Pohjois-Korea

Maantiede

Korean niemimaa on Kaakkois-Aasiassa Japaninmeren ja Keltaisenmeren välissä. Pohjois-Korea on hieman yli tuhat kilometriä pitkän niemen pohjoisosassa. Pohjoisessa rajanaapureina ovat Kiina ja Venäjä. Etelässä on Etelä-Korea. Suurin osa Pohjois-Koreasta on vuoria ja ylänköjä. Jylhimmät vuoret ovat maan pohjoisosassa Kiinan vastaisella rajalla. Siellä on myös korkein huippu Paektu-san (2744 m).

Pohjois-Korean itäosassa Japaninmeren rannikolla on kapea alava rantavyöhyke. Sen länsipuolella kohoaa koko maan halkaiseva vuorijono. Läntisellä rannikolla on leveä alanko, Keltaisenmeren tasanko. Siellä asuu puolet Pohjois-Korean väestöstä. Kiinan ja Pohjois-Korean rajalla on suuri Jalujoki. Jalun lähteet ovat Paektuvuorella. Joki laskee länteen Keltaisenmeren Koreanlahteen.

Pohjois-Koreassa on kostea ilmasto. Kesät ovat lämpimiä. Talvet ovat kylmiä. Pohjoiset talvituulet tuovat Siperiasta lumimyrskyjä. Maan eteläosissa kasvaa lehti- ja sekametsää: tammia, vaahteroita, koivua, valkopyökkiä, tuomia, jalavia, kuusta ja mustamäntyä. Pohjoisten rantojen alavilla mailla ja jokien laaksoissa on saarnia ja lehmuksia. Vuorten rinteillä on havumetsiä, joissa kasvaa mäntyjä, kuusia ja lehtikuusta. Korkeimmilla rinteillä puusto väistyy alppiniittyjen tieltä.

Pohjois-Korean luonnoneläimistön tilasta on vähän tietoa. Pohjois- ja Etelä-Korean välillä on aidattu rajavyöhyke, missä ihmisiä liikkuu vähän. Siellä elää kauluskarhuja, myskihirviä, villivuohia, munkkikorppikotkia ja silmälasikurkia. Pohjois-Korean metsät ovat vähentyneet hakkuiden vuoksi. Ankarat kuivuudet ovat hävittäneet riisi- ja perunasatoja. Vuonna 2025 rankkasateiden nostattamat tulvat aiheuttivat suuria vahinkoja.

Puolet pohjoiskorealaisista on sähköverkon piirissä. Sähkön kulutusta säännöstellään. Voimalat ovat vanhoja ja huonokuntoisia. Sähköä tuotetaan vesi- ja hiilivoimalla. Hiilivoimalat pilaavat kaupunkien ilmaa ja aiheuttavat terveyshaittoja. Kaksi kolmasosaa pohjoiskorealaisista asuu kaupungeissa. Pääkaupunki Pjongjang on maan keskiosassa Daedongjoen varrella. Pjongjangissa on kolme miljoonaa asukasta. Japaninmeren rannikolla sijaitseva puolen miljoonan asukkaan Hamheung on tärkeä teollisuus- ja satamakaupunki.

Historia

Korean niemimaalla on elänyt ihmisiä kolmekymmentä tuhatta vuotta sitten. Jeommalin ja Durubongin luolista on löytynyt ihmisen asumisen jälkiä ja saaliseläinten luita. Varhaisasukkaat metsästivät karhuja, peuroja ja sarvikuonoja. Rannikkolaiset kalastivat, ja keräsivät simpukoita ja merilevää. Bangudaen kallioissa on satoja kaiverruksia, jotka esittävät valaita, kilpikonnia, peuroja ja tiikereitä. Kalastajat ja metsästäjät esiintyvät kuvissa verkkoineen ja keihäineen. Vanhimmat piirrokset on taiteiltu seitsemän tuhatta vuotta sitten.

Neljä tuhatta vuotta sitten Korean niemimaan pohjoisosassa syntyi Gojoseonin valtio. Riisinviljely levisi alueelle kolme tuhatta vuotta sitten. Kiina valloitti Korean kaksituhatta kaksisataa vuotta sitten. Sen jälkeen Kiinan läheisyys on jatkuvasti vaikuttanut Korean historiaan ja tapahtumiin. Kaksi tuhatta vuotta sitten Etelä- ja Pohjois-Koreaa hallitsi kolme kuningaskuntaa: Goguryeo, Baekje ja Silla. 600-luvulla Silla valtasi suurimman osan Korean niemimaasta liitossa Kiinan kanssa. 900-luvulla Korean hallitsijaksi nousi Goryeon dynastia.

