Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Managua |
| Etniset ryhmät: | Monietniset/mestizo 69 %, eurooppalaistaustaiset 17 %, afrikkalaistaustaiset 9 %, intiaaniväestö 5 % |
| Kieli: | Espanja (virallinen kieli), miskito, sumu, rama, Karibian englanti |
| Uskonto: | Katoliset 50 %, protestantit 33 %, muut ja uskonnottomat 17 % (2017) |
| Väkiluku: | 6 702 379 |
| Valtiomuoto: | Tasavalta |
| Pinta-ala: | 130 370 km2 |
| Valuutta: | Nicaraguan cordoba |
| BKT per asukas: | 6 875 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | 15. syyskuuta |
Maantiede
Nicaragua sijaitsee Keski-Amerikassa Atlantin valtameren ja Tyynen meren välissä. Pohjoisesta etelään Nicaraguan halki kulkee tulivuorien ketju. Maan keskiosissa on kukkuloita. Niiden rinteillä kasvatetaan kahvia. Molemmilla rannikoilla on alankoa. Karibian puolella on vielä sademetsiä, mutta alueelle muuttavat jalopuiden kaatajat, kaskiviljelijät ja karjatilalliset nakertavat intiaaniyhteisöjen metsämaita. Tyynen meren rannikkoalueet ovat kuumia ja kuivia. Niillä on kasvatettu puuvillaa ja maapähkinöitä. Pitkäaikainen viljely, kuivien aikojen rajut pölypyörteet ja sadekausien rankkasateet ovat kuluttaneet maita. Tyynen meren kaarevien hiekkarantojen välissä tököttää kallioniemiä. Rannikoilla on myös mangrovemetsiä. Osa niistä on jo raivattu pois, kun rantakaistoille on rakennettu katkarapujen kasvatusaltaita.
Nicaraguan pohjoisosien vuorilla ja ylängöillä kasvaa mäntyä ja tammimetsiköitä. Kosteilla rinteillä on monilajisia pilvimetsiä. Nicaraguan eri osissa on luonnonsuojelualueita, mutta niiden valvonta on heikkoa. Metsäpeitteen hävittäminen laajoilta alueilta aiheuttaa vakavia haittoja sekä viljelijöiden että kaupunkien vesitaloudelle. Kun puusto ei enää pidätä vettä, sadevesi valuu heti jokiin ja lopulta pohjavesivarannot ehtyvät. Rankkasateilla jokivarsilla on tuhotulvia, kukkuloiden ja vuorten rinteillä esiintyy sortumia.
Nicaraguassa on kaksi järveä, Managuajärvi ja Nicaraguajärvi. Järvet ovat matalia ja liejupohjaisia. Pääkaupunki Managua on Managuajärven etelärannalla. Nicaraguajärven kyljessä sijaitseva Granada on perustettu vuonna 1524. Granada on yksi vanhimmista espanjalaisista kaupungeista Amerikan mantereella. Järvellä Granadan liepeillä on kymmeniä pieniä saaria. Etelämpänä on Ometepe, kahden tulivuoren saari. Se on suosittu matkailukohde. Granadan lähellä San Juan de Orientessa tehdään hienoja saviruukkuja. Sen viereisessä Masayan kaupungissa valmistetaan laadukkaita riippumattoja, joita viedään Espanjaan ja Yhdysvaltoihin, ja onpa niitä Suomessakin.
Historia
Nicaraguassa on asunut ihmisiä yli 10 000 vuotta sitten. Atlantin rannikolta löydetty raakkutunkio, Angie, on ajoitettu 6000 vuoden ikäiseksi. Samasta paikasta on kaivettu esiin myös ihmisten luita. Managuajärven rannalla Acahualincassa on säilynyt saveen kovettuneita ihmisten jalanjälkiä, joiden ikä on yli 2500 vuotta. Nicaraguajärven Zapateran saarelta on löytynyt paljon vanhoja saviesineitä, kivipiirroksia ja -patsaita. Espanjalaiset valloittajat saapuivat Nicaraguaan 1520-luvulla. Vuonna 1524 espanjalaiset perustivat Granadan kaupungin. Leonin kaupunki perustettiin Managuajärven pohjoispuolelle samana vuonna. Valloittajien mukana tulleet taudit tappoivat lähes puolet kantaväestöstä. Nicaragualaisia kuljetettiin pakkotyöhön muille Espanjan amerikkalaisille alueille, esimerkiksi Bolivian Potosin hopeakaivoksiin. Nicaraguan Tyynen meren puoleisilla alueilla entiset kielet ovat enää läsnä vain paikannimissä sekä perinteisten maissiruokien nimistössä.
Vuonna 1821 Nicaragua itsenäistyi Espanjasta. Nicaragua oli mukana Keski-Amerikan liitossa. Liitto hajosi 1830-luvulla. Vuonna 1838 Nicaragua irtautui erilliseksi itsenäiseksi maaksi. Keski-Amerikan liiton hajoamiseen vaikutti valtariita liberaalien ja konservatiivien välillä. Konservatiivit puolustivat kirkkoa ja perinteisiä tuotantorakenteita. Liberaalit kannattivat tasavaltaa, vientitaloutta ja kaupan vapauttamista. Nicaraguassa Granada oli konservatiivien sydänalue. Leon oli kasvava liberaalien kaupunki. 1800-luvun puolivälissä Nicaragua oli tärkeä kulkureitti valtamereltä toiselle. Kaliforniasta oli löydetty kultaa. Yhdysvaltojen itärannikon kullanetsijät matkustivat Nicaraguan San Juan-jokea pitkin ja Nicaraguajärven yli Atlantin puolelta Tyynen meren rannalle jatkaakseen sieltä Kaliforniaan. Tämän matkan teki myös kirjailija Mark Twain.
1900-luvun alussa kahvista tuli Nicaraguan tärkein tuote ja Yhdysvallat kohosi pääasialliseksi kauppakumppaniksi. Yhdysvallat alkoi puuttua tiiviimmin Nicaraguan asioihin ja lähetti sotilaitaan maahan. 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa kansallismielinen Augusto C. Sandino kävi sitkeää sissisotaa Yhdysvaltojen joukkoja vastaan. Nicaraguaa nyt hallitsevat sandinistit nimesivät liikkeensä hänen mukaansa. Yhdysvallat nostivat valtaan Somozan suvun, joka johti maata kuin omaisuuttaan vuoteen 1979 asti. Silloin sandinistiliikkeen johtama vallankumous kaatoi Somozan diktatuurin. 1980-luvulla sandinistihallituksen jyrkkä vallankäyttö ajoi Nicaraguan sisällissotaan. Yhdysvallat tuki sandinisteja vastaan taistelevia contria. Sandinistihallitus liittoutui Neuvostoliiton kanssa. Sota raunioitti Nicaraguan talouden. Sota päättyi rauhanneuvotteluihin 1980-luvun lopussa. Vuonna 1990 järjestettiin Nicaraguan ensimmäiset vapaat vaalit. Presidentiksi valittiin Violeta Chamorro, joka edusti oppositioliitto UNO:a.
Yhteiskunta ja politiikka
Nicaraguaa hallitsee nyt presidentti Daniel Ortegan ja hänen vaimonsa varapresidentti Rosario Murillon johtama perhediktatuuri. Nicaragua on poliisivaltio. Ennen vuoden 2021 presidentinvaaleja Ortegan hallinto vangitsi kaikki opposition presidenttiehdokkaat. Näihin vaaleihin osallistuivat vain sandinistit ja heidän liittolaispuolueensa. Vaalit olivat niin vilpilliset, että Yhdysvallat ja Euroopan Unioni eivät pidä niiden tuloksia uskottavina. Vuonna 2018 Nicaraguassa syntyi kansanliike Ortegan itsevaltaista sandinistihallintoa vastaan. Maan eri kaupungeissa rakennettiin katusulkuja. Valtateiden liikenne katkaistiin. Poliisi ja sandinistien epäviralliset aseryhmät hyökkäsivät sulkuja vastaan ja surmasivat yli 300 ihmistä. Sen jälkeen Ortegan hallinto on tukahduttanut kansalaisyhteiskunnan mielenilmaisut kovin keinoin. Hallituksen vastustajia on vangittu. Ihmisoikeusjärjestöt on lakkautettu. Yksityisiä yliopistoja on takavarikoitu valtion hallintaan, jotta ne eivät toimisi hallituksen vastaisen opiskelijaliikkeen tukikohtina. Uusien lakien mukaan hallituksen arvostelu tulkitaan maanpetokseksi.
