Papua-Uusi-Guinea

Maantiede

Papua-Uusi-Guinea on Tyynen meren saarivaltio Australian pohjoispuolella. Papua-Uuteen-Guineaan kuuluu Uuden-Guinean saaren itäinen puoli sekä kuusisataa pienempää saarta, atollia ja luotoa. Uuden-Guinean saaren länsipuolisko kuuluu Indonesialle. Papua-Uuden-Guinean saariston itänaapurina on Salomonsaaret.

Uuden-Guinean saaren halki kulkee kuin selkärankana itä-länsisuuntainen keskusvuoristo. Korkein huippu on Mount Wilhelm (4509 m). Vuorten rinteillä ja laaksoissa kasvaa reheviä monilajisia lehtimetsiä ja sademetsiä. Vuoriston pohjois- ja eteläpuolella leviää kosteita alankoja, joilla on soita ja mangrovemetsiä. Rannikolla on suuria suistoalueita. Saarten ympärillä on koralliriuttoja. Papua-Uuden-Guinean saaret ovat tuliperäisiä. Tulivuorten purkauksia esiintyy usein. Pääsaaren Ulawun -tulivuori purkautui vuonna 2019 ja 2022. Tuhkapilvi kohosi kolmen kilometrin korkeuteen. Pienen Manamin saaren tulivuori purkautui myös vuonna 2022.

Papua-Uuden-Guinean ilmasto on lämmin ja kostea. Korkeilla vuorilla on kuitenkin viileämpää. Yli kahden kilometrin korkeudella merenpinnasta on säännöllisesti kuuraa ja toisinaan sataa lunta. Vuorilta virtaa mereen useita jokia. Pohjoiseen virtaavia jokia ovat Sepik ja Ramu. Etelärannikolle laskevat Fly, Kikori ja Purari. Variratan kansallispuisto sijaitsee pääkaupungin Port Moresbyn lähellä etelärannikon tuntumassa. Puistossa on sademetsää ja eukalyptusniittyjä. Alueella elää pussimäyriä, pussinäätiä, paratiisilintuja ja kasuaareja. Siellä pesii myös myrkkypitohui, kuhankeittäjiin kuuluva lintulaji, jonka höyhenet, iho ja lihakset ovat myrkyllisiä.

Papua-Uuden-Guinean vesillä on ainutlaatuisen rikas meriluonto. Riutoilla on tunnistettu viisi sataa korallilajia ja kolme tuhatta kalalajia. Kalastoon kuuluu värikkäitä vuokkokaloja, koralliahvenia ja tokkoja, perhokaloja, peikkokrotteja ja haita. Meressä ui myös delfiinejä ja monia lajeja valaita.

Historia

Papua-Uuden-Guinean varhaisasukkaat saapuivat saarille noin 50 000 vuotta sitten. Kilun luolasta Bougainvillen Bukan saarelta on löydetty jälkiä ja jäänteitä 30 000 vuotta vanhasta ihmisasutuksesta. Luolan asukkaat ovat käyttäneet ravintonaan haita, merietanoita ja kilpikonnia, sekä kookos- ja elemipähkinöitä. Uuden-Guinean saaren Kukin alueella asuneet ihmiset ovat kasvattaneet taaroa, banaaneja ja sokeriruokoa jo 8000 vuotta sitten.

Papua-Uuden-Guinean asuttajat ovat tulleet saarille pienissä ryhmissä, useina muuttoaaltoina. Eri väestöryhmiin kuuluneita tulijoita on asettunut tiheää metsää kasvaville rinteille ja laaksoihin. He ovat rakentaneet kylänsä ja eläneet erillään muista. Vielä 1930-luvulla eurooppalaiset luulivat Uuden-Guinean saaren sisäseutuja asumattomiksi. Kun lentokoneet lensivät saaren yli, lentäjät havaitsivat monin paikoin viljelysmaita ja asumuksia. Pieniksi yhteisöiksi eristäytyminen näkyy yhä siinä, että Papua-Uudessa-Guineassa on tuhat etnistä ryhmää ja yli 800 paikalliskieltä. Maassa on sanonta: ”joka kylä elää omalla tavallaan”.

Eurooppalaiset laivat purjehtivat Papua-Uuden-Guinean vesille 1500-luvulla. 1800-luvun lopulla kolme eurooppalaista siirtomaavaltaa ottivat osansa Uuden-Guinean saaresta. Hollanti hallitsi saaren länsiosaa, joka nykyisin kuuluu Indonesialle. Saksa otti haltuunsa nykyisen Papua-Uuden-Guinean pohjoisosan ja Iso-Britannia valtasi eteläosan. Brittiläiset siirtolaiset asettuivat myös Uuden-Irlannin ja Uuden-Britannian saarille. Vuonna 1906 Iso-Britannia antoi hallussaan olleet alueet Australialle. Ensimmäisen maailmansodan aikana Australia miehitti Saksan hallitseman alueen. 1920-luvulla Papua-Uudesta-Guineasta löydettiin kultaa. Toisen maailmansodan aikana Japani valtasi Uuden-Guinean ja saarilla käytiin kovia taisteluja. Vuonna 1975 Papua-Uudesta-Guineasta tuli itsenäinen valtio.

Papua-Uuden-Guinean itsenäisyyden alusta asti Bougainvillen saarella on ollut pyrkimyksiä irtautua itsenäiseksi. Saarella on rikkaita kupariesiintymiä. 1980-luvun lopulla Bougainvillella puhkesi sisällissota. Sota kesti yhdeksän vuotta ja siinä kuoli yli 10 000 ihmistä. Vuonna 2019 Bougainvillella järjestettiin kansanäänestys, missä 98% äänestäneistä kannatti itsenäistymistä. Vuonna 2021 Papua-Uuden-Guinean hallitus ja Bougainvillen aluehallinto sopivat, että Bougainville itsenäistyy vuonna 2027, jos Papua-Uuden-Guinean parlamentti vahvistaa sopimuksen. Tämän odotetaan tapahtuvan vuoden 2023 kuluessa.

Yhteiskunta ja politiikka

Papua-Uuden-Guinean parlamenttivaalit järjestetään viiden vuoden välein. Vaaleissa eniten ääniä saanut puolue nimittää pääministerin. Vuonna 2022 parlamenttipaikat jakautuivat 23 puolueen kesken. Hajanaisuus aiheuttaa epävakautta. Harva hallitus istuu kautensa loppuun asti. Hallitukset hajoavat sisäisiin kiistoihin tai parlamentin epäluottamusäänestyksissä. Vuoden 2022 vaaleissa pääministeri James Marapen johtama Pangu Pati selviytyi suurimmaksi puolueeksi, mutta ei saanut enemmistöä parlamentissa. Marape jatkaa pääministerinä. Parlamentin 118 jäsenestä vain kaksi on naisia.

Ulkomaiset tarkkailijat ovat huomauttaneet, että Papua-Uuden-Guinean vaaleissa on epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä. Vuonna 2022 lähes miljoona äänestäjää käännytettiin pois vaalipaikoilta siksi, että heitä ei ollut kirjattu äänioikeutettujen rekisteriin. Maailman demokratian tilaa seuraava Freedom House-järjestö luokittelee Papua-Uuden-Guinean osittain vapaaksi maaksi.

Vuoden 2022 vaalikampanjan aikana ja äänestyspäivänä eri puolilla maata puhkesi väkivaltaisia välikohtauksia. Poliittisten ryhmien kannattajat häiritsivät ääntenlaskentaa. Vaaliuurnia poltettiin, kun vihaiset äänestäjät eivät löytäneet nimeään äänioikeutettujen luettelosta. Yhteenotoissa tapettiin 20 ihmistä. Ehdokkaita ja puolueita syytettiin äänestäjien lahjomisesta. YK:n kehitysohjelmia valvovan toimiston mukaan Engan ylängöillä tapahtuneissa väkivaltaisuuksissa on vuoden 2022 aikana kuollut 300 ihmistä.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch toteaa vuosiraportissaan, että yli kaksi kolmasosaa Papua-Uuden-Guinean naisista on joutunut lähisuhdeväkivallan kohteeksi. 40% väestöstä elää köyhyydessä. Noituudesta epäiltyjä ihmisiä vainotaan ja surmataan. Useimmissa tapauksissa tämän väkivallan uhrit ovat naisia. Naisten pahoinpitelijät ja jopa surmaajat joutuvat harvoin vastuuseen teoistaan. Papua-Uudessa-Guineassa niin sanottujen raskol-jengien harjoittama väkivalta on jatkuvasti lisääntynyt. Pääkaupunki Port Moresby on joka vuosi kärkijoukossa, kun maailman lehdet julkaisevat listojaan kaupungeista, joissa on vaarallista asua.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Papua-Uuden-Guinean alemman keskitulotason maaksi. Vuonna 2020 talous supistui 4%. Vuodesta 2021 alkaen talous on elpynyt hitaasti. Vuonna 2019 56% työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 13% työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 31% palvelualoilla. 87% Papua-Uuden-Guinean väestöstä asuu maaseudulla. Valtaosa maanviljelijöistä on pientilallisia. He kasvattavat bataattia, taaroa, banaaneja, maniokkia ja jamssia perheen ravinnoksi ja lähimarkkinoille. Kaupallisia tuotteita ovat kookospähkinät, palmuöljy, kahvi, kaakao ja kumi.

Papua-Uuden-Guinean hallinnassa on 2,5 miljoonan neliökilometrin suuruinen merialue, josta kalastetaan 14% maailman tonnikalasta. Papualaista tonnikalaa myydään Euroopassakin. Rannikkovesien pienimuotoisempi pyynti tuottaa monilajista saalista kotitarvekulutukseen ja paikallisille markkinoille.

Papua-Uudella-Guinealla on runsaat luonnonvarat. Maassa on öljyä, kaasua, kultaa, hopeaa, kuparia, nikkeliä ja kobolttia. Saarten metsissä kasvaa useita jalopuulajeja. Näitä hyödyntävät metsäyhtiöt ja laittomat kaatajat. Lähes 90% puutavarasta viedään Kiinaan.

Vuonna 2020 Papua-Uuden-Guinean viennin kokonaisarvo oli 9,3 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli neljä miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat öljy ja kaasu 40% (raakaöljy, kaasu ja öljynjalosteet), kulta 25%, kupari 7%, puutavara 6% (raakapuu ja sahatavara), nikkeli 5%, palmuöljy 5%, kala 4% (pakastekala, kalanjalosteet), kahvi 1% ja kaakao 1%. Suurimpia vientimaita olivat Australia, Kiina, Japani, Taiwan ja Etelä-Korea. Tuontimaita olivat Australia, Kiina, Singapore, Malesia ja Japani.

Vuonna 2020 Papua-Uudessa-Guineassa kävi 39 000 ulkomaista turistia ja matkailutulot olivat 4,2 miljoonaa dollaria. Ulkomailla asuvat papualaiset lähettivät kotimaahan perheilleen yhteensä kaksi miljoonaa dollaria.