Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Skopje |
| Etniset ryhmät: | Makedonialaiset 58%, albaanit 24%, turkkilaiset 4%, romanit 3%, serbit 1%, bulgarialaiset 0,2%, muut yhteensä 10% |
| Kieli: | Makedonia ja albania (viralliset kielet), romani, turkki, serbia, bosnia, aromania |
| Uskonto: | Makedonian ortodoksikristityt 46%, muut kristityt 14%, muslimit 32%, muut ja uskonnottomat 8% |
| Väkiluku: | 2 085 679 (2023) |
| Valtiomuoto: | Tasavalta |
| Pinta-ala: | 25 710 km2 |
| Valuutta: | Pohjois-Makedonian denaari |
| BKT per asukas: | 20 162 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | 8. syyskuuta |
Maantiede
Pohjois-Makedonia on Etelä-Euroopassa Balkanin niemimaalla, Kreikan pohjoispuolella. Pientä sisämaavaltiota ympäröivät lännessä Albania, pohjoisessa Serbia ja Kosovo, idässä Bulgaria. Maan keskellä on suuri Vardarin jokilaakso. Se halkaisee Pohjois-Makedonian luoteesta kaakkoon. Vardarjoen lähteet ovat Korabin vuorilla lähellä Albanian rajaa. Joki virtaa Pohjois-Makedoniasta Kreikkaan. Pääkaupunki Skopje on pohjoisessa Vardarjoen rannalla. Joki ja sen ylittävä vanha kivisilta näkyvät Skopjen vaakunassa.
Suurin osa Pohjois-Makedoniasta on vuoristoa ja ylänköjä. Korkeimmat vuoret nousevat hieman yli kaksi kilometriä merenpinnan yläpuolelle. Korkein huippu Korab (2764 m) näyttää jyhkeän harmaalta ja karulta vihreiden niittyjen ja mänty- ja pyökkimetsien keskellä. Maan lounaisnurkassa on kaksi suurta järveä, Ohrid ja Prespa. Pohjois-Makedoniassa kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat viileitä. Vuorilla on talvisin kovia pakkasia. Vardarin laaksossa talvet ovat leudompia kuin ylängöillä. Jokilaaksossa myös sataa enemmän kuin vuorten rinteillä.
Alle kymmenesosa Pohjois-Makedonian maa-alasta on luonnonsuojelualueita. Noin 40% Pohjois-Makedonian pinta-alasta on metsiä. Mavrovon kansallispuisto on maan luoteisosassa vuorten rinteillä. Rinteillä kasvaa marjakuusia, pyökkejä, tammia ja vaahteroita. Ylempänä on ruohoniittyjä ja vanha patojärvi. Alueella elää karhuja, villivuohia ja ilveksiä. Ohrid- ja Prespajärvien ympärillä on suojelualue. Järvillä on pelikaaneja, pronssi-iibiksiä, haikaroita ja pikkumerimetsoja. Ohridjärvessä on ainutlaatuinen taimenkanta.
Vuonna 1963 voimakas maanjäristys aiheutti suuria tuhoja Pohjois-Makedonian pääkaupungissa Skopjessa. Yli 200 000 ihmistä menetti kotinsa. Skopjen asukkaat ovat kärsineet ilman saastumisesta. Ilmaa pilaavat liikenteen pakokaasut, teollisuuden päästöt, jätteiden polttaminen ja talvilämmitys. Kotien lämmityksessä käytetään paljon puuta ja hiiltä. Vuonna 2022 lähes puolet Pohjois-Makedonian kuluttamasta energiasta saatiin öljystä. Hiilen osuus oli 29% ja kaasun osuus oli 9%. Vesivoima tuotti 12% energiasta. Tuuli- ja aurinkovoiman yhteisosuus oli hieman yli sadasosa koko energiantuotannosta.
Pohjois-Makedonian yhdyskuntien jätevesien ja kiinteän jätteen käsittely on puutteellista. Jätevesiä ei puhdisteta riittävästi. Valtaosa kiinteästä jätteestä päätyy lajittelematta ja käsittelemättä laillisille tai laittomille kaatopaikoille. Julkishallintoon juurtunut korruptio on haitannut ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Maankäyttö- ja hakkuulupien jakamisessa on esiintynyt lahjontaa ja muita väärinkäytöksiä. Ankarat kuivuudet ovat haitanneet Pohjois-Makedonian maataloutta. Rajut metsä- ja maastopalot ovat aiheuttaneet tuhoja useilla alueilla. Rankkasateet ja keväiset sulamisvedet nostattavat joka vuosi tulvia jokivarsilla.