1500- ja 1600-luvuilla Japani ja Kiina yrittivät valloittaa Korean. Näiden suurvaltojen kilpailu Korean hallinnasta jatkui 1800-luvulla. Myös Yhdysvallat ja Ranska koettivat saada poliittista ja kaupallista vaikutusvaltaa Korean niemimaalla. Vuonna 1894 Japanin ja Kiinan välillä syttyi sota. Japani tuhosi Kiinan laivaston ja kukisti Koreassa olleet kiinalaiset joukot. Torjuakseen Japanin vaikutusvaltaa Korea pyrki vahvistamaan suhteita Venäjään. Vuonna 1904 alkoi Japanin ja Venäjän välinen sota, ja Japanin joukot miehittivät Korean. Vuonna 1905, hävittyään sodan Japania vastaan, Venäjä tunnusti Korean kuuluvan Japanille.

Japani pakotti Korean allekirjoittamaan suojelusopimuksen, jolla Koreasta tuli käytännössä Japanin siirtomaa. Vuonna 1910 Koreasta tehtiin Japanin maakunta. 1930-luvulla Japani pani toimeen laajan teollistamisohjelman, jotta Korea tuottaisi puolivalmisteita Japanin raskaalle teollisuudelle. 1920-luvun alussa Koreassa oli viisikymmentä tuhatta teollisuustyöntekijää. 1940-luvulla heitä oli jo melkein kaksi miljoonaa. Toisen maailmansodan aikana neljä miljoonaa korealaista alistettiin pakkotyöhön Japanin sotateollisuudelle. Sodan päätyttyä Japanin antautumiseen Korean niemimaa jaettiin kahtia. Neuvostoliitto miehitti Pohjois-Korean ja Yhdysvallat Etelä-Korean.

Vuonna 1947 YK:n yleiskokous perusti Korean komission, jonka tehtävänä oli järjestää vaalit ja siten edistää yhtenäisen valtion muodostamista. Vaalit järjestettiin etelässä, mutta Neuvostoliitto ei sallinut niiden järjestämistä Pohjois-Koreassa. Vuoden 1948 elokuussa etelässä perustettiin Korean tasavalta, ja syyskuussa Pohjois-Korea julistautui Korean kansantasavallaksi. Näin syntyivät nykyiset Etelä-Korea ja Pohjois-Korea. Molemmat valtiot katsoivat koko Korean niemimaan kuuluvan alueeseensa.

Vuonna 1950 Pohjois-Korea hyökkäsi Etelä-Koreaan. Korean sota alkoi. YK tuki Etelä-Koreaa. Yhdysvaltojen armeija liittolaisineen taisteli YK:n lipun alla Pohjois-Korean joukkoja vastaan. Aluksi pohjoisen armeija pääsi pitkälle etelään, mutta Yhdysvallat liittolaisineen pakotti lopulta hyökkääjät perääntymään. YK:n joukot saivat koko Etelä-Korean hallintaansa ja jatkoivat etenemistä pohjoiseen Kiinan vastaiselle rajalle. Marraskuussa vuonna 1950 Kiinan joukot hyökkäsivät rajan yli. Etelä-Korean ja YK:n joukkojen täytyi taas vetäytyä Pohjois- ja Etelä-Korean jakolinjalle. Korean sota kesti vuoteen 1953 asti. Korea pysyi kahtia jaettuna valtiona. Sota päättyi aselepoon. Rauhansopimusta ei ole vieläkään solmittu.

Vuonna 1991 Etelä-Korea ja Pohjois-Korea hyväksyttiin erillisinä itsenäisinä valtioina YK:n jäseniksi. Pohjois-Korea on keskusjohtoinen kommunistipuolueen hallitsema diktatuuri. Vuonna 1945 Neuvostoliitto nimitti Pohjois-Korean kommunistipuolueen johtajaksi Kim Il-sungin. Kim Il-sung rakensi kommunistipuolueelle vahvan armeijan. Tämän armeijan voimin Pohjois-Korea yritti vallata Etelä-Korean.

Kim Il-sung hallitsi Pohjois-Koreaa vuoteen 1994 asti. Kim Il-sungin kuoleman jälkeen maata johti hänen poikansa Kim Jong-il. Kun Kim Jong-il kuoli vuonna 2012, seuraajaksi nousi hänen poikansa Kim Jong-un. Kimin sukulaiset toimivat korkeissa valtion ja armeijan tehtävissä. Kommunistisen puolueen, turvallisuuselinten ja armeijan vallankäyttäjät hallitsevat valtion omistamia yrityksiä ja vaurastuvat niistä. Etuoikeutettu yläluokka elää aivan erilaista elämää kuin nälästä ja puutteesta kärsivät tavalliset pohjoiskorealaiset.

Yhteiskunta ja politiikka

Pohjois-Korea on diktatuuri. Maan vallanhaltijoita ovat Korean työväenpuolue, armeija ja sisäistä turvallisuutta valvovat laitokset. Ihmisiä hallitaan ankaralla kurilla. Hallituksen vastustajiksi epäillyt suljetaan vankileireille. Kidutukset ja teloitukset ovat yleisiä. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt arvioivat, että Pohjois-Koreassa on yli satatuhatta poliittista vankia. Pohjois-Korea on sulkeutunut ulkomaailmasta eristäytynyt yhteiskunta. Ulkomaalaisten televisio-ohjelmien katselemisesta voi saada kuolemantuomion.

Pohjois-Korean virallinen ylin päättävä elin on Korkein kansanneuvosto. Neuvoston jäsenet nimittää käytännössä hallitseva työväenpuolue. Korkein kansanneuvosto valitsee maan hallituksen, Valtion hallinnon neuvoston, puheenjohtajan. Puheenjohtaja nimittää hallituksensa muut jäsenet. Valtion hallinnon neuvoston puheenjohtaja on Kim Jong-un. Hän on virallisesti Pohjois-Korean korkein johtaja. Kimin perhe on hallinnut maata koko itsenäisyyden ajan. Kim Jong-unin tytär Kim Ju Ae on esitelty monissa tilaisuuksissa mahdollisena vallanperijänä.

Pohjois-Korea kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Asiantuntijoiden mukaan kuusikymmentä prosenttia pohjoiskorealaisista elää köyhyydessä. Ihmisten on usein tehtävä palkatonta pakkotyötä. Lähes puolet väestöstä kärsii aliravitsemuksesta. 1990-luvulla Pohjois-Koreassa oli nälänhätä. Kaksi miljoonaa ihmistä kuoli nälkään. Pohjois-Korealla on ydinase. Valtio käyttää paljon rahaa ja luonnonvaroja ydinaseohjelmaan, ohjuksiin ja muuhun varusteluun. Terveydenhuolto on maailman huonoimpia.

Pohjois-Korea tukee Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Venäjän avuksi on lähetetty aseita, miljoonia tykinammuksia ja viisitoista tuhatta pohjoiskorealaista sotilasta. Kuusi tuhatta pohjoiskorealaista on kuollut tai haavoittunut taisteluissa Ukrainaa vastaan. Pohjois-Korea on lähettänyt Venäjälle myös viisi tuhatta rakennustyöläistä tukemaan sotaa. Pohjois-Korean hallinto myy työvoimaa hankkiakseen rahaa valtiolle. Kiinassa on sata tuhatta pohjoiskorealaista työläistä. Pohjoiskorealaisen työvoiman käyttö on YK:n pakotteiden vastaista. Pohjois-Koreaa vastaan on asetettu pakotteita maan jatkuvan ydinasevarustelun takia.

Talous ja kaupankäynti

Pohjois-Korea on matalan tulotason maa. Talouden tilasta annetaan vähän tietoa. Ihmisten tulotasoa koskevat tiedot ovat peräisin ulkopuolisista lähteistä. Etelä-Korean keskuspankki kerää tietoa Pohjois-Korean talouskehityksestä. Pankki arvioi, että vuonna 2025 Pohjois-Korean kansantuote oli noin tuhat euroa henkeä kohden. Pohjois-Korea on räikeän eriarvoinen maa, yli puolet väestöstä elää ankeassa köyhyydessä etuoikeutetun poliittisen yläluokan nauttiessa hyvinvoinnista.

Lähes puolet pohjoiskorealaisista saa toimeentulon maataloudesta. Suuri osa viljelijöistä työskentelee valtiontiloilla tai osuuskunnissa. Maatiloilla kasvatetaan riisiä, maissia, perunaa, vehnää ja ohraa. Lannoitteita käytetään vähän. Kuivuudet ja tulvat ovat aiheuttaneet satovahinkoja. Vihannesten ja hedelmien tuotantoa on yritetty lisätä kasvihuoneviljelyllä. Kanoja, lampaita ja sikoja kasvatetaan isoilla valtiontiloilla. Tuottavuus on alhainen.

Pohjois-Korean maaperässä on hiiltä, rautaa, sinkkiä, kultaa, magnesiittia ja volframia. Kaivokset ovat valtion omistamia. Kiinalaiset kaivosyhtiöt ovat kiinnostuneet Pohjois-Korean kaivannaisten hyödyntämisestä. Viime aikoina Pohjois-Korea on pyrkinyt laajentamaan aseteollisuuttaan. Maahan on perustettu lennokkitehtaita. Ohjustuotantoa tehostetaan. Pohjois-Korea jatkaa ydinasevarustelua. Tavoitteena on rakentaa pitkän kantaman ohjuksia mannerten välisiin ydiniskuihin. Varustelun takia Pohjois-Korea on joutunut pakotteiden kohteeksi. Vuonna 2017 YK julisti vientikiellon maan kivihiilelle, kalalle sekä tekstiili- ja vaatetuotteille.

Vuonna 2023 Pohjois-Korean tavaraviennin kokonaisarvo oli 350 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli kaksi miljardia euroa. Vientituotteita olivat hiuslisäkkeet, peruukit, sähkölaitteet, rauta, muovit, autot, volframi, sähkö ja kemikaalit. Kolme neljäsosaa viennistä suuntautui Kiinaan. Muita vientimaita olivat Puola, Senegal, Angola ja Itävalta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Togo, Peru, Gabon ja Intia. Vuonna 2024 Pohjois-Korea solmi kauppasopimuksen Venäjän kanssa. Venäjä toimittaa öljyä, elintarvikkeita ja teknologiaa vastineeksi pohjoiskorealaisista sotilaista ja sotatarvikkeista.