Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Lissabon |
| Etniset ryhmät: | Portugalilaiset 95%, muut 5% |
| Kieli: | Portugali ja mirandeesi (viralliset kielet), mirandeesi on pohjoisportugalilainen paikalliskieli |
| Uskonto: | Katolilaiset 80%, muut kristityt 5%, muut uskonnot 1%, uskonnottomat 14% |
| Väkiluku: | 10 247 605 (2022) |
| Valtiomuoto: | Tasavalta |
| Pinta-ala: | 91 470 km2 |
| Valuutta: | Euro |
| BKT per asukas: | 51 680 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | 10. kesäkuuta |
Maantiede
Portugali on Etelä-Euroopassa Atlantin valtameren rannalla. Portugali on manner-Euroopan läntisin maa. Idässä rajanaapurina on Espanja. Portugaliin kuuluvat Azorien saaret Atlantilla tuhat kilometriä Euroopan rannikosta länteen, sekä Madeira Marokon edustalla Kanariansaarten pohjoispuolella. Portugalin pääkaupunki Lissabon on Atlantin rannalla Tejojoen suulla. Pääkaupunkialueella asuu kolme miljoonaa ihmistä. Kaksi kolmasosaa portugalilaisista elää kaupungeissa.
Portugalin rannikolla ja maan eteläosissa on alavia tasankoja, kalkki- ja hiekkakivikukkuloita ja syviä jokilaaksoja. Pohjois-Portugalissa on vuoristoa. Korkein huippu on Serra da Estrela -vuoriketjun Torre (1993 m). Azoreilla on vielä korkeampi vuori, Pico (2351 m). Portugalin halki virtaa kymmeniä jokia. Isoja järviä ei ole.
Portugalin ilmastoa luonnehtivat lämpimät kesät ja leudot talvet. Maan eteläosa on lämpimämpi ja kuivempi kuin pohjoinen. Etelä-Portugalissa vuotuiset sademäärät ovat pienempiä kuin useimmilla Suomen paikkakunnilla. Pohjois-Portugalin vuorilla voi sataa viisi tai kuusi kertaa enemmän kuin maan eteläosien rannoilla. Vuonna 2025 Portugalin kesä oli ennätyskuuma. Alvegassa ja Morassa mitattiin neljänkymmenenviiden asteen helteitä.
Lähes neljäkymmentä prosenttia Portugalin maa-alasta on metsiä. Luonnonmetsien lisäksi Portugalissa on istutusmetsiä, joiden yleisin puulaji on kuumepuu, eukalyptus. Helteet ja kuivuus altistavat metsät tulipaloille. Vuonna 2025 tulipalot tuhosivat yli kaksisataa tuhatta hehtaaria metsää. Serra da Estrelan vuorten kansallispuiston alarinteillä kasvaa tammea, rautatammea, mäntyä ja kastanjaa. Ylempänä metsä harvenee katajikoksi. Niittyjä värittävät kellot ja lehtirikot. Alueella elää susia, villisikoja ja genettejä, sivettikissoja.
Etelä-Portugalin rannikolla Alentejanon ja Costa Vicentinan suojelualueella on kosteikkoja, hiekkarantoja ja jylhiä rantakallioita. Siellä on merimetsoja, kalasääskiä, suohaukkoja ja käärmekotkia. Kattohaikarat ovat rakentaneet pesänsä rantakallioille. Neljäsosa Portugalin maa-alasta on luonnonsuojelualueita.
Seitsemänkymmentä prosenttia Portugalin sähköstä tulee vesivoimaloista. Lähes neljäsosa sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Ilmaston lämpeneminen lisää Portugalin helteitä aiheuttaen kuivuutta. Myrskykausien rankkasateet nostattavat äkkitulvia jokien varsilla. Vuoden 2026 alussa tulva katkaisi Lissabonin ja Porton välisen valtatien. Lissabonin kadutkin ovat peittyneet tulvavesien alle. Katso itse. Kuvahakuvihje: Lisbon floods.
Historia
Portugalissa ja Espanjassa eli esi-ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Pohjois-Espanjan Atapuercan luolasta on löytynyt seitsemänsataa tuhatta vuotta vanhoja esi-ihmisten luita. Vanhimmat Portugalista kaivetut esi-ihmisjäänteet ovat kolmensadan tuhannen vuoden ikäisiä. Lapedon laakson kalliosuojasta on löydetty kaksikymmentäneljä tuhatta vuotta vanha nykyihmisen luuranko.
Portugalin pohjoisosassa Coan laaksossa on kivikaiverruksia, joissa on härkiä, kauriita ja hevosia. Vanhimmat kuvat on taiteiltu kaksikymmentä tuhatta vuotta sitten. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Seitsemän tuhatta vuotta sitten Etelä-Portugalin Evorassa asuneet ihmiset pystyttivät isoja kivipaasikehiä. Siihen aikaan harjoitettiin jo maanviljelyä. Portugalin ensimmäiset viljelijät kasvattivat ohraa, vehnää, papuja, herneitä ja linssejä.
