja huomattavaa sähköntuotantoa. Alueella on nyt Venäjän armeijan joukkoja. Kolmasosa Transnistrian asukkaista on venäläistaustaisia. Etelä-Moldovassa sijaitsevalla Gagauzian alueella on itsehallinto. Gagauziassa asuu turkinkielistä väestöä.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Moldovaan on tullut yli puoli miljoonaa ukrainalaista pakolaista. Osa heistä on jäänyt Moldovaan, toiset ovat jatkaneet muualle Eurooppaan. Moldova on hakenut EU:n jäsenyyttä. Vuonna 2022 Eurooppa-neuvosto myönsi Moldovalle EU:n ehdokasmaan aseman. Euroopan investointipankki on antanut rahoitusta sähköntuotannon ja rautateiden parantamiseen sekä muille tärkeille aloille tukeakseen Moldovan valmistautumista unionin jäseneksi.
Yhteiskunta ja politiikka
Moldovan presidentti valitaan suorilla vaaleilla neljän vuoden välein. Vuonna 2020 presidentinvaalin voitti Maia Sandu. Hän on entinen pääministeri ja ensimmäinen nainen, joka on valittu Moldovan presidentiksi. Moldovan 101-jäseninen parlamentti valitaan sekin neljän vuoden välein. Vuonna 2021 poliittiset ja oikeudelliset kiistat johtivat parlamentin hajottamiseen ja ennenaikaisiin vaaleihin. Presidentti Sandun keskustaoikeistolainen Eurooppaan suuntautunut Toiminta ja solidaarisuus -puolue sai yli puolet äänistä ja 63 parlamenttipaikkaa. Pääministeriksi nimitettiin Natalia Gavrilita. Parlamenttiin valittiin 40 naista.
Moldovan politiikan isoja aiheita ovat olleet suhteet Romaniaan, Venäjään ja Eurooppaan. Suurin osa moldovalaisista kannattaa itsenäistä Moldovaa, jolla on läheiset suhteet Länsi-Eurooppaan, ja myös Romaniaan. Maassa on ollut myös voimakkaita ryhmiä, joista jotkut ovat toivoneet Moldovan liittyvän Romaniaan, ja toiset ovat halunneet mahdollisimman läheistä yhteistyötä Venäjän kanssa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Moldova on alkanut saada valtaosan sähköstään Romaniasta. Romania on muutoinkin Moldovan tärkein kauppakumppani. Venäjän asevoimien läsnäolo Moldovaan kuuluvassa Transnistriassa on aiheuttanut jännitystä erityisesti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Moldovan itäkaistaleen itsenäisyyttä vaatineella liikkeellä on ollut läheiset suhteet Venäjään ja itsenäistymisen sijasta sen tavoitteena on pidetty Transnistrian liittämistä osaksi Venäjää. Vuonna 2021 hieman alle 9% Moldovan vientikaupasta suuntautui Venäjälle. EU-maiden osuus oli yli puolet viennin arvosta. Moldova on jatkuvasti vahvistanut taloussuhteitaan Länsi-Euroopan kanssa.
Maailman demokratian tilaa seuraava Freedom House-järjestö luokitteli Moldovan vuonna 2022 osittain vapaaksi maaksi. Freedom Housen mukaan varakkailla rahatahoilla on edelleen suuri valta maan viestimissä ja politiikassa. Moldovan entinen pääministeri Vlad Filat tuomittiin vuonna 2016 vankeuteen osallistumisestaan lähes miljardin euron suuruisiin kavalluksiin. Moldovalaiset pankit olivat harjoittaneet rahanpesua ja siirtäneet satojen miljoonien eurojen arvosta petoksilla hankittuja varoja Isoon-Britanniaan, Hong Kongiin ja Latviaan. Laajaan rikolliseen toimintaan osallistui maan rikkaimpia henkilöitä ja vaikutusvaltaisia politiikan toimijoita. Osa heistä pakeni ulkomaille, mistä heitä ei ole vielä pystytty tuomaan takaisin oikeuden eteen. Vuonna 2022 entinen presidentti Igor Dogon pidätettiin syytettynä lahjusten vastaanottamisesta.
Talous ja kaupankäynti
Maailmanpankki luokittelee Moldovan ylemmän keskitulotason maaksi. 2000-luvulla Moldovan talous on vaihdellut kohtalaisen hyvän kasvun vuosista hitaaseen kasvuun ja lamaan. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta yli 7%. Neljäsosa moldovalaisista eli köyhyydessä. Vuonna 2021 talous kasvoi lähes 14%. Vuonna 2022 talouskasvu pysähtyi jälleen. Ankara kuivuus pakotti säännöstelemään vettä ja tämä aiheutti tappioita viljelijöille. Moldovan vehnäsato pieneni 30% tavanomaisiin satotuloksiin verrattuna. Viinirypäleiden tuotanto jäi myös tavallista heikommaksi. Moldova on riippuvainen tuontienergiasta. Aikaisemmin valtaosa öljystä ja kaasusta on ostettu Venäjältä. Myös Ukraina on myynyt Moldovalle sähköä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Moldova on alkanut hankkia suurimman osan sähköstään Romaniasta ja myös kaasun tuonti Romaniasta on lisääntymässä.
Vuonna 2019 viidesosa Moldovan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 22% toimi teollisuuden tehtävissä ja 58% työskenteli palvelualoilla. Vuoden aikana Moldovassa kävi 174 000 ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuotti 500 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 matkailu romahti koronarajoitusten takia. Moldovassa kävi vain 22 000 turistia ja turismi tuotti 350 miljoonaa euroa. Moldovan tunnetuin tuote on viini. Maahan tulevat matkailijat vierailevat viinitiloilla ja valtavissa kallioon kaivetuissa viinivarastoissa. Suurimmissa varastoissa on yli miljoona viinipulloa. Moldovan viiniä juodaan Suomessakin.
Vuonna 2020 Moldovan viennin arvo oli kolme miljardia euroa. Tuonnin arvo oli viisi miljardia euroa. Vientituotteita olivat sähkölaitteet ja -tarvikkeet, vaatteet ja tekstiilit, viini, hedelmät, rauta, kumi- ja muovituotteet, lääkkeet, huonekalut, vehnä, lasi, auringonkukan siemenet ja kasviöljy. Suurimmat vientimaat olivat Romania, Venäjä, Saksa, Italia ja Turkki. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Romania, Ukraina, Kiina, Venäjä ja Saksa. Vuonna 2020 ulkomailla työskentelevät moldovalaiset lähettivät kotimaahan melkein kaksi miljardia euroa. Neljäsosalla moldovalaisista on Romanian kansalaisuus ja näin he ovat voineet tehdä vapaasti työtä EU-maissa.