Qatar

Sist oppdatert: 24.08.2022

Pienellä Persianlahden emiirikunnalla on valtavat öljy- ja kaasutulot. Maailman suurin kaasukenttä on Qatarissa. Henkeä kohden lasketulla kansantulolla mitattuna Qatar on maailman vaurain maa. Demokratiaa ei ole. Hallitsijasuku valitsee emiirin keskuudestaan. Suvun jäsenet istuvat myös maan hallituksessa. Lähes 90% asukkaista on ulkomaalaisia vierastyöläisiä, joita kohdellaan huonosti ja joilla ei ole kansalaisoikeuksia. Kuumassa ja kuivassa maassa juomavesi erotellaan merivedestä suolanpoistolaitoksissa.

Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Doha
Etniset ryhmät: Qatarilaiset 12% (beduiinit, hadarit, afrikkalaisarabialaiset), vierastyöläiset 88% (intialaiset, bangladeshilaiset, nepalilaiset, egyptiläiset, filippiiniläiset, pakistanilaiset, srilankalaiset, sudanilaiset, syyrialaiset ja muista maista tulleet)
Kieli: Arabia (virallinen kieli), englanti
Uskonto: Muslimit 65%, hindut 16%, kristityt 14%, buddhalaiset 4%, muut 1% (2020)
Väkiluku: 2 930 524 (2022)
Valtiomuoto: Emiirikunta
Pinta-ala: 11 586 km2
Valuutta: Qatarin rial
BKT per asukas: 114 648 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 18. syyskuuta

Maantiede

Qatar sijaitsee Arabian niemimaalla Persianlahden rannalla. Qatarin niemi työntyy Persianlahteen 160 kilometrin pituisena kielekkeenä. Eteläinen rajanaapuri on Saudi-Arabia. Maa on enimmäkseen alavaa aavikkoa. Valtaosa väestöstä asuu rannikon kaupungeissa. Pääkaupungissa Dohassa ja sen lähialueilla elää yli kaksi kolmasosaa Qatarin asukkaista. Ilmasto on kesällä kuuma ja talvella viileä. Kesälämpötilat kohoavat yli 40 asteeseen. Vuosittaiset sademäärät ovat pieniä, mutta talvella esiintyy silloin tällöin rankkasateita, jotka tilapäisesti täyttävät kuivuneet joenuomat. Aavikolla voimakkaat tuulet nostattavat hiekkamyrskyjä. Vuoden 2022 heinäkuussa Qatarissa oli yllättäviä, kovia sateita. Tätä ennen heinäkuussa on satanut viimeksi 60 vuotta sitten.

Qatarilla on yli viisisataa kilometriä rannikkoa. Maassa ei ole järviä eikä muita pysyviä makean veden altaita. Rannikolla on upeita laajoja hiekkarantoja, särkkiä ja lahdelmia. Kaupunkien liepeille on rakennettu täyttömaasta saaria uusia asuinalueita varten. Rannikon lähellä on suolapannuja, joista jotkut ovat syöpyneet muutaman metrin merenpinnan tason alapuolelle. Qatarin länsiosassa ja pohjoisrannikolla on kivisiä kukkuloita. Sisämaan karuilla hiekkatasangoilla on vähän kasvillisuutta.

Qatarin eteläosassa Khor al Adaidin poukamat kiemurtelevat aavikon hiekkakinosten väliin. Näitä lahtia kutsutaan Sisämereksi. Siellä oli 1800-luvulla Abu Dhabin merirosvojen tukikohta. Nykyisin lahdille kerääntyy matkailijoita ja flamingoja. Ainutlaatuisessa maisemassa kohtaavat autiomaa ja vesi. Rantatuolien vieressä on kiiltävien nelivetoisten autojen rivi. Qatarin rantavesissä ui delfiinejä ja merikilpikonnia. Koralliriutoilla sukeltajat voivat katsella perhokaloja, sirppikeisarikaloja, raidallisia kersanttikaloja ja meriahvenia.

Historia

Qatarissa on elänyt ihmisiä yli 50 000 vuotta sitten. Niemen pohjoisosissa on ollut vakiintuneempaa asutusta kuin etelässä. Asuinpaikat ovat syntyneet vesilähteiden ympärille. Tutkijat ovat löytäneet kivikirveitä, kaapimia ja nuolenkärkiä. Qatarin eteläosat ovat olleet paimentolaisten ja myöhemmin kauppiaiden reiteillä. Aavikon harvat keitaat ja kamelien juottolammikot ovat olleet kulkijoiden pysähdys- ja leiripaikkoja. Qatarin länsirannikolla al Daasassa asui kalastajia 6000 vuotta sitten. Sieltä on löydetty Mesopotamiassa valmistettuja saviastioita. Persianlahdella on ollut kansojen välistä kauppaa tuhansien vuosien ajan. 200-luvulla Persia hallitsi koko lahden rannikkoseutua. Islamin usko levisi alueelle 600-luvulla. Seuraavien vuosisatojen aikana helmenpyynti ja helmikauppa olivat hyvin tuottavia elinkeinoja. Qatar tunnettiin Persianlahden ympäristössä myös hevosten ja kamelien jalostajana. Kauppayhteydet laajenivat. Qatarista on löydetty vanhoja kiinalaisia posliiniesineitä.

1520-luvulla Portugali valtasi Qatarin ja Bahrainin. Portugalilaiset rakensivat linnoituksia rannikolle. 1600-luvulla Portugali väistyi Hollannin tieltä. 1600-luvulta vuoteen 1916 asti Qataria hallitsivat ajoittain osmanien/ottomaanien valtakunta ja ajoittain arabit. Alueella käytiin lukuisia sotia. Iso-Britannia vahvisti valtaansa Persianlahdella ja solmi sopimuksia meriliikenteen valvonnasta rannikon emiirikuntien kanssa. Vuonna 1916 Qatarista tuli Iso-Britannian protektoraatti. 1930-luvulla maasta löydettiin öljyä. Öljynvienti alkoi vuonna 1949. Al Thanin suku johti Qataria jo protektoraatin aikana. 1950-luvulla brittiläistä vaikutusvaltaa vastustavat mielenosoittajat yrittivät katkaista öljyputkia. 1960-luvulla öljytulot olivat jo keskeisessä asemassa Qatarin taloudessa. Maassa esiintyi vakavia jännitteitä Al Thanin laajan suvun ja muiden qatarilaisten välillä. Vuonna 1968 Iso-Britannia ilmoitti vetäytyvänsä alueelta. Vuonna 1969 Qatar ja Bahrain neuvottelivat seitsemän muun emiirikunnan kanssa yhteisen liittovaltion perustamisesta, mutta päättivät lopulta olla liittymättä Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Qatarista tuli itsenäinen valtio vuonna 1971.

Yhteiskunta ja politiikka

Qataria hallitsee emiiri, jonka Al Thanin suku valitsee keskuudestaan. Al Thanin suvun jäsenet istuvat myös emiirin nimittämässä hallituksessa. Vuodesta 2013 lähtien Qatarin emiiri on ollut Tamim bin Hamad Al Thani. Vuonna 1999 maassa järjestettiin ensimmäiset kuntavaalit. Niissä valittiin kuntien keskusneuvosto, jolla on aluehallinnon asioissa neuvoa antava rooli.

Qatarin parlamentin tehtävää hoitaa 45-jäseninen kansalliskokous. Vuonna 2005 astui voimaan laki, jonka mukaan kaksi kolmasosaa kansalliskokouksen jäsenistä valitaan vaaleilla. Emiiri nimittää suoraan kolmasosan jäsenistä. Qatarin ensimmäiset kansalliskokouksen vaalit järjestettiin monien lykkäysten jälkeen vasta vuonna 2021. Vaaleissa saavat äänestää yli 18-vuotiaat qatarilaiset, jotka voivat todistaa, että heidän isän puoleinen sukunsa on elänyt Qatarissa vuodesta 1930 lähtien.

Noin 88% Qatarin asukkaista on ulkomaalaisia vierastyöläisiä, joilla ei ole kansalaisoikeuksia. Poliittisia puolueita ei sallita. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Qatar ei ole vapaa maa. Qatarin kansalliskokouksessa on kaksi naisjäsentä. Molemmat ovat emiirin nimittämiä. Kansalliskokouksen vaalissa oli ehdokkaina 26 naista, mutta yksikään heistä ei saanut riittävästi ääniä tullakseen valituksi.

Qatar sai järjestääkseen vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskisat. Päätöksen jälkeen Qataria on epäilty kansainvälisen jalkapalloliiton johdon lahjomisesta. Kansainvälistä huomiota ovat herättäneet myös kisapaikkoja rakentaneiden vierastyöläisten huono kohtelu ja vaaralliset työolot. Useita satoja rakentajia on kuollut onnettomuuksissa tai tehdessään raskasta työtä yli 40 asteen helteessä. Vuonna 2021 Qatarin valtionvarainministeri erotettiin tehtävästään syytettynä valtion varojen kavaltamisesta.

Ahmed al-Jufairi on nuori qatarilainen taiteilija. Hän tunnustaa maan ristiriidat: Qatarin arabiväestön vaurauden ja vierastyöläisten elämän kovuuden välillä on huikea kuilu ja periytyvän vallankäytön vanhanaikaiset tavat näyttävät oudoilta paikassa, missä tulevaisuutta tehdään uudella teknologialla ja kaupungit ovat tiheitä teräksen ja lasin pilvenpiirtäjistä. Taiteilija kuvaa itsensä perinteisissä miehen ja naisen vaatteissa ja kaataa maalia päähänsä syyrialaisesta teekannusta.

Talous ja kaupankäynti

Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Qatar on maailman vaurain maa. Vaurauden mittarina tässä vertailussa on asukasta kohden laskettu bruttokansantuote. Bruttokansantuote tarkoittaa kaikkien maan tuottamien tavaroiden ja palveluiden arvoa tiettynä aikana, esimerkiksi vuodessa. Asukaskohtainen bruttokansantuote määrittää yhden henkilön keskimäärin tuottamien tavaroiden ja palveluiden arvon. Qatar on pieni maa, jolla on valtavat öljy- ja kaasutulot. Maailman suurin kaasukenttä on Qatarissa. Miltei 90% Qatarin asukkaista on ulkomaisia vierastyöläisiä, joilla ei ole kansalaisoikeuksia. Vierastyöläisten palkat ovat alhaisia, usein alle 300 euroa kuukaudessa. Heillä on myös heikko sosiaaliturva ja heitä palkkaavat yritykset käyttävät heitä hyväksi. Vierastyöläisten tilaa ei oteta huomioon Kansainvälisen valuuttarahaston vaurauslaskelmassa.

Maailmanpankin ja Kansainvälisen työjärjestön arvion mukaan vuonna 2019 vain yksi sadasosa Qatarin työvoimasta oli maatalouden palveluksessa, 54% työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 45% palvelualoilla. Maatalouden tuotteita ovat perinteisesti olleet taatelit, liha ja vihannekset. Kuivuus ja maaperän köyhtyminen haittaavat viljelyä. Qatar on pyrkinyt kohentamaan elintarviketuotantoaan tullakseen omavaraisemmaksi. Maidontuotanto sekä kanojen kasvatus ovat lisääntyneet tuntuvasti. Vihannesten tuotantoa on lisätty kastelulla ja tuotantoketjuun on yhdistetty kalankasvatusaltaiden rakentaminen. Kala-altaat toimivat vihannestilojen vesivarastoina ja ravinnelähteinä.

Qatarissa on pitkien ajanjaksojen kuluessa kertyneitä maanalaisia vesivarantoja, joita käytetään viljelmien kasteluun ja juomaveden raaka-aineena. Suurin osa juoma- ja käyttövedestä valmistetaan kuitenkin poistamalla suolaa merivedestä. Qatarissa on useita suuria suolanpoistolaitoksia. Jätevettä puhdistetaan uudelleen käytettäväksi. Kuivassa kuumassa maassa vesi on hyvin arvokas luonnonvara.

Vuonna 2020 Qatarin viennin arvo oli 47 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 27 miljardia dollaria. Maakaasu ja öljy tuottivat yhteensä yli 80% vientituloista. Muita vientituotteita olivat typpilannoitteet, polyeteeni (muovin raaka-aine), alumiini, laivat ja alukset sekä jalokivet. Suurimpia vientimaita olivat Japani, Intia, Kiina, Etelä-Korea ja Singapore. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa ja Ranska. Vuonna 2020 Qatarissa kävi 600 000 ulkomaista matkailijaa ja turismin tuottamat tulot olivat 14 miljardia dollaria.

Qatarin Kartta