Vuodesta 2018 alkaen presidentti Ortegan ja varapresidentti Murillon pojat ja tytär ovat olleet yhä näkyvämmin esillä erilaisissa poliittisissa tehtävissä. He ovat edustaneet Nicaraguaa neuvotteluissa Venäjän ja Kiinan kanssa. Ortegan hallinnolla on Nicaraguassa suuri taloudellinen valta. Sandinismin ympärille on ryhmittynyt isoja liikeyrityksiä ja puolueelle uskollisia suositaan valtion palkkauksissa, hankinnoissa sekä vero- ja tullikohteluissa. Näin on syntynyt väestöryhmiä, jotka saavat rahahyötyä Ortegan vallasta.
Gueguense pilkkaa valtaa teatterin, tanssin ja musiikin keinoin. Ihmiset piiloutuvat naamioiden taakse. Sanat kiertelevät ja kaartelevat. Lipevä kauppias puhuu espanjalaisen maaherran kanssa irvistellen imartelun takaa. Näin tehdään nytkin. Vallan käyttäjille näytellään aulista ja uskollista, oman pään sisällä tuumitaan toisin. Kuvahaku: Gueguense.
Talous ja kaupankäynti
Maailmanpankki luokittelee Nicaraguan alemman keskitulotason maaksi. Nicaraguan kansantulo pieneni vuonna 2018, kun yhteiskunnalliset ristiriidat kärjistyivät levottomuuksiksi ja väkivallaksi. Koronalama pahensi laskusuhdannetta vuosina 2019 ja 2020. Maailmanpankin kyselyssä vuonna 2021 yli 40 prosenttia nicaragualaisista vastaajista kertoi, että heidän tulonsa olivat vähentyneet. Neljäsosa mainitsi, että tulot eivät kunnolla riittäneet päivittäiseen ruokaan.
Nicaraguan maatalous tuottaa naudanlihaa, kahvia, maitoa ja juustoa, maissia, riisiä, papuja, hedelmiä sekä vihanneksia. Kaakaon kasvatus on lisääntynyt viime vuosien aikana. Merkittävä osa tuotannosta tapahtuu pientiloilla. Pinta-alakohtainen tuottavuus on huonompi kuin naapurimaissa. Matkailu on ollut yksi nopeimmin kasvaneista elinkeinoista, mutta yhteiskunnallisen tilanteen kiristyminen ja koronalama romahduttivat ulkomaisen turismin. Nicaraguan matkailuhallituksen mukaan vuonna 2017 maassa kävi kaksi miljoonaa turistia. Vuonna 2020 maahan tuli vain 474 000 ulkomaalaista matkailijaa. Kullasta on viime vuosina tullut tärkeä vientituote.
Vuonna 2019 Nicaraguan viennin arvo oli 5,6 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 6,4 miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat vaatteet ja tekstiilit. Niiden arvo oli 24 prosenttia koko viennin arvosta. Nicaraguassa on useita verovapaita vaatetehtaita, joiden tuotanto viedään Yhdysvaltoihin. Nicaraguan muut vientituotteet olivat kulta 11 %, naudanliha 9 %, kahvi 8 %, johdinsarjat 8 %, sikarit 4 % ja sokeri 3 %. Yhdysvallat osti 60 prosenttia Nicaraguan viennistä. Keski-Amerikan maiden (El Salvador, Honduras, Costa Rica, Guatemala ja Panama) sekä Meksikon osuus oli yhteensä 20 prosenttia. Suurimpia tuontimaita olivat Yhdysvallat, Meksiko, Kiina, Guatemala, Costa Rica, El Salvador ja Honduras. Vuonna 2021 ulkomailla työskentelevät nicaragualaiset lähettivät kotimaahan 2,1 miljardia dollaria. Rahalähetykset pitävät pystyssä kymmenien tuhansien vähävaraisten perheiden taloutta.