Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Pariisi
Etniset ryhmät: Syntyperäiset ranskalaiset 84%, Ranskan kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset 5%, ulkomailla syntyneet maahanmuuttajat 14%, Ranskassa asuvat muiden maiden kansalaiset 13% (Ranskan väestötilasto vuonna 2020)
Kieli: Ranska (virallinen kieli)
Uskonto: Katolilaiset 47%, protestantit 2%, muslimit 4%, buddhalaiset 2%, juutalaiset 1%, muut ja uskonnottomat 44% (2021)
Väkiluku: 64 756 584 (2023)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 549 100 km2
Valuutta: Euro
BKT per asukas: 55 493 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 14. heinäkuuta

Maantiede

Ranska on Länsi-Euroopassa, Espanjan pohjoisnaapurina. Ranskan itäisiä rajanaapureita ovat Saksa, Sveitsi, Italia ja Monaco. Pohjoisia naapurimaita ovat Belgia ja Luxemburg. Ranskaan kuuluu myös merentakaisia hallintoalueita, joista suurimmat ovat Ranskan Guayana Etelä-Amerikassa Brasilian pohjoispuolella sekä Tyynen meren keskellä sijaitsevat saaristot Uusi-Kaledonia ja Ranskan Polynesia. Ranskan merentakaisilla alueilla on kaikkiaan noin kaksi ja puoli miljoonaa asukasta. Ranskalla on kaksi rannikkoa, Atlantin rannikko Espanjan Baskimaasta Englannin kanaalille ja Belgian rajalle, sekä Välimeren ranta Espanjan Katalonian ja Pohjois-Italian Ligurian välissä. Välimerellä Ranskaan kuuluu Korsikan saari lähellä Italian rannikkoa. Ranskalla on yli kolme tuhatta kilometriä meren rantaa. Sekä Atlantin että Välimeren rannikon kaupungit ovat olleet tärkeitä satamia ja kauppapaikkoja vuosisatojen ajan.

Ranskan Atlantin rannikolla on laaja alankoalue. Sen läpi virtaavat isot joet, Seine, Loire ja Garonne. Välimeren rannikolla on hienoja pitkiä hiekkarantoja. Rhonejoki laskee Välimereen lähellä Monacoa. Rhonen suisto Camargue on laaja kosteikko, jossa on kaislikkoja, särkkiä, lampareita ja soita. Alueella on runsas linnusto. Camarguen luonnonsuojelualueella pesii tuhansia flamingoja. Siellä on myös haikaroita, suohaukkoja, kahlaajia ja sorsia. Luonnonsuojelualueen ympärillä on riisiviljelmiä. Ranskan keski- ja eteläosissa on keskiylänkö, Massif Central. Siellä on vuoria ja kuivia kalkkikivilaakioita. Joet ovat uurtaneet uomansa ylängön halki. Kaakkois-Ranskan maisemia hallitsee Alppien vuoristo. Korkein huippu Mont Blanc (4810 m) on Alpeilla Ranskan ja Italian rajalla. Pohjoisempana Ranskan ja Sveitsin rajalla kohoavat Juravuoret. Etelässä Ranskan ja Espanjan välissä on Pyreneiden vuorijono.

Suurimmassa osassa Ranskaa vallitsee lauhkea meri-ilmasto. Kesät ovat lämpimiä ja talvet viileitä. Etelä-Ranska on lämpimän välimerenilmaston aluetta. Kesäisin esiintyy helteitä. Talvet ovat leutoja ja sateisia. Vuoristoissa ilmasto on viileämpi. Talvella sataa lunta. Sateet ovat runsaampia kuin alavilla mailla. Foretsin kansallispuisto on Ranskan itäosassa lähellä Champagnen ja Burgundin kuuluisia viiniseutuja. Kansallispuiston rehevissä metsissä kasvaa tammia, pyökkejä, poppeleita ja monia muita lehtipuita. Eläimistöön kuuluvat kauriit, ketut ja villisiat. Lähes kolmasosa Ranskan maa-alasta on metsää. Ilmaston lämpenemiseen liittyvät kuivuudet huolestuttavat metsätutkijoita. Tuhoisat maastopalot ovat lisääntymässä. Kaupunkien ilman likaantuminen ja maatalouden käyttämät myrkyt ovat myös isoja ympäristöhaasteita.

Vuonna 2022 vähän yli kolmasosa Ranskassa kulutetusta energiasta saatiin öljystä. Kaasun osuus oli 16%. Ydinvoiman osuus oli melkein yhtä suuri kuin öljyn. Vesivoimalla tuotettiin viisi prosenttia käytetystä energiasta. Hiilen osuus oli alle kolme prosenttia. Tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettiin yhteensä seitsemän prosenttia käytetystä energiasta. Vielä vuonna 2021 ydinvoima oli Ranskan isoin energianlähde. Kolme neljäsosaa sähköstä tuotetaan ydinvoimaloissa. Vuonna 2022 ankara kuivuus haittasi ydinvoimaloiden lauhduttimien vedensaantia.

Historia

Etelä-Ranskan Aragon luolasta on löytynyt esi-ihmisten luita, joilla on ikää lähes puoli miljoonaa vuotta. Muilta seuduilta on löydetty sitäkin vanhempia esi-ihmisten kivityökaluja. Nykyihminen tuli nykyisen Ranskan alueelle 40.000 vuotta sitten. Chauvetin luolassa Kaakkois-Ranskassa ja Dordognen Lascauxin luolassa on upeita kalliomaalauksia, jotka esittävät hevosia, hirviä, leijonia, härkiä ja villasarvikuonoja. Chauvetin luolan vanhimmat maalaukset on tehty 30.000 vuotta sitten. Lascauxin taiteilijat elivät 20.000 vuotta sitten. Kuuluisa kuvataiteilija Pablo Picasso sanoi aikanaan, että Lascauxin maalaukset edustavat vieläkin ihmisen maalaustaiteen huippua. Katso itse. Kuvahakuvihjeitä: Lascaux cave paintings. Chauvet cave paintings.

Ranskan varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Maanviljely aloitettiin 7000 vuotta sitten. Viljelijät kasvattivat emmervehnää, yksijyvävehnää, linssiä ja herneitä. Pellavasta valmistettiin vaatteita. Hampusta tehtiin köysiä. Tuotantoeläiminä pidettiin lehmiä, sikoja ja vuohia. Vilja jauhettiin jauhinkivillä. Viljelijät rakensivat kylänsä jokien varsille. 2500 vuotta sitten Ranskaa asuttivat keltit, joita roomalaiset nimittivät gallialaisiksi. Kreikkalaiset perustivat kauppasatamia Ranskan Välimeren rannikolle. Tällainen oli Massalia, nykyinen Marseille. 2000 vuotta sitten Rooma valloitti Gallian. 400-luvulla Rooman valtakunta hajosi. Sen jälkeen Ranska kuului frankkien kuningaskuntaan. 1000-luvulla Englannin kuninkaan hallinnassa oli melkein puolet nykyisestä Ranskasta. 1300- ja 1400-luvuilla Ranskassa riehui pitkien alueellisten sotien sarja, jota kutsutaan satavuotiseksi sodaksi. 1450-luvulla Englanti menetti lopullisesti ranskalaiset lääninsä ja Ranskasta tuli jälleen yhtenäinen valtakunta.

1500-luvulla Ranskaa repivät uskonsodat katolilaisten ja protestanttien välillä. 1600-luvulla Ranska oli Euroopan suurvalta. Ranskasta tuli myös siirtomaavalta, kun se valloitti itselleen alueita Pohjois-Amerikasta, Länsi-Intiasta ja Etelä-Aasiasta. 1800-luvulla suurin osa Länsi-Afrikasta alistettiin Ranskan hallintaan. Ranskan afrikkalaiset siirtomaat kattoivat lopulta valtavan alueen Algeriasta Kongoon. 1700-luvun lopussa Ranskaa ravisteli vallankumous. Maa julistettiin tasavallaksi vuonna 1792. Seitsemän vuotta myöhemmin kenraali Napoleon Bonaparte kaappasi vallan. Vuonna 1804 Napoleonista tuli Ranskan keisari. Napoleonin Ranska kävi useita sotia Euroopan muita suurvaltoja vastaan. Napoleonin valta päättyi tappioon Waterloon taistelussa vuonna 1815.

1870-luvulta alkaen Ranska on ollut tasavalta. Ensimmäisessä maailmansodassa Ranska oli suurten ja julmien taisteluiden näyttämö. Ranska taisteli Ison-Britannian liittolaisena Saksaa vastaan. Toisen maailmansodan aikana Saksa valtasi Ranskan. Sodan jälkeen Ranskan siirtomaat alkoivat itsenäistyä. Ranska soti vapautusliikkeitä vastaan Indokiinassa ja Algeriassa. Vuonna 1954 Vietnam, Laos ja Kambodža irtautuivat Ranskan vallasta itsenäisiksi valtioiksi. Algeria itsenäistyi kahdeksan vuotta kestäneen sodan jälkeen vuonna 1962. Ranskan Länsi- ja Keski-Afrikan siirtomaat itsenäistyivät rauhanomaisemmin vuonna 1960. Ranskan nykyinen perustuslaki vahvistettiin vuonna 1958. Presidentin valtaoikeuksia vahvistettiin. 1960-luvulta lähtien Ranskan presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla. Maan politiikassa valtaa on sekä presidentillä että parlamentilla. Presidentti johtaa Ranskan ulkopolitiikkaa. 1960-luvulla Charles de Gaullen presidenttikaudella Ranskasta tuli ydinasevalta.

Toisen maailmansodan jälkeen Ranskan talous kasvoi nopeasti. Ranska teollistui ja vaurastui. 1970-luvulla öljyn hinnannousu ravisteli rajusti maan taloutta. Ranskaan on tullut paljon maahanmuuttajia entisistä siirtomaista. Väestöryhmien väliset jännitteet ovat johtaneet kulttuurillisiin yhteentörmäyksiin. Ääri-islamistiset ryhmät ovat tehneet Ranskassa useita tuhoisia terrori-iskuja. Maahanmuuttovastaisuus on luonut edellytyksiä jyrkän oikeistolaisen liikkeen nousulle. Vuonna 2018 polttoaineveron korotus synnytti laajan kansanliikkeen, missä keltaisiin liiveihin pukeutuneet ihmiset osoittivat kaduilla mieltään hallitusta vastaan. Keltaliiviliike järjesti yli tuhat mielenosoitusta Ranskan eri osissa. Vuoden 2022 presidentinvaalien ratkaisevalla toisella kierroksella jyrkän oikeiston ehdokas Marine Le Pen sai kolmetoista miljoonaa ääntä, 41% annetuista äänistä. Presidentti Emmanuel Macron valittiin uudelleen, toiselle kaudelleen, 59 prosentilla äänistä. Samana vuonna järjestetyissä parlamenttivaaleissa hallituspuolueiden liitto menetti yli sata kansanedustajaa. Vasemmistoryhmien liitto ja oikeistolainen Kansallinen liittouma vahvistivat tuntuvasti kannatustaan.

Yhteiskunta ja politiikka

Ranskan presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden välein. Vuonna 2022 presidentti Emmanuel Macron valittiin uudelleen, toiselle virkakaudelle. Ranskan poliittisessa järjestelmässä presidentti nimittää hallituksen. Vuonna 2022 Macron nimitti hallituksensa pääministeriksi Elizabeth Bornen, joka oli aikaisemmin toiminut työministerinä. Ranskassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 346 jäsentä, joiden kausi on kuusivuotinen. Senaatin jäsenet valitsee valitsijakunta, johon kuuluu tuhansia paikallishallinnon edustajia. Parlamentin alahuoneessa eli kansalliskokouksessa on 577 kansanedustajaa, jotka valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Vuoden 2022 vaaleissa Macronia tukeva Ensemble-vaaliliitto sai 245 kansanedustajaa. Macronin kannattajat ovat edelleen parlamentin suurin ryhmä, mutta heillä ei ole enää enemmistöä.

Vuonna 2022 Ranskan kansalliskokouksen toiseksi suurimmaksi ryhmäksi nousi Kansan unioni -niminen vasemmistopuolueiden vaaliliitto. Se sai 131 kansanedustajaa. Kolmanneksi suurin puolue oli oikeistolainen Kansallinen liittouma, jonka johtaja Marine Le Pen hävisi presidentti Macronille presidentinvaalien ratkaisevalla toisella kierroksella. Kansalliskokouksen vaaleihin osallistui viisitoista poliittista ryhmää tai vaaliliittoa, joista yksitoista sai kansanedustajia. Valituista edustajista 215 on naisia. Vuonna 2017 kansalliskokoukseen valittiin 224 naista.

Ranskan poliittisessa järjestelmässä Macronin hallituksen kaltainen vähemmistöhallitus voi ajaa haluamiaan lakeja läpi kahdella eri tavalla. Presidentti tai hallitus voivat neuvotella jonkun oppositioryhmän tai -puolueen kanssa saadakseen tietyssä asiassa enemmistön taakseen. Hallituksella on perustuslain mukaan oikeus myös saattaa lakeja voimaan omalla päätöksellään ilman äänestystä parlamentissa. Jos parlamentti tällaisessa tapauksessa on tyytymