Niger

Maantiede

Niger on keskiafrikkalainen sisämaavaltio Saharan aavikon reunassa. Läntisiä rajanaapureita ovat Burkina Faso ja Mali, pohjoisessa ovat Algeria ja Libya, idässä on Tšad, etelässä Nigeria ja Benin. Nigerin pohjoisosa, neljä viidesosaa maasta, on aavikkoa ja puoliaavikkoa. Kullankeltaisen hiekan halki kiemurtelee kuivia joenuomia. Keskellä aavikkoa kohoaa karu Airin vuoristo. Sen korkein huippu on Greboun (1944 m). Vuorten syviin laaksoihin valuvat niukat sadevedet elättävät kuiviin oloihin sopeutuneita tasankoneulapuita, akaasioita, karhepuita, tamariskeja ja hammastikkupuita. Vuorten itäpuolella leviävän Teneren aavikon hiekkadyyneillä kasvit eivät viihdy. Vain keitaat ovat vehreitä. Niiden liepeillä kasvatetaan taatelipalmuja. Airin vuoristossa ja Teneren aavikolla on laaja luonnonpuisto. Siellä elää punakaulagaselleja, harjalampaita, strutseja ja antilooppeja. Ilmasto on kuuma ja kuiva.

Nigerin eteläosassa on puu- ja ruohosavannien vyöhyke. Suuri Nigerjoki virtaa läntisimmän korvan halki. Pääkaupunki Niamey on Nigerjoen rannalla. Nigerjoen varrella kasvaa kaijamahonkia, eebenpuita ja makkarapuita. Jokiseudun suojelualueella elää norsuja, kirahveja, virtahepoja, husaariapinoita ja kirjoantilooppeja. Nigerin kaakkoisnurkassa Tšadjärvi työntyy osittain Nigerin puolelle. Tšadjärvi on ollut yksi Afrikan isoista järvistä. Se on kuitenkin kuivunut pahasti viime vuosikymmenien aikana. Entinen avoin järvenselkä on supistunut lampareiksi, tulvaniityiksi, suoksi ja kaislikoiksi. Kesäisin Nigerissä saadaan runsaita sateita ja ilmasto on lämmin. Talvella tuuli tuo Saharasta kuivaa ilmaa. Talvi-ilmasto on viileä, lämpötila voi laskea kymmeneen asteeseen. Vuonna 2024 rankkasateiden nostattamat äkkitulvat tappoivat kaksikymmentä ihmistä Niameyssa ja Maradissa. Ankarat kuivuudet ovat monina aikaisempina vuosina haitanneet viljelijöitä ja karjataloutta. Miljoonat nigeriläiset ovat tarvinneet ruoka-apua.

Historia

Nigerin pohjoisosassa Agadezissa on elänyt ihmisiä kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Alueelta on kaivettu kivityökalujen ja -aseiden sekä kalakeihäiden kappaleita. Djadon kallioissa on tuhansien vuosien ikäisiä kivikaiverruksia, joissa kuvataan kirahveja ja norsuja. Tuhansia vuosia sitten Sahara oli vehreä. Nykyisellä aavikolla oli silloin ruohotasankoja ja järviä. Teneren aavikon Adrar Bousissa tutkijat ovat löytäneet paljon jäänteitä ihmisten asutuksista. Neljä tuhatta vuotta vanha lehmän luuranko kertoo varhaisesta karjankasvatuksesta.

500-luvulta asti Niger on ollut Saharan ylittävän kauppareitin varrella. Tuaregit ovat olleet aavikon asukkaita. Saharan kauppiaat kuljettivat suolaa, kultaa, kuparia, norsunluuta ja orjia. Keitaille syntyi levähdyspaikkoja, joista jotkut kasvoivat kaupungeiksi. Islamin usko levisi Nigeriin Saharan kaupankäynnin myötä. 1400-luvun lopulla Agadeziin perustettu sulttaanikunta vaurastui Saharan kaupasta. Nykyisin Agadezissa on uraanikaivoksia.

800-luvulta alkaen Nigerin alueelle on asettunut monia väestöryhmiä. Hausat perustivat useita paikallisvaltioita Nigerjoen ja Tšadjärven väliselle alueelle. 1400-luvulla hausat omaksuivat islamin uskon. 1200-luvulta alkaen Etelä-Nigeriin tuli fulakansaa. Fulat kasvattivat karjaa. Zarmat asuttivat Nigerjoen varren. 1500-luvulla Songhain vahva valtakunta ulottui Senegalista ja Malista Nigerin länsiosiin asti.

Vuonna 1885 eurooppalaiset siirtomaavaltiot sopivat, että Ranska sai hallintaansa Nigerjoen yläjuoksulta nykyisen Malin ja Nigerin. Valloittaessaan Nigeriä Ranskan joukot hävittivät kokonaisia kyliä ja tappoivat niiden asukkaat. Vuonna 1922 Nigeristä tuli virallisesti Ranskan siirtomaa. Ranskan hallinnon aikana Nigerissä alettiin kasvattaa maapähkinöitä. Viljelyyn sopivat maat olivat kuitenkin vähäisiä. Kuivuudet aiheuttivat usein ruokapulaa ja nälänhätiä. Etelä-Nigerin siirtotyöläiset kävivät töissä muualla Ranskan Afrikassa. Niger itsenäistyi vuonna 1960.

Itsenäistymisen jälkeen Niger säilytti läheisen suhteen Ranskaan. Ranska hyödynsi Nigerin uraania. Niger oli Ranskan kannalla Algerian itsenäisyyssodassa. Niger oli yksipuoluemaa. Vuonna 1974 sotilaat kaappasivat vallan. Nigerissä oli sotilashallitus vuoteen 1991 asti. 1980-luvulla nälänhätä järkytti maata ja aiheutti pakolaisaallon ulkomaille. Pohjoisen tuaregien keskuudessa syntyi itsenäisyysliike. Vuonna 1991 Nigerissä järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. Demokratian kehitys keskeytyi sotilaskaappauksiin vuosina 1996 ja 2009.

Vuonna 2010 Nigerin perustuslaki uudistettiin. Presidentiksi valittiin Mahamadou Issoufou. Hän toimi presidenttinä kymmenen vuotta. Vuonna 2021 hallituspuolueen Mohamed Bazoum voitti presidentinvaalin. Vuonna 2023 presidentin oma henkivartiokaarti johti armeijan kaappausta. Presidentti Bazoum vangittiin ja valtaan nousi kenraali Abdourahmane Tchianin johtama sotilashallitus.

Yhteiskunta ja politiikka

Nigerin presidentti on kenraali Abdourahmane Tchiani. Hänen sotilashallituksensa kaappasi vallan vuonna 2023. Vuoden 2025 keväällä Tchiani nimitettiin presidentiksi viiden vuoden mittaiselle siirtymäkaudelle. Nigerin kaikki poliittiset puolueet lakkautettiin. Nigerin kaappaajat ovat solmineet liiton Malin ja Burkina Fason sotilashallitusten kanssa. Nämä Sahelin liiton maat ovat muodostaneet yhteisen sotilasjoukon taistellakseen ääri-islamisteja vastaan. Maat ovat lopettaneet yhteistyön Ranskan kanssa. Ne saavat nyt sotilasapua Venäjältä.

Nigerissä toimii useita ääri-islamistisia liikkeitä. Näihin kuuluvat ISIL ja JNIM. Vuonna 2024 ääri-islamistien iskuissa kuoli lähes tuhat ihmistä. Maaliskuussa vuonna 2025 terroristit surmasivat 44 ihmistä Kokoroun rajakaupungin moskeijaan tekemässään hyökkäyksessä. Ääri-islamistien lisäksi Nigerissä on eri kansanryhmien epäsäännöllisiä asejoukkoja. Tuaregien aseryhmät ovat sotineet armeijan liittolaisina islamisteja vastaan. Nigerin länsiosassa Tillaberin alueella on syntynyt paikallisia zarmakansan aseryhmiä. Ryhmät suojelevat omia kyliään. Tällainen aseistautuminen voi lietsoa väkivaltaa eri kansanosien välillä. Vuonna 2024 Nigerin ja Nigerian raja-alueilla alkoi toimia uusia aseellisia ryhmiä, jotka pyrkivät verottamaan ja ottamaan haltuunsa rajakyliä.

Nigerin naisten asema on huolestuttavan heikko. Naiset ja tytöt kärsivät eniten köyhyydestä. Kaksi kolmasosaa väestöstä on alle 24-vuotiaita. Puolet tytöistä menee naimisiin jo 15-vuotiaana. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on yleistä. Hieman alle puolet Nigerin aikuisista miehistä osaa lukea ja kirjoittaa. Naisista 70% on lukutaidottomia. Perintölaki ei tunnusta naisten oikeutta maanomistukseen. Avioliitossa miehen katsotaan hallitsevan vaimon omaisuutta.

Orjuus julistettiin Nigerissä laittomaksi kaksikymmentä vuotta sitten, mutta orjuuden kaltaista pakkotyötä esiintyy vieläkin. Hadizatou Mani on kuuluisa rohkeudestaan. Hänet myytiin orjuuteen kaksitoistavuotiaana. Hän teki vuosia palkatonta työtä ja synnytti isännälleen kolme lasta. Hänet vangittiin, kun hän meni naimisiin. Hadizatou Mani taisteli itsensä vapaaksi oikeusistuimessa, ja hän on sen jälkeen jatkanut työtä naisten oikeuksien puolesta.

Pohjois-Nigerin tuareginuoret etsivät uusia itseilmaisun keinoja. Kireä kitara soi Saharan kukkuloilla hienosti, taitavasti. Kuuntele itse: Toumastine Assouf / Hegh Tenerenin. Nigeriläinen elokuvaohjaaja Aicha Macky on saanut kansainvälisiä palkintoja. Hän on kuvannut naisten elämää, arkiväkivaltaa ja maastamuuttajia. Elokuvien aiheita ei tarvitse etsiä, Macky sanoo. Niitä tulee joka päivä vastaan, kun kävelee kadulla.

Talous ja kaupankäynti

Niger on maailman köyhimpiä maita. Maailmanpankin mukaan melkein puolet nigeriläisistä elää köyhyydessä. Vuonna 2024 Nigerin talous kasvoi yli kahdeksan prosenttia. Kohtuulliset sateet elvyttivät maataloustuotantoa. Nigerin itäosassa Agademissa on öljyesiintymiä. Öljyn pumppausta ja vientiä pyritään lisäämään. Tätä varten on rakennettu kahden tuhannen kilometrin pituinen öljyn siirtoputki Nigeristä Beninin Atlantin rannikolle. Vuonna 2024 Nigerin sotilashallitusta vastustavat kapinalliset katkaisivat öljyputken.

Noin 70% Nigerin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, seitsemän prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 23% työskentelee palvelualoilla. Viljelijät kasvattavat durraa, soijaa, lehmänpapua, maapähkinöitä, seesamia, tomaattia, sipulia, valkosipulia ja pippuria. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, vuohet, lampaat, kamelit ja siipikarja. Nigerissä on kymmenen miljoonaa lehmää, 18 miljoonaa vuohta, kahdeksan miljoonaa lammasta ja puolitoista miljoonaa kamelia. Kuivilla seuduilla karjatalous tuottaa huonosti. Nigeriläinen lehmä lypsää vain 1-2 litraa maitoa päivässä.

Nigerin maaperässä on kultaa, uraania, hopeaa, tinaa, hiiltä ja kipsiä. Kulta on tärkein vientituote. Öljyn merkitys on kasvamassa. Nigerin kauppiaat harjoittavat vilkasta tavaranvaihtoa Nigerian rajan yli. Nigeristä viedään Nigeriaan lihaa, palmuöljyä, puuvillaa ja sipulia. Kuivuusvuosina hallitus on hillinnyt elintarvikevientiä. Lähes kymmenesosa Nigerin asukkaista kärsi ruokaturvattomuudesta vuonna 2025. Neljä viidesosaa nigeriläisistä asuu maaseudulla. Maailmanpankki arvioi, että vain hieman yli viidesosalla väestöstä on sähköt.

Vuonna 2023 Nigerin tavaraviennin kokonaisarvo oli 1,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 2 miljardia euroa. Kullan vienti tuotti kolmasosan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat uraani, maapähkinät ja seesaminsiemenet, soija, öljy, sipulit, sekä radioaktiiviset kemikaalit. Suurimpia vientimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Ranska, Kiina, Intia, Ruotsi, Burkina Faso ja Mali. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Ranska, Intia, Nigeria ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Ulkomailla asuvat nigeriläiset lähettävät kotimaahan vuosittain yhteensä noin 600 miljoonaa euroa.