Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Pjongjang |
| Etniset ryhmät: | Korealaiset |
| Kieli: | Korea |
| Uskonto: | Pohjois-Koreassa on pieniä viranomaisten sallimia uskonnollisia ryhmiä, joiden kautta halutaan antaa vaikutelma uskonnonvapaudesta. Valtaosa väestöstä ei osallistu uskonnolliseen toimintaan tai harjoita uskontoaan julkisesti. |
| Väkiluku: | 25 990 675 (2022) |
| Valtiomuoto: | Kansantasavalta / kommunistipuolueen hallitsema diktatuuri |
| Pinta-ala: | 120 540 km² |
| Valuutta: | Pohjois-Korean / Korean kansantasavallan won |
| Kansallispäivä: | 9. syyskuuta |
Maantiede
Korean niemimaa on Kaakkois-Aasiassa Japaninmeren ja Keltaisenmeren välissä. Pohjois-Korea on hieman yli tuhat kilometriä pitkän niemen pohjoisosassa. Pohjoisessa rajanaapureina ovat Kiina ja Venäjä. Etelässä on Etelä-Korea. Suurin osa Pohjois-Koreasta on vuoria ja ylänköjä. Korkeimmat vuoret ovat maan pohjoisosassa Kiinan vastaisella rajalla. Siellä on myös korkein huippu Paektu-san (2744 m). Idässä Japaninmeren rannikolla on kapea alava rantavyöhyke. Sen länsipuolella kohoaa koko maan halki ulottuva vuorijono. Läntisellä rannikolla on leveämpi alanko, Keltaisenmeren tasanko, jolla asuu puolet Pohjois-Korean väestöstä. Kiinan ja Pohjois-Korean rajalla on suuri Jalujoki. Sen lähteet ovat Paektuvuorella, ja se laskee länteen Keltaisenmeren Koreanlahteen.
Pohjois-Koreassa on kostea ilmasto. Kesät ovat lämpimiä. Talvet ovat kylmiä. Pohjoiset talvituulet tuovat Siperiasta lumimyrskyjä. Pohjois-Korean eteläosissa kasvaa lehti- ja sekametsää. Puustoon kuuluvat tammet, vaahterat, koivu, valkopyökki, tuomi, jalavat, kuusi ja mustamänty. Pohjoisten rantojen alavilla mailla ja jokien laaksoissa on saarnia ja lehmuksia. Vuorten rinteillä on havumetsiä, joissa kasvaa mäntyjä, kuusia ja lehtikuusta. Korkeimmilla rinteillä puusto väistyy alppiniittyjen tieltä. Pohjois-Korean luonnoneläimistön tilasta on vähän tietoa. Pohjois- ja Etelä-Korean välillä on aidattu rajavyöhyke, missä ihmisiä liikkuu vähän. Siellä elää kauluskarhuja, myskihirviä, villivuohia, munkkikorppikotkia ja silmälasikurkia.
Pohjois-Korealla on isoja ympäristö- ja ilmastohaasteita. Metsät ovat vähentyneet hakkuiden vuoksi. Rajumyrskyjä ja tuhotulvia esiintyy useammin kuin ennen. Viime vuosien aikana ankarat kuivuudet ovat hävittäneet riisi- ja perunasatoja. Vuonna 2019 vain 26% pohjoiskorealaisista oli sähköverkon piirissä. Kaupungeissa sähkö oli 36 prosentilla asukkaista, maaseudulla vain kymmenesosalla. Sähkön kulutusta säännöstellään. Monet kotitaloudet saavat sähköä vain pari tuntia päivässä. Pohjois-Korea tuottaa sähköä vesi- ja hiilivoimalla. Hiilivoimalat ovat pilanneet kaupunkien ilmaa ja aiheuttaneet terveyshaittoja.
