Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Oslo
Etniset ryhmät: Norjalaiset 82% (Norjan saamelais vähemmistöön kuuluu noin 60.000 ihmistä), ulkomaalaiset 18% (2021)
Kieli: Norja (kirjanorja ja uusnorja), saamelaiskielet (pohjoissaame, eteläsaame ja luulajansaame)
Uskonto: Evankelis-luterilaiset kristityt 68% (valtionkirkko), katolilaiset ja muut kristityt 7%, muslimit 3%, muut ja uskonnottomat 22% (2021)
Väkiluku: 5 474 360 (2023)
Valtiomuoto: Kuningaskunta
Pinta-ala: 385 178 km2
Valuutta: Norjan kruunu
BKT per asukas: 114 899 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 17. toukokuu

Maantiede

Norja on Atlantin sivumeren Norjanmeren rannalla Ruotsin länsipuolella ja Suomen pohjoisena naapurina. Idässä Norjalla on kahdensadan kilometrin maaraja Venäjän kanssa. Norjalle kuuluu Huippuvuorten saaristo Pohjoisella jäämerellä. Huippuvuorille on perustettu kasvien siemenholvi, minne on tarkoitus säilöä kaikkien viljelykasvien siemenet. Kylmässä holvissa oli vuonna 2020 miljoona kasvien siemenerää. Holvi on kansainvälinen siemenkantojen varmuusvarasto. Norja on vuoristoinen maa. Korkein vuori Galdhöpiggen (2469) on Etelä-Norjassa Jotunheimenin vuoristossa. Norjan vuorilla on satoja jäätiköitä. Ilmaston lämmetessä jäätiköt sulavat.

Norjan Atlantin rannikolla on pitkiä kapeita vuonoja, joista monet työntyvät kauas sisämaahan. Bergenin kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Sognevuono on yli 200 kilometriä pitkä. Vuonojen reunat kohoavat jyrkkinä seinäminä vihreän harmaiksi ja lumihuippuisiksi vuoriksi. Rinteillä kohisee vesiputouksia. Norjassa on yli 60 jokea. Pääkaupunki Oslo on Etelä-Norjassa Oslonvuonon pohjoispäässä. Kaupungin ympärillä on vehreitä kukkuloita. Kolmasosa Norjan maa-alasta on metsiä. Yli puolet metsistä on talouskäytössä. Näissä yleisin puulaji on kuusi. Norjan eteläisimmissä osissa on lehtimetsiä, joissa kasvaa pyökkejä, koivua, haapaa, tammea, saarnea ja pihlajia.

Norjan rannikolla on lauhkea ja sateinen meri-ilmasto. Etelästä Meksikonlahdelta Pohjois-Atlantille tuleva Golfvirta tekee Norjan ilmaston leudommaksi kuin mitä maan pohjoinen sijainti edellyttäisi. Oslon seudun alavilla mailla on talvisin kylmempää, mutta kesäisin lämpimämpää ja kuivempaa kuin meren äärellä. Vuorilla on kesät ovat viileitä. Talvisin on pakkasta, lumisateita ja kovia tuulia. Blåfjella-Skjäkerfellan kansallispuisto on Keski-Norjassa Trondheimin lähellä. Siellä vuorten alarinteillä ja vuonojen rannoilla kasvaa kuusi- ja mäntymetsää. Seutu on vanha saamelainen metsästys- ja poronhoitoalue. Metsissä elää hirviä, karhuja, ahmoja ja ilveksiä. Pohjois-Norjassa aivan rannikon edustalla sijaitseva Hornöyan saari on Norjan itäisin paikka. Hornöyan jyrkänteillä pesii kymmeniä tuhansia merilintuja: kiisloja, ruokkeja, pikkukajavia, karimetsoja ja lunneja. Kuvahakuvihje: Hornoya.

Vuonna 2023 Norjassa oli toiminnassa yli 1700 vesivoimalaitosta, joiden yhteinen tuotantokyky oli 88% maan kuluttamasta sähköstä. Norjassa on 65 tuulivoimapuistoa, joiden turbiinit kykenevät tuottamaan yhteensä 11% maassa käytettävästä sähköstä. Vuonna 2022 vesivoimalla tuotettiin 63% kaikesta Norjan käyttämästä energiasta. Öljyn osuus oli 19%, kaasun 7% ja hiilen 2%. Tuulivoimalla tuotettiin 7% kaikesta kulutetusta energiasta. Aurinkovoiman osuus on erittäin pieni. Norja on vaurastunut tuottamalla öljyä ja kaasua kansainvälisille markkinoille. Norjan Pohjanmeren ja Norjanmeren alueilla on valtavia öljy- ja kaasuesiintymiä. Vuonna 2023 Norjan valtio antoi öljy- ja kaasuyhtiöille lupia uusien esiintymien hyödyntämiseen. Norja verottaa ilmastonmuutosta kiihdyttävien kaasujen päästöjä. Hieman yli 80% ajoneuvorekisteriin vuonna 2023 tulleista uusista henkilöautoista oli täyssähköautoja.

Historia

Norjan ihmisasutus alkoi jääkauden jälkeen. Varhaiset asukkaat seurasivat peuroja ja muuta riistaa. He tulivat Norjaan kymmenen tuhatta vuotta sitten. He kalastivat ja metsästivät hirviä ja hylkeitä. Dovrefjellin sulavalta jäätiköiltä on löytynyt 5400 vuotta vanhoja kivikärkisiä nuolia. Pohjois-Norjan Altan kallioissa on viisi tuhatta vuotta vanhoja kaiverruksia ja maalauksia, jotka esittävät peuroja, hirviä, kalastajia ja metsästäjiä. 5000 vuotta sitten maanviljely levisi Etelä-Ruotsin Skoonesta kohti pohjoista. Norjan vanhimmat viljelijöiden yhdyskuntien jäänteet on löydetty Oslonvuonon seuduilta. 3500 vuotta sitten maanviljely oli jo levinnyt koko Etelä-Norjaan. Viljelijät kasvattivat eniten ohraa, mutta myös ruista, kauraa ja varhaisia vehnälajeja. Heillä oli karjaa: lehmiä, sikoja, vuohia ja lampaita.

1500 vuotta sitten Norjassa oli monia pieniä päällikkökuntia, joita hallitsivat vahvojen ja vauraiden sukujen johtajat. 800-luvulla alkoi viikinkien aika. Norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset viikingit tekivät ryöstöretkiä Britteinsaarille ja muualle Eurooppaan. He perustivat siirtokuntia ja kävivät kauppaa. Kauppareitit ulottuivat kauas, Venäjälle, Turkkiin ja Bagdadiin asti. Viikingit asuttivat Islannin ja Grönlannin. He purjehtivat Amerikan rannikolle Newfoundlandiin jo tuhat vuotta sitten. Vuonna 872 Harald Kaunotukka julistautui koko Norjan kuninkaaksi. 1200-luvun puolivälissä Norjan kuningaskuntaan kuuluivat varsinaisen Norjan lisäksi Islanti, Grönlanti ja useita siirtokuntia Ison-Britannian pohjoisosissa. 1300-luvulla mustan surman nimellä tunnettu paiserutto ja muut kulkutaudit tappoivat yli kaksi kolmasosaa Norjan väestöstä.

Vuonna 1380 Norjan kuninkaan Haakonin kuoltua Tanskan ja Norjan yhteiseksi hallitsijaksi tuli tanskalainen kuningatar Margareeta, Haakonin leski. Yhdeksän vuotta myöhemmin Margareeta valittiin myös Ruotsin kuningattareksi. Ruotsi irtautui Kalmarin unionin nimellä tunnetusta liitosta 1520-luvulla, mutta Norja jäi osaksi Tanska-Norjaa. Vuonna 1814 Tanska luovutti Norjan Ruotsille. Norja itsenäistyi vuonna 1905. Norjan parlamentti ehdotti, että Tanskan prinssi kutsuttaisiin Norjan kuninkaaksi. Järjestetyssä kansanäänestyksessä 79% norjalaisista kannatti kuningaskuntaa tasavallan sijasta ja Tanskan prinssi Carlista tuli Norjan kuningas Haakon seitsemäs. Toisen maailmansodan alkuvaiheissa vuonna 1940 Saksa hyökkäsi Norjaan ja valtasi maan.

Saksalaiset joukot poistuivat Norjasta vuonna 1945, kun sota Euroopassa oli päättynyt Saksan antautumiseen. Samana vuonna Norja oli mukana perustamassa Yhdistyneitä kansakuntia. Vuonna 1949 Norja liittyi läntiseen sotilasliittoon Natoon. 1960-luvun lopulla Norjan Pohjanmeren alueilta löydettiin valtavia öljyesiintymiä. 1970-luvulta lähtien öljyn pumppaus sekä öljyn ja kaasun vienti ovat vaurastuttaneet Norjaa. Vuonna 1995 Norja oli Saudi-Arabian jälkeen maailman toiseksi suurin öljyn viejä. Vuonna 2021 Norja oli maailman öljynviennissä kahdeksannella sijalla. Norjalaiset eivät ole halunneet maan liittyvän Euroopan yhteisön ja EU:n jäseneksi. Vuonna 1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä 52% äänestäneistä oli sitä mieltä, että Norjan ei tule liittyä EU:n jäseneksi. Norja on mukana Euroopan talousalueessa. Euroopan talousalue on yhteismarkkinasopimus, joka edistää pääomien, työvoiman ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Siihen kuuluvat EU:n jäsenmaiden lisäksi Norja, Islanti ja Liechtenstein.

Yhteiskunta ja politiikka

Norja on kuningaskunta. Nykyinen kuningas on Harald viides. Hän nousi valtaistuimelle vuonna 1991. Kuninkaan valta on muodollinen. Varsinaista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia parlamentin luottamusta. Norjan parlamenttia kutsutaan nimellä Stortinget. Se tarkoittaa suurkäräjiä. Parlamentissa on 169 kansanedustajaa. Kansanedustajien vaalit järjestetään neljän vuoden välein. Vuonna 2021 vaaleihin osallistui 25 puoluetta tai liikettä. Näistä kymmenen sai edustajiaan suurkäräjille. Suurimmaksi ryhmäksi selviytyi sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 48 kansanedustajallaan. Toiseksi suurin oli aikaisemmin hallituksessa ollut konservatiivinen puolue, joka sai 36 parlamenttipaikkaa. Kolmanneksi nousi keskustapuolue 28 kansanedustajalla. Vuonna 2021 suurkäräjille valittiin 91 miestä ja 78 naista.

Norja on monipuoluedemokratia. Yksikään puolue ei yleensä saa vaaleissa itselleen kansanedustajien enemmistöä. Hallituksissa istuu siten useita puolueita. Vähemmistöhallituksetkin ovat mahdollisia, jos hallitukseen ei pystytä kokoamaan sellaista puolueiden liittoa, jolla olisi yhteensä enemmän kuin puolet suurkäräjien edustajista. Vuoden 2021 vaalien jälkeen työväenpuolue ja keskustapuolue muodostivat vähemmistöhallituksen, jonka pääministeriksi tuli työväenpuolueen Jonas Gahr Störe. Vuonna 2023 ulkoministeri Anniken Huitfeldt joutui jättämään tehtävänsä, ainakin osittain sen vuoksi, että hänen miehensä oli ostanut suuria määriä osakkeita yhtiöissä, jotka hyötyivät valtion kanssa tehdyistä sopimuksista. Tästä syntyi mahdollinen eturistiriita, joka haittasi ministerin tehtävän hoitamista. Ulkoministeri Huitfeldtia ei syytetty mistään väärinkäytöksestä. Uudeksi ulkoministeriksi tuli Espen Barth Eide.

Vuonna 2021 Norjan korkein oikeus totesi, että Keski-Norjan Fosenniemelle lähelle Trondheimia rakennettu iso tuulivoimapuisto rikkoo saamelaisten oikeutta harjoittaa elinkeinoaan ja kulttuuriaan. YK:n rotusyrjinnän vastainen toimikuntakin on antanut lausunnon asiasta. Fosenniemi on Norjan eteläsaamelaisten poronhoitajien talvilaidunaluetta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta huolimatta Fosenin tuulivoimalat jatkavat toimintaansa. Fosen on yksi Euroopan isoimmista tuulivoiman tuottajista. Tuulimyllyjen rakentaminen on maksanut yli 500 miljoonaa euroa. Kuvahakuvihje: Fosen vindkraft.

Norja on upea maa. Maisemat hätkähdyttävät kauneudellaan. Kaupunkisuunnittelussa näkyvät sekä hämmentävä vauraus että muotoilijoiden ja rakentajien taito. Katutaidekin kukoistaa monessa norjalaisessa kaupungissa: öljyteollisuuden kotikaupungissa Stavangerissa, Bergenissä, ja tietysti myös Oslossa. Martin Whatson luo suihkepulloilla talojen seiniin iloisia värikkäitä kuvia. Kuvahakuvihje: Martin Whatson street art. Itse suihkepullokin on norjalainen. Suihkepullon keksi oslolainen Erik Rotheim jo lähes sata vuotta sitten. Toinen lähes satavuotias norjalainen keksintö on melkein jokaisessa suomalaisessa kodissa: nykyaikaisen juustohöylän nikkaroi lillehammerilainen puuseppä Thor Björklund jo vuonna 1925.

Talous ja kaupankäynti

Runsaat öljyvarat ovat vaurastuttaneet Norjan maailman rikkaimpien maiden joukkoon. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana talous on kasvanut hitaasti. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta 1,3%. Vuosina 2021 ja 2022 Norjan talous kasvoi yli 3% vuodessa, mutta sen jälkeen kasvu on taas hidastunut. Vuonna 2021 vain kaksi sadasosaa työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, viidesosa toimi teollisuuden tehtävissä ja 78% työskenteli palvelualoilla. Hieman yli 30 prosenttia Norjan työvoimasta on valtion palveluksessa. Vuonna 2022 3% työvoimasta oli työttömänä.

Vuonna 2021 Norjan viennin kokonaisarvo oli 160 miljardia euroa. Se oli kaksi kertaa suurempi kuin Suomen koko vienti. Norjan tuonnin arvo oli vähän alle sata miljardia euroa. Öljyn ja kaasun vienti tuottivat lähes kaksi kolmasosaa Norjan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat kala ja kalanjalosteet, koneet ja laitteet, lääkkeet, lannoitteet ja muut kemian teollisuuden tuotteet, laivat, alumiini, nikkeli, platina, elintarvikkeet ja muovit. Suurimpia vientimaita olivat Iso-Britannia, Saksa, Ruotsi, Alankomaat, Ranska, Belgia ja Kiina. Tärkeimmät tuontimaat olivat Ruotsi, Saksa, Kiina, Tanska ja Yhdysvallat.

Kalastus on pitkään ollut Norjan tärkeimpiä elinkeinoja. Lohen kasvatus merialtaissa on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2021 Norjan rannikkovesien kasvatusaltaissa oli 800 miljoonaa lohta. Norja on maailman suurin lohen viejä. Kalastus ja kalanjalostus ovat rannikkoseuduilla isoja työllistäjiä. Suurin osa vientiin menevästä norjalaisesta kalasta tulee nykyisin kasvatusaltaista.

Norjassa käy vuosittain noin 6 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismi tuottaa noin 7 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2020 matkailu romahti koronarajoitusten vuoksi. Sen jälkeen elinkeino on elpynyt. Matkanjärjestäjät ylistävät Norjan luontoa, vuoria, vuonoja, vesiputouksia ja merta. Norjassa on kauniita kaupunkeja ja monipuolinen taidetarjonta. Vigelandin patsaspuistossa on yli kaksisataa veistosta. Vuonna 2021 Oslon Björvikan lahden rannalle rakennettiin uusi korkea museorakennus esittelemään Edvard Munchin taideteoksia. Munchin kuuluisaa ”Huutoa” ja muita töitä käy vuosittain katsomassa yli miljoona ihmistä. Viikinkimuseossa on näytteillä hyvin säilyneitä viikinkialuksia, jotka on kaivettu esiin hautakummuista.