Historia
Balkanin niemimaalla on elänyt ihmisiä kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Pohjois-Makedonian lähialueilta on löydetty 40 000 vuotta vanhoja jälkiä ihmisasutuksesta. Ensimmäiset asukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Maataloutta alettiin harjoittaa 8000 vuotta sitten. Skopjen läheltä on kaivettu saviastioita, jotka on tehty kymmenen tuhatta vuotta sitten. Tutkijat ovat löytäneet vanhojen savenpolttouunien jäänteitä. Cerjasta on löydetty ihmistä esittävä kiviveistos, jolla on ikää yli 7000 vuotta. Pohjois-Makedonian varhaiset maanviljelijät kasvattivat vehnää, ohraa, kauraa ja pellavaa. Heillä oli karjaa ja he käyttivät vetojuhtia peltojen kyntämisessä. He rakensivat puu- ja saviseinäisiä taloja.
Nykyisen Pohjois-Makedonian seudulla on ollut monia eri kansoja. 3000 vuotta sitten alueella asui illyrialaisia ja traakialaisia. Persian valloitusretket ulottuivat Pohjois-Makedoniaan asti. 2500 vuotta sitten alueella oli Paionian ruhtinaskunta. 2300 vuotta sitten ruhtinaskunta kukistui ja Pohjois-Makedoniasta tuli osa voimakasta Makedonian valtakuntaa. Pohjois-Makedonian asejoukot olivat mukana Aleksanteri Suuren sotaretkillä. 2200 vuotta sitten Rooma kävi useita sotia Makedoniaa vastaan. Makedonia liitettiin lopulta Rooman valtakuntaan. 500-luvulta alkaen Pohjois-Makedoniaan tuli slaavilaisia kansoja. 800-luvulla maa kuului Bulgarian valtakuntaan. Sen jälkeen Bulgaria, Serbia ja Itä-Rooma eli Bysantti kilpailivat alueen hallinnasta.
1300-luvun lopulla turkkilainen Osmanien/Ottomaanien valtakunta valloitti Pohjois-Makedonian. Pohjois-Makedonia oli turkkilaisten hallinnassa vuoteen 1913 asti. Sen jälkeen maa liitettiin Serbiaan. Toisen maailmansodan jälkeen nykyisestä Pohjois-Makedoniasta tuli Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan osavaltio. Osavaltiota kutsuttiin Makedoniaksi. Jugoslavian liittovaltio hajosi 1990-luvun alussa. Vuonna 1991 Pohjois-Makedonia itsenäistyi Makedonian tasavallan nimisenä. Vuonna 1993 Pohjois-Makedonia hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
Vuonna 1999 Kosovossa riehunut sota ajoi yli 300 000 albaanipakolaista Pohjois-Makedoniaan. Albaanit ovat Pohjois-Makedonian suurin etninen vähemmistö. Albaanit ovat joutuneet syrjinnän kohteeksi. Tämä on virittänyt Pohjois-Makedonian länsiosien albaaniväestön piirissä vaatimuksia laajemmasta itsehallinnosta ja itsenäisyysliikkeitäkin on syntynyt. Albaanipakolaisten saapuminen Kosovosta kiristi Pohjois-Makedoniassa väestöryhmien välisiä jännitteitä. Vuonna 2001 läntinen sotilasliitto Nato lähetti sotilaita Pohjois-Makedoniaan estämään väkivaltaisuuksia.
Vuonna 2004 Pohjois-Makedonia jätti hakemuksen EU:n jäsenyydestä. EU on hyväksynyt Pohjois-Makedonian ehdokasmaaksi, mutta jäsenyysneuvottelut eivät ole edenneet. Vuonna 2020 maasta tuli Naton jäsen. Pohjois-Makedonian ja Kreikan välillä oli vuosien ajan kiistaa siksi, että Pohjois-Makedonia käytti aluksi itsestään nimeä Makedonian tasavalta. Kreikassa on myös Makedonia-niminen alue, joka oli antiikin Makedonian sydänseutu ja Kreikka oli sitä mieltä, että Pohjois-Makedonia halusi siepata itselleen vanhan Makedonian perinnön, kenties jopa pyrkien laajentamaan aluettaan. Nimikiista päättyi sovintoon vuoden 2019 alussa. Silloin Pohjois-Makedonia otti virallisesti käyttöön nykyisen nimensä. Kiista Kreikan kanssa hidasti EU:n ja Pohjois-Makedonian välisten jäsenyysneuvottelujen aloittamista. Bulgariakin on vastustanut Pohjois-Makedonian EU-jäsenyyttä.
Yhteiskunta ja politiikka
Pohjois-Makedonian presidentti valitaan suorilla vaaleilla viiden vuoden kaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle kaudelle. Vuonna 2019 presidentiksi valittiin Stevo Pendarovski. Hän edustaa sosiaalidemokraattista liittoa. Presidentillä on hyvin rajalliset valtaoikeudet. Varsinaista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka on nautittava parlamentin enemmistön luottamusta.
Pohjois-Makedonian parlamentissa on 120 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein. Vuoden 2020 parlamenttivaaleissa pääministeri Zoran Zaevin johtama sosiaalidemokraattinen liitto säilytti niukasti suurimman puolueen aseman, mutta sai vain 46 kansanedustajaa. Toiseksi suurin ryhmä, kansallismielinen, vanhoillinen ja oikeistolainen yhtenäisyyspuolue sai 44 kansanedustajaa. Muut paikat jakautuivat neljälle pienemmälle puolueelle. Valituista kansanedustajista 47 on naisia.
Vaalien jälkeen pääministeri Zoran Zaev muodosti enemmistöhallituksen yhdessä pienempien vasemmistolaisten ja etnisiä vähemmistöjä edustavien puolueiden kanssa. Vuonna 2021 sosiaalidemokraatit kärsivät tappion kunnallisvaaleissa. Puoluejohtaja Zaev erosi pääministerin tehtävästä. Vuoden 2023 alussa hallitusliitossa tapahtui taas muutoksia. Niiden jälkeen pääministerin tehtävää on hoitanut sosiaalidemokraatti Dimitar Kovacevski ja liittolaisina ovat olleet kaksi Pohjois-Makedonian albaaniväestöä edustavaa puoluetta.
Vuonna 2022 Euroopan Unioni aloitti vihdoin viralliset neuvottelut Pohjois-Makedonian EU-jäsenyydestä. Tilanne laukesi, kun Bulgaria antoi suostumuksensa neuvottelujen aloittamiseen. Bulgariassa on näkemyksiä, joiden mukaan pohjoismakedonialaiset ovat oikeastaan bulgarialaisia ja maan kieli on bulgarian murre. Vuonna 2021 Pohjois-Makedoniassa oli vähän alle neljä tuhatta bulgarialaisperäistä asukasta. Heidän kotiseutunsa on pääasiassa Strumican alueella maan itäosassa. Strumica oli osa Bulgariaa ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa ja toisen maailmansodan aikana. Bulgaria on syyttänyt Pohjois-Makedoniaa bulgarialaisperäisen väestön syrjinnästä.
Köyhyyden vähentäminen on yksi Pohjois-Makedonian tärkeimmistä tavoitteista. Julkishallinnon uskottavuutta jäytävät monet väärinkäytökset. Vuonna 2022 tehdyissä kyselyissä ihmiset pitivät lahjontaa ja muunlaista korruptiota maan suurimpana ongelmana. 40% nuorista sanoi haluavansa muuttaa maasta nimenomaan korruption vuoksi. Maailman demokratian tilaa seuraava Freedom House -järjestö luokittelee Pohjois-Makedonian osittain vapaaksi maaksi.
Vuonna 2021 Pohjois-Makedoniassa toimeenpantiin väestölaskenta ensimmäistä kertaa vuoden 2002 jälkeen. Laskenta osoitti, että maan väkiluku on nyt lähes 10% pienempi kuin kaksi vuosikymmentä sitten.
Talous ja kaupankäynti
Maailmanpankki luokittelee Pohjois-Makedonian ylemmän keskitulotason maaksi. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana talouskasvu on ollut kohtalainen. Poikkeus on koronalaman vuosi 2020, jolloin Pohjois-Makedonian talous supistui 6%. Sen jälkeen kasvu on elpynyt. Pohjois-Makedonian talous on nyt kolme kertaa suurempi kuin vuonna 2000. Vuonna 2021 11% Pohjois-Makedonian työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 31% toimi teollisuuden tehtävissä ja 58% työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2022 15% työvoimasta oli työttömänä. Lähes viidesosa väestöstä eli köyhyydessä.
Pohjois-Makedonian viljelijät kasvattavat viinirypäleitä, vehnää, maissia, perunaa, tupakkaa, vihanneksia, omenia, vesimeloneja, päärynöitä, luumuja ja muita hedelmiä. Valtaosa tiloista on pieniä, alle kolmen hehtaarin suuruisia. Karjankasvattajien tuotantoeläimiä ovat lampaat, lehmät ja vuohet. Nopeimmin kasvaneita teollisuuden aloja ovat olleet tieto- ja viestintäala, tekstiili- ja vaateteollisuus, ruoanjalostus ja autonosien valmistaminen.
Vuonna 2021 Pohjois-Makedonian viennin kokonaisarvo oli 8 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 12 miljardia euroa. Tärkeimpiä vientituotteita olivat kemian teollisuuden tuotteet, ajoneuvojen osat, koneet, sähkölaitteet, vaatteet, rauta ja teräs. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Serbia, Bulgaria, Kreikka ja Italia. Saksa osti lähes 45% Pohjois-Makedonian viennistä. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Iso-Britannia, Kreikka, Saksa, Serbia ja Kiina.
Vuonna 2019 Pohjois-Makedoniassa kävi 800 000 ulkomaalaista matkailijaa ja turismi tuotti 400 miljoonaa euroa. Eniten turisteja tuli Turkista, Serbiasta, Kreikasta ja Bulgariasta. Matkanjärjestäjät ylistävät upean järven rannalla sijaitsevaa vanhaa Ohridin kaupunkia, Skopjea, monia kauniita pikkukaupunkeja ja luontokohteita. Vuonna 2022 ulkomailla asuvat pohjoismakedonialaiset lähettivät kotimaahan yhteensä yli 2 miljardia euroa.