Neljä tuhatta vuotta sitten keltit asuttivat Portugalin. Nykyisen Lissabonin liepeille syntyi satama, missä portugalilaiset kävivät kauppaa foinikialaisten merenkulkijoiden kanssa. Foinikialaiset ostivat suolakalaa. Kulta, hopea, rauta ja tina olivat nekin haluttuja kauppatuotteita. Kaksi tuhatta vuotta sitten Rooma valloitti Portugalin ja Espanjan. Tuhat kuusisataa vuotta sitten alueelle tulivat vandaalit, sveebit, alaanit ja länsigootit.
700-luvulla Pohjois-Afrikan arabit ja berberit valtasivat suurimman osan Portugalista. Islamin usko levisi valloittajien mukana kristinuskon rinnalle. 1200-luvun puolivälissä portugalilaiset vapauttivat maan arabien hallinnasta. 1400-luvulla Portugali oli voimakas merivalta. Portugalilaiset purjehtijat asuttivat Azorit ja Madeiran, he etenivät Afrikan rannikoille ja jatkoivat sieltä Intiaan.
Vuonna 1500 Pedro Alvares Cabral purjehti Brasiliaan. 1510-luvulla portugalilaisten retket ulottuivat pitkälle Aasiaan: Malesiaan, Sumatralle ja Kiinaan. 1500-luvun alussa Portugali hallitsi isoa osaa kansainvälisestä maustekaupasta. 1530-luvulla Portugali alkoi valloittaa Brasiliaa siirtomaakseen. Portugali vaurastui siirtomaiden kullasta, timanteista, sokerista ja orjakaupasta.
Vuonna 1755 maanjäristys aiheutti valtavaa hävitystä Lissabonissa. 1820-luvulla Brasilia itsenäistyi Portugalin vallasta. Afrikassa Portugalin siirtomaiksi jäivät Mosambik, Angola, Guinea-Bissau, Kap Verde sekä Sao Tomen ja Principen saaret. Vuonna 1910 Portugalista tuli tasavalta. Vuonna 1926 sotilaskaappaus nosti valtaan vanhoillisen pääministerin Antonio de Oliveira Salazarin. Salazar hallitsi maata itsevaltaisesti ja kovaotteisesti vuoteen 1968 asti.
1960-luvulla Portugalin Afrikan siirtomaissa syntyi voimakkaita itsenäisyysliikkeitä, joita armeija ei kyennyt tukahduttamaan. Vuonna 1974 siirtomaasotia vastustava upseerien liike kaatoi Portugalin hallituksen. ”Neilikkavallankumous” avasi tien demokratiaan. Vuonna 1975 Portugalin afrikkalaiset siirtomaat itsenäistyivät. Samana vuonna Portugalissa järjestettiin ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit. Vuonna 1976 järjestettiin presidentinvaalit.
Vuonna 1986 Portugali liittyi Euroopan talousyhteisöön, josta myöhemmin tuli Euroopan unioni. Portugali oli pitkän aikaa Länsi-Euroopan köyhin maa. Sadat tuhannet portugalilaiset lähtivät vierastyöläisiksi muihin maihin. Nykyisin Portugali on vakaa ja vapaa demokratia. Maan talous on vahvistunut tuotantoelämän monipuolistuttua. Vuonna 2025 Portugali oli yksi Euroopan nopeimmin kasvavista talouksista
Ekologinen jalanjälki
2,2
maapalloa maassa Portugali
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Portugali keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 2,2 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaYhteiskunta ja politiikka
Portugalin presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentillä on valta hajottaa parlamentti ja määrätä uudet parlamenttivaalit. Varsinainen poliittinen toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Vuonna 2026 Portugalin presidentiksi valittiin Antonio Jose Seguro. Hän oli sosialistipuolueen ehdokas.
Portugalin parlamentissa on 230 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2025 vaaleihin osallistui kaksikymmentäyksi puoluetta. Yksitoista puoluetta sai kansanedustajia. Isoimmaksi ryhmäksi nousi keskustaoikeistolainen vaaliliitto 91 kansanedustajalla. Oikeistopuolue Chega sai kuusikymmentä kansanedustajaa. Sosialistipuolue jäi kolmanneksi 58 edustajalla. Vuonna 2025 valituista kansanedustajista 84 on naisia.
Vuoden 2025 vaalien jälkeen keskustaoikeistolainen vaaliliitto muodosti kahden puolueen hallituksen. Pääministeriksi tuli Sosiaalidemokraattisen puolueen johtaja Luis Montenegro. Toisena hallituspuolueena oli kristillisdemokraattinen Kansanpuolue. Vuoden 2025 lopulla suurimpien ammattiliittojen julistama yleislakko lamautti juna- ja lentoliikenteen. Kouluja suljettiin lakon ajaksi. Ammattiliitot vastustavat hallituksen ajamia työlakimuutoksia.
