Palestiina

Sist oppdatert: 21.10.2022

Länsirannan ja Gazan palestiinalaisten elämää rajoittavat Israelin saarto ja miehityshallinto. Ääri-islamistit eivät halua rauhaa Israelin kanssa. Kytevä viha voi milloin vain räjähtää uudeksi sodaksi. Israelin siirtokunnat valtaavat Palestiinan maata ja käyttävät sen luonnonvaroja. Palestiinan valtion uskottavuus on kärsinyt, kun vanhat johtajat ovat jatkaneet tehtävissään ilman vaaleja.

Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Palestiinan nimellinen pääkaupunki on Itä-Jerusalem, palestiinalaisalueiden hallintokaupunkeja ovat Ramallah (Länsirannalla), Gaza (Gazan kaistalla)
Etniset ryhmät: Palestiinalaiset (arabit ja juutalaiset)
Kieli: Arabia, heprea
Uskonto: Palestiinalaisten enemmistö on muslimeja, lisäksi asukkaisiin kuuluu juutalaisia ja kristittyjä
Väkiluku: 5 345 545 (2022)
Valtiomuoto: YK:n tunnustama nimellisesti itsenäinen valtio, Israel saartaa ja miehittää palestiinalaisalueita.
Pinta-ala: 6 020 km2
Valuutta: Israelin sekeli
BKT per asukas: 6 757 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 15 marraskuuta, Palestiinan kansallisneuvoston julistama kansallispäivä

Maantiede

Yhdistyneiden kansakuntien tunnustama Palestiinan valtio koostuu kahdesta erillisestä alueesta: Länsirannasta ja Gazan kaistaleesta. Palestiinaan kuuluu myös Jerusalemin kaupungin itäinen osa. Israel katsoo Itä-Jerusalemin omakseen ja on liittänyt sen osaksi koko kaupungin hallintoa.

Länsiranta sijaitsee Jordanvirran ja Kuolleenmeren länsipuolella. Kuollutmeri on syvä suolainen hautavajoamajärvi. Kuolleellamerellä ei ole laskujokea. Lämmin ilma haihduttaa järvestä vettä. Jäljelle jäävä vesi on sakea suoloista. Kuolleenmeren pinta on 400 metriä Välimeren pinnan tason alapuolella. Jordanvirta tuo järveen vettä. Kilpailu vesivarojen käytöstä on usein johtanut koviin kiistoihin Jordanvirran valuma-alueen valtioiden välillä.

Länsirannalla on kuiva ilmasto. Alueen itäosissa maasto on kumpuilevaa. Korkein kohta Nabi Yunis kohoaa 1030 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kasvillisuus on niukka. Puustoa on vähän. Viljelijät kasvattavat oliivipuita, hedelmiä ja vihanneksia. Länsirannan hallintokaupunki on Ramallah. Itä-Jerusalem, Betlehem ja Jeriko ovat historiallisesti kuuluisia kaupunkeja ja matkailun kohteita. Länsirannan alueella asui vuonna 2021 noin 3,2 miljoonaa palestiinalaista.

Gaza on Välimeren rannalla. Israel ympäröi 40 kilometrin pituista rantakaistaletta idässä ja etelässä. Läntinen naapuri on Egypti. Gazalla on yksitoista kilometriä rajaa Egyptin kanssa. Rannikolla on lämmin ilmasto. Meri ylläpitää ilman kosteutta. Sateet ovat melko vähäisiä. Gazan kaistaleen korkein kohta on sata metriä merenpinnan yläpuolella. Tärkein joki, ja makean veden lähde, on Välimereen laskeva Wadi Gaza. Sen varsille on perustettu kosteikonsuojelualue. Gazan viljelijät kasvattavat oliiveja, sitrushedelmiä, leikkokukkia ja vihanneksia. Kolmasosa viljelymaista on kastelun piirissä. Merialueella on kaasuesiintymiä. Niiden hyödyntämistä ei ole vielä aloitettu.

Gazan rannat ovat olleet pahasti saastuneita vuosien ajan. Asumajätevesien puhdistamot ovat olleet riittämättömiä ja huonossa kunnossa. Jätevedet ja kiinteät jätteet on työnnetty sellaisenaan mereen. Vuonna 2022 puhdistamojen sähkönsaantia ja toimintakykyä parannettiin. Yli 70 prosenttia asumajätevesistä kulkee nyt puhdistamojen läpi ja jäljelle jäävä osuuskin on osittain käsitelty. Tuloksena on puhtaampi meri. Gazan rannat ovat nyt uimakelpoisia. Ne ovat väestön tärkein virkistysalue. Gazan kaistaleella oli vuonna 2021 hieman yli kaksi miljoonaa asukasta.

Historia

Historiallisesti Palestiinalla tarkoitetaan Välimeren ja Jordanvirran välistä aluetta. Tällä seudulla on asunut ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Maanviljelyä alettiin harjoittaa 10 000 vuotta sitten. Nykyisen Jerikon kaupungin läheltä on löydetty tuhansia vuosia vanhan maataloudesta eläneen yhdyskunnan kivirakennusten raunioita.

Palestiinalaisalueet ovat ajan kuluessa olleet Mesopotamian, Egyptin, Persian ja Rooman vaikutuksen ja vallan alaisia. Tämä Välimeren rannikkoseutu on ollut kauppareittien valtimo, monien kulttuurien kohtaamispaikka. Alueella on syntynyt kaksi suurta maailmanuskontoa: juutalaisuus ja kristinusko. Palestiinassa on islaminkin pyhiä paikkoja. Siellä on ollut juutalaisten, muslimien ja ristiretkeläisten valtioita. Kamppailu alueen hallinnasta on usein kärjistynyt sodiksi.

1500-luvulla turkkilainen Osmanien/Ottomaanien valtakunta valloitti Palestiinan. Alue pysyi Turkin valtapiirissä ensimmäiseen maailmansotaan asti. Vuonna 1918 Iso-Britannia valtasi Palestiinan Turkilta. Kansainliitto antoi alueen Ison-Britannian hallintaan. Vuonna 1917 Ison-Britannian hallitus oli sitoutunut tukemaan juutalaisten kansallisen kodin perustamista Palestiinaan. Arabit olivat taistelleet Ison-Britannian liittolaisina Turkkia vastaan ja toivoivat myös itsenäisyyttä. Sekä arabi- että juutalaisväestön piirissä perustettiin aseellisia ryhmiä. Väestöryhmien väliset jännitteet johtivat yhteenottoihin.

Lupaus kotivaltiosta kannusti juutalaisten muuttoa Ison-Britannian hallitsemaan Palestiinaan. Muuttoliike kasvoi 1930-luvulla Saksan juutalaisvainojen seurauksena. Vuonna 1936 Palestiinan arabien aseryhmät nousivat kapinaan estääkseen juutalaisten maahanmuuton. Taistelut kestivät kolme vuotta. Useita satoja Palestiinan juutalaisia ja 5000 arabia surmattiin.

Vuonna 1947 YK:n yleiskokous päätti, että Ison-Britannian hallitsema Palestiina oli jaettava kahtia. Nykyinen Länsiranta ja Gaza muodostivat osan YK:n jakokarttaan hahmotellusta Palestiinan arabialaisille osoitetusta alueesta. Hieman yli puolet Palestiinasta varattiin Israelille juutalaisväestön kotivaltioksi. Palestiinan arabiväestö ja arabimaiden liitto eivät hyväksyneet maan osittamista. Vuonna 1947 jakokiista synnytti sodan israelilaisten ja palestiinalaisten aseryhmien välillä.

Israel itsenäistyi vuonna 1948. Heti sen jälkeen Egyptin, Syyrian, Irakin ja Jordanian armeijat hyökkäsivät Israelia vastaan. Vuonna 1949 osapuolet sopivat tulitauosta. Jordania liitti itseensä Länsirannan ja Itä-Jerusalemin. Egypti otti hallintaansa Gazan kaistaleen. Nykyiset Länsirannan ja Gazan kaistaleen rajat noudattavat vuoden 1949 tulitaukosopimuksen rajoja.

Vuonna 1967 syttyi seuraava sota, missä Egypti, Syyria, Irak ja Jordania jälleen taistelivat Israelia vastaan. Tässä niin sanotussa kuuden päivän sodassa Israel valtasi Länsirannan ja Gazan. Vuonna 1992 Israel ja Palestiinan vapautusjärjestö PLO sopivat, että Gaza ja osia Länsirannasta annettaisiin palestiinalaiseen hallintoon. Israelin määräysvaltaan jäivät Länsirannalle perustetut israelilaiset siirtokunnat. Vuonna 1994 Israel ja Jordania allekirjoittivat maiden välisen rauhansopimuksen, ja Jordania luopui Länsirantaa koskevista aluevaatimuksista.

Yhteiskunta ja politiikka

Palestiinan jakokiistaa ja Israelin itsenäistymistä seurannut sota pakotti 700 000 palestiinalaista lähtemään kotimaastaan. Monet pakolaisten jälkeläiset elävät edelleen ulkomailla pysyviksi asuinpaikoiksi muuttuneilla pakolaisleireillä. Jordaniassa on 2,3 miljoonaa palestiinalaista. Syyriassa on lähes 600 000 ja Libanonissa melkein 500 000 palestiinalaista.

Vuonna 1964 perustettiin Palestiinan vapautusjärjestö PLO yhdistämään eri maissa asuvia Palestiinan pakolaisia ja sissiryhmiä. Järjestöä perustettaessa se otti tavoitteekseen myös Israelin tuhoamisen. PLO:n voimakkain jäsenjärjestö on Fatah. Fatahia johtanut Jasser Arafat toimi pitkään myös PLO:n johtajana. Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmoud Abbas on yksi Fatahin perustajajäsenistä.

Vuonna 2006 palestiinalaishallinnon vaalissa voittajaksi nousi islamistinen Hamas, jota Yhdysvallat ja Euroopan Unioni pitävät terroristijärjestönä. Hamas on vastustanut rauhanomaisia ratkaisuja Israelin ja Palestiinan välisissä kiistoissa. Hamasin tavoitteena on islamilaisen valtion perustaminen. Vuonna 2007 Hamasin ja Fatahin välillä puhkesi aseellisia yhteenottoja. Hamas otti haltuunsa Gazan kaistaleen. Mahmoud Abbasin johtama Fatah on edelleen vallassa Länsirannalla.

Vuoden 2006 jälkeen palestiinalaishallinnossa ei ole järjestetty vaaleja. Mahmoud Abbas on jatkanut presidenttinä, vaikka hänen kautensa päättyi virallisesti vuonna 2009. Vuonna 2022 Fatah, Hamas ja kaksitoista muuta palestiinalaisryhmää allekirjoittivat sovintosopimuksen. Sopimuksessa mainitaan, että palestiinalaishallinnon presidentin ja parlamentin vaalit järjestetään vuoden sisällä sopimuksen allekirjoittamisesta.

Palestiinan on tunnustanut 138 maata. Israel on eristänyt palestiinalaisalueet puskurivyöhykkeillä ja suoja-aidoilla. Gaza on julistettu saartoon. Israel on ollut Palestiinan miehittäjävaltio vuoden 1967 sodasta asti. Palestiinan ja Israelin välistä ristiriitaa kärjistää nykyisin kaksi asiaa: israelilaisten siirtokuntien levittäytyminen Länsirannalle ja Hamasin raketti-iskut Gazasta Israelin puolelle. Vuonna 2022 Länsirannalla oli 140 israelilaista siirtokuntaa ja siellä asui 450 000 Israelin siirtolaista. Itä-Jerusalemissa asuu 220 000 Israelin siirtolaista. Siirtokuntien rakentaminen lujittaa Israelin poliittista, sotilaallista ja taloudellista valtaa alueilla, jotka YK:n päätöslauselmien mukaan kuuluvat palestiinalaisille.

Hamas on vuosien kuluessa ampunut tuhansia räjähtäviä raketteja Gazasta Israelin puolelle. Iskuissa on kuollut kymmeniä ihmisiä. Uhrien joukossa on ollut israelilaisia ja palestiinalaisia. Raketti-iskujen jälkeen Israelin armeija on usein hyökännyt Gazaan, ja Israelin lentokoneet ovat tuhonneet asutuksia. Näissä kostohyökkäyksissä on kuollut satoja palestiinalaisia. Ne ovat aiheuttaneet satojen miljoonien eurojen suuruiset aineelliset vahingot.

Vuonna 2021 Israelin poliisi rajoitti muslimien pääsyä Jerusalemin al-Aqsan moskeijaan ja alkoi jälleen häätää palestiinalaisperheitä Itä-Jerusalemiin rakennetuista asunnoista. Tästä syntyi rajuja yhteenottoja muslimien ja juutalaisten välillä. Islamistiset aseryhmät ampuivat Israelin alueelle kymmeniä raketteja. Israelin armeija teki ohjusiskuja Gazaan. Väkivaltaisuudet kiihtyivät Gazassa, Länsirannalla, Itä-Jerusalemissa ja Israelin arabiyhdyskunnissa. Rakettihyökkäyksien lisääntyessä Israelin ilmavoimat pommitti Gazan asuinrakennuksia, salakuljettajien ja terroristien tunneleita sekä lannoitetehdasta. Tässä Gazan sodassa kuoli 13 israelilaista ja 250 palestiinalaista. Vuonna 2022 islamistiryhmät ovat ampuneet Israeliin yli tuhat rakettia ja Israel on tehnyt 150 ilmaiskua Gazaan.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Länsirannan ja Gazan alemman keskitulotason taloudeksi. Vuosina 2021 ja 2022 palestiinalaisalueiden talous kasvoi, mutta Israelin ylläpitämät tuonti- ja vientirajoitukset kohottavat jatkuvasti ruoan ja polttoaineiden hintoja. Siksi suuri osa Palestiinan väestöstä elää koko ajan niukkuuden oloissa. Maailmanpankki arvioi, että esimerkiksi leivän, ruokaöljyn ja jauhojen hinnat saattavat kaksinkertaistua vuodesta 2022 vuoteen 2023. Vuonna 2020 Palestiinan saama kansainvälinen taloudellinen tuki ja kehitysrahoitus olivat hieman yli 2 miljardia dollaria (USD). Viime vuosien aikana Qatarin valtio on maksanut palestiinalaishallinnon palkkoja, Länsirannan ja Gazan sähkö- ja polttoainekuluja ja köyhintä väestöä tukevien ohjelmien kustannuksia. Israel valvoo jatkuvasti etenkin Gazaan suuntautuvaa maksuliikennettä estääkseen Hamasia saamasta rahoitusta.

Vuonna 2022 yli 200 000 Länsirannan palestiinalaista kävi töissä Israelissa tai Israelin rakentamissa Länsirannan siirtokunnissa. Vuonna 2021 neljäsosa palestiinalaisalueiden työikäisistä asukkaista oli ilman työtä. Gazan kaistaleella työttömyys oli 44 prosenttia, Länsirannalla 14 prosenttia. Palestiinalaisalueilla on luonnonvaroja ja teollisuutta. Länsirannalla on kivilouhimoita, tekstiili- ja vaatetehtaita sekä muovi- ja huonekaluteollisuutta. Gazan kaistaleella on pienimuotoista elintarviketeollisuutta. Länsirannalla Israelin perustamat siirtokunnat harjoittavat tuotantotoimintaa hyödyntäen palestiinalaisille kuuluvia luonnonvaroja. Israelilaiset ja ulkomaalaiset yritykset louhivat ja käyttävät palestiinalaisalueen kiveä ja maa-ainesta rakentamisessa ja sementtiteollisuudessa. Länsirannan Kuolleenmeren ranta-alueella toimivat israelilaiset siirtokunnat valmistavat kauneudenhoitotuotteita, joita myydään Eurooppaan.

Vuonna 2020 kotialueensa ulkopuolella asuvat länsirantalaiset ja gazalaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 16 miljoonaa dollaria. Maailmanpankin tietojen mukaan palestiinalaisalueilla kävi vuonna 2019 lähes 700 000 turistia. Matkailutulot olivat noin 250 miljoonaa dollaria. Valtaosa matkailusta suuntautuu Länsirannalle. Betlehem ja Jeriko ovat suosittuja kohteita. Palestiinan matkailuyrittäjät valittavat Israelin viranomaisten suosivan israelilaisia matkanjärjestäjiä. Israel hallitsee rajanylityksiä. Palestiinalaisten matkailuyrittäjien on vaikea saada viranomaisilta tarvitsemiaan toimilupia. Näin palestiinalaisalueille suuntautuva matkailu tuottaa enemmän voittoa Israelille kuin palestiinalaisille.

Kuolleenmeren arvokkaita luonnonvaroja ovat kalium, magnesium ja bromi. Kaliumia käytetään kasvilannoitteissa. Bromia käytetään palonestoaineissa, väriaineissa ja lääketeollisuudessa. Kaliumin, magnesiumin ja bromin laajempi hyödyntäminen voisi tuottaa palestiinalaisille lähes miljardin euron vuosittaiset lisätulot. Noin 75 prosenttia maailmanmarkkinoilla myytävästä bromista saadaan Kuolleenmeren esiintymistä, Israelista ja Jordaniasta. Palestiinan talous ei kasva palestiinalaisten elämää parantavalla tavalla niin kauan, kun Israelin miehitys ja ahdasmielisten islamistien väkivaltainen kamppailu rajoittavat sen kehitystä.

Palestiinan Kartta