Historia
Korean niemimaalla on elänyt ihmisiä yli 30 000 vuotta sitten. Jeommalin ja Durubongin luolista on löytynyt ihmisen asumisen jälkiä ja saaliseläinten luita. Varhaisasukkaat ovat metsästäneet karhuja, peuroja ja sarvikuonoja. Rannikolla eläneet ihmiset ovat kalastaneet sekä keränneet simpukoita ja merilevää. Useilta paikkakunnilta Korean niemimaalta on löytynyt yli 10 000 vuotta vanhojen saviesineiden palasia. Itärannikolla Bangudaen kallioissa on satoja kaiverruksia, jotka esittävät valaita, kilpikonnia, peuroja ja tiikereitä. Kalastajia ja metsästäjiä on kuvattu verkkoineen ja keihäineen. Bangudaen vanhimmat piirrokset on taiteiltu 7000 vuotta sitten.
4000 vuotta sitten Korean niemimaan pohjoisosassa syntyi Gojoseonin valtio. Riisinviljely levisi alueelle 3000 vuotta sitten. Kiina valloitti Korean 2200 vuotta sitten. Sen jälkeen Kiinan läheisyys on jatkuvasti vaikuttanut Korean historiaan ja tapahtumiin. 2000 vuotta sitten Etelä- ja Pohjois-Koreaa hallitsi kolme kuningaskuntaa: Goguryeo, Baekje ja Silla. 600-luvulla Silla valtasi suurimman osan Korean niemimaasta liitossa Kiinan kanssa. 900-luvulla Korean hallitsijaksi nousi Goryeon dynastia.
1500- ja 1600-luvuilla Japani ja Kiina yrittivät valloittaa Korean. Näiden suurvaltojen kilpailu Korean hallinnasta jatkui 1800-luvulla. Myös Yhdysvallat ja Ranska koettivat saada poliittista ja kaupallista vaikutusvaltaa Korean niemimaalla. Vuonna 1894 Japanin ja Kiinan välillä syttyi sota. Japani tuhosi Kiinan laivaston ja kukisti Koreassa olleet kiinalaiset joukot. Torjuakseen Japanin vaikutusvaltaa Korea pyrki vahvistamaan suhteita Venäjään. Vuonna 1904 alkoi Japanin ja Venäjän välinen sota, ja Japanin joukot miehittivät Korean. Vuonna 1905, hävittyään sodan Japania vastaan, Venäjä tunnusti Korean kuuluvan Japanille. Japani pakotti Korean allekirjoittamaan suojelusopimuksen, jolla Koreasta tuli käytännössä Japanin siirtomaa. Vuonna 1910 Koreasta tehtiin Japanin maakunta.
1930-luvulla Japani pani toimeen laajan teollistamisohjelman, jonka tavoitteena oli saada Korea tuottamaan puolivalmisteita Japanin raskaalle teollisuudelle. 1920-luvun alussa Koreassa oli 50 000 teollisuustyöntekijää. 1940-luvulla heitä oli jo melkein kaksi miljoonaa. Toisen maailmansodan kuluessa neljä miljoonaa korealaista alistettiin pakkotyöhön Japanin sotateollisuuden ylläpitämiseksi. Vuonna 1945 Neuvostoliitto julisti sodan Japania vastaan ja hyökkäsi Koreaan. Sodan päätyttyä Japanin antautumiseen Korean niemimaa jaettiin kahtia. Neuvostoliitto miehitti Pohjois-Korean ja Yhdysvallat Etelä-Korean.
Vuonna 1947 YK:n yleiskokous perusti Korean komission, jonka tehtävänä oli järjestää vaalit ja siten edistää yhtenäisen valtion muodostamista. Vaalit järjestettiin etelässä, mutta Neuvostoliitto ei sallinut niiden järjestämistä Pohjois-Koreassa. Vuoden 1948 elokuussa etelässä perustettiin Korean tasavalta, ja syyskuussa Pohjois-Korea julistautui Korean kansantasavallaksi. Näin syntyivät nykyiset Etelä-Korea ja Pohjois-Korea. Molemmat valtiot katsoivat koko Korean niemimaan kuuluvan alueeseensa.
Kesäkuussa vuonna 1950 Pohjois-Korea hyökkäsi Etelä-Koreaan. Korean sota alkoi. YK tuki Etelä-Koreaa. Yhdysvaltojen armeija liittolaisineen taisteli YK:n lipun alla Pohjois-Korean joukkoja vastaan. Aluksi pohjoisen armeija pääsi pitkälle etelään, mutta syyskuussa vuonna 1950 Yhdysvallat liittolaisineen pakotti hyökkääjät perääntymään. YK:n joukot saivat koko Etelä-Korean hallintaansa ja jatkoivat etenemistä Pohjois-Korean puolelle. Lokakuussa Etelä-Korean etujoukot ehtivät Kiinan vastaiselle rajalle. Marraskuussa vuonna 1950 Kiinan joukot hyökkäsivät rajan yli. Etelä-Korean ja YK:n joukkojen täytyi taas vetäytyä Pohjois- ja Etelä-Korean jakavalle rajalinjalle. Korean sota kesti vuoteen 1953 asti, mutta asetelmat eivät enää muuttuneet. Korea pysyi kahtia jaettuna valtiona. Sota päättyi aselepoon. Rauhansopimusta ei ole vieläkään solmittu. Vuonna 1991 Etelä-Korea ja Pohjois-Korea hyväksyttiin erillisinä itsenäisinä valtioina YK:n jäseniksi.
Yhteiskunta ja politiikka
Pohjois-Korea on keskusjohtoinen kommunistipuolueen hallitsema diktatuuri. Maan tärkeimpiä valtarakenteita ovat hallitseva Korean työväenpuolue, armeija ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavat laitokset. Pohjois-Korean koko itsenäisyyden aikana maata ovat hallinneet itsevaltaiset johtajat, jotka ovat kaikki olleet saman perheen jäseniä.
Vuoden 1945 lopulla Pohjois-Koreaa miehittänyt Neuvostoliitto nimitti maan kommunistipuolueen johtajaksi Kim Il-sungin. Kim Il-sung oli ollut pakolaisena Neuvostoliitossa. Sitä ennen hän oli kuulunut Kiinan kommunistipuolueeseen ja osallistunut sekä poliittiseen toimintaan että sissisotaan Japania vastaan. Neuvostoliiton tuella Kim Il-sung rakensi 1940-luvun jälkipuoliskolla Pohjois-Korean kommunistipuolueelle vahvan armeijan. Tämän armeijan voimin Pohjois-Korea yritti vallata Etelä-Korean.
Kim Il-sung oli Pohjois-Korean ensimmäinen johtaja. Hän hallitsi maata vuodesta 1948 vuoteen 1994 asti. Kim Il-sungin kuoleman jälkeen Pohjois-Korean johtajaksi tuli hänen poikansa Kim Jong-il. Kun Kim Jong-il kuoli, seuraajaksi nousi hänen poikansa Kim Jong-un vuonna 2012. Monet muutkin Kimin suvun jäsenet ovat toimineet korkeissa valtion ja armeijan tehtävissä. Kommunistisen puolueen, turvallisuuselinten ja armeijan tärkeimmät vallankäyttäjät hallitsevat valtion omistamia yrityksiä ja vaurastuvat niistä. Etuoikeutettu yläluokka elää aivan erilaista elämää kuin nälästä ja puutteesta kärsivät tavalliset pohjoiskorealaiset.
Pohjois-Korea on käyttänyt huomattavan osan valtion rahasta ja luonnonvaroista ydinaseohjelmaan, ohjusten rakentamiseen ja muunlaiseen asevarusteluun. Maa on eristäytynyt hallitsevaa yläluokkaa puolustavaksi linnoitukseksi. Vuonna 2022 Pohjois-Koreassa julistettiin hätätila koronaepidemian vuoksi. Maan terveydenhuolto on maailman huonoimpia. Vuoden 2022 lopussa ja vuoden 2023 alussa kolmenkymmenen asteen pakkaset surmasivat satoja ihmisiä. Kuivuudet ovat heikentäneet maataloustuotantoa. Nälänhädän uhka on kasvanut.
Vuoden 2022 aikana Pohjois-Korea teki tavallista enemmän ohjuskokeita ja eri kantomatkojen ohjusten näytöslaukaisuja. Maan johtaja Kim Jong-un sanoi vuoden 2023 alussa, että Pohjois-Korea on nyt ydinasevalta ja siihen muun maailman on sopeuduttava. Sotilasasiantuntijat uskovat, että Kim Jong-unin seuraavana tavoitteena on hankkia asevalikoimaan pienempiä ydinräjähteitä, joita voidaan käyttää taistelukentän ydinaseina. Pohjois-Korean ydinaseohjelma ja ohjuskokeet ovat lisänneet jännitystä ja sodan pelkoa Etelä-Koreassa, Japanissa ja muilla lähialueilla.
Talous ja kaupankäynti
Pohjois-Korea on matalan tulotason maa. Pohjois-Korea antaa julkisuuteen hyvin vähän tietoa kansantalouden tilasta. Siten esimerkiksi henkeä kohden laskettua tulotasoa koskevat tiedot ovat peräisin ulkopuolisista lähteistä. Etelä-Korean keskuspankki pyrkii seuraamaan Pohjois-Korean talouskehitystä. Uusimpien käytettävissä olevien arvioiden mukaan Pohjois-Korean talous on supistunut entisestään viime vuosien aikana. Vuosina 2017 ja 2018 talous pieneni ilmeisesti noin 4% vuodessa. Sen jälkeenkin laskusuhdanne on jatkunut. Pohjois-Korea on jatkanut ydinasevarusteluaan ja tehnyt ohjuskokeita, joiden tavoitteena on ollut hankkia kyky mannertenvälisiin ydiniskuihin. Näiden seurauksena maa on joutunut kansainvälisten talouspakotteiden kohteeksi. Vuonna 2017 YK julisti vientikiellon Pohjois-Korean kivihiilelle, kalalle sekä tekstiili- ja vaateteollisuuden tuotteille.
Pohjois-Korean elintarviketuotanto on horjunut, kun ankarat kuivuudet ja välillä kovat tulvat ovat aiheuttaneet suuria satotappioita. Neljäsosa maan työvoimasta on maataloustöissä. Maatalouden päätuotteet ovat riisi, perunat, kananpojat ja vihannekset. Vain pienellä osalla viljelyksistä on kastelujärjestelmiä. Myös lannoitteista ja tuholaisten torjunta-aineista on puutetta. 1990-luvulla sadat tuhannet pohjoiskorealaiset kuolivat nälkään. Parin viime vuoden aikana uudet kuivuudet ovat jälleen herättäneet pelkoa nälänhädästä. Kansainvälinen ruoka-apu on monina vuosina torjunut Pohjois-Korean nälkää ja pitänyt yllä perusravitsemusta. Maailman ruokaohjelma arvioi vuonna 2022, että 11 miljoonaa pohjoiskorealaista tarvitsee elintarvikeapua. 40% Pohjois-Korean asukkaista kärsii nyt aliravitsemuksesta.
Vuonna 2020 Pohjois-Korean viennin arvo oli 140 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 550 miljoonaa euroa. Vientituotteita olivat sähkölaitteet, metallit, muovit, ajoneuvot, sähkö ja kemikaalit. Kolmasosa viennistä suuntautui Kiinaan. Muita vientimaita olivat Myanmar, Puola, Nigeria, Luxemburg, Uganda, Mosambik, Etiopia ja Togo. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Venäjä, Kongon demokraattinen tasavalta, Intia ja Sveitsi.