Väärinkäytökset ovat tahrineet Portugalin politiikkaa ja julkishallintoa. Valtion lentoyhtiön johtaja on erotettu laittomien palkkioiden maksamisesta johtokunnan jäsenille. Korkein oikeus on syyttänyt kolmea tuomaria lahjusten vastaanottamisesta. Entisiä pääministereitä ja valtiovarainministeriä vastaan on nostettu syytteitä rahanpesusta, lahjuksista ja veropetoksista.
Portugalilainen kirjailija Jose Saramago kertoo ihmisistä vaikeissa paineissa. Loputtoman pitkät lauseet johdattavat outoihin maailmoihin, jotka ovat yhtä aikaa mielikuvituksellisia ja järkyttävän todellisia. Saramago sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1998.
Inhimillisen kehityksen indeksi
39 / 192
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Portugali
Portugali on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 39 kaikista maista 192.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaTalous ja kaupankäynti
Portugali on korkean tulotason maa. Vuonna 2020 koronalama supisti Portugalin taloutta kahdeksan prosenttia. Seuraavina vuosina talous elpyi. Vuonna 2025 Portugalin talous kasvoi kaksi prosenttia. Kasvun odotetaan jatkuvan tätä vauhtia lähivuosinakin. Kolme prosenttia Portugalin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja 72 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Matkailupalvelut antavat työtä yli miljoonalle portugalilaiselle. Ulkomailla asuvat portugalilaiset lähettävät kotimaahan yhteensä neljä miljardia euroa vuodessa.
Portugalin maatalous tuottaa oliiveja, maissia, viinirypäleitä, vihanneksia, appelsiineja, päärynöitä, omenia, lihaa ja juustoja. Teollisuus tekee autoja, koneita, laivoja, lentokoneita, elektroniikkaa, vaatteita, paperia, muoveja ja ruokatuotteita. Portugalin maaperässä on kuparia, sinkkiä, lyijyä, tinaa, volframia ja litiumia. Portugalilla ei ole öljyesiintymiä, mutta maan öljyteollisuus jalostaa ulkomailta hankittavaa raakaöljyä. Siksi öljy on yksi Portugalin vientituotteista.
Portugalilla on valtava kalastusvyöhyke Azorien ja Madeiran saaria ympäröivillä merialueilla. Kalastus ja kalateollisuus työllistävät viisitoista tuhatta portugalilaista. Merikalastajien saalislajeja ovat sardiini, makrillit, ravut ja mustekalat. Kasvatusaltaissa tuotetaan kirjolohta, piikkikampelaa, kultaotsa-ahventa ja meribassia. Portugalilaisten ruoanlaitossa kala ja ravut ovat tärkeitä aineksia. Lissabonin sardiineista on tehty iloista taidetta ja suosittuja keräilyesineitä. Joka vuosi on kilpailu uusista sardiineista. Kuvahakuvihje: Sardinhas de Lisboa.
Vuonna 2024 Portugalin tavaraviennin kokonaisarvo oli 80 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli sata miljardia euroa. Vientituotteita olivat autot ja autonosat, koneet, mittauslaitteet, öljy, elektroniikka, lääkkeet, vaatteet, nahkajalkineet, oliiviöljy, viini, hedelmät, muovit, autonrenkaat, paperi, kala ja tupakka. Portugali oli maailman isoin korkin viejä. Suurimpia vientimaita olivat Espanja, Saksa, Ranska, Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Espanja osti neljäsosan Portugalin viennistä. Tärkeimmät tuontimaat olivat Espanja, Saksa, Ranska, Alankomaat ja Italia.
Portugalissa käy vuosittain kolmekymmentä miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat lähes kolmekymmentä miljardia euroa vuodessa. Matkakohteita ovat pirteät kaupungit, maaseudun kauneimmat pikkukylät ja Algarven hiekkarannat. Lissabonin Pyhän Yrjänän linnassa käy joka vuosi kaksi miljoonaa turistia. Linnan muurilta avautuu upea näköala Lissabonin yli. Porton nähtävyyksiä ovat vanhan kaupungin viehättävän värikäs keskusta, kapeilla kaduilla kolistelevat raitiovaunut ja tietenkin portviinikellarit. Nazaressa surffaajat nauttivat isoista aalloista.
Tilastot
Maan Portugali tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Ilmasto
Ekologinen jalanjälki
2,2
maapalloa maassa Portugali
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Portugali keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 2,2 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaCO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
3,78
tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Portugali
Koulutus
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
14
Vuotta koulunkäyntiä keskimäärin maassa Portugali
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,4
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Portugali
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
50 617
BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Portugali
Inhimillisen kehityksen indeksi
39 / 192
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Portugali
Portugali on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 39 kaikista maista 192.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaNälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
9,5
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Portugali
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,9
10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Portugali
Väestö
Väkiluku
Ihmistä maassa Portugali
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,5
lasta per nainen maassa Portugali
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
3
kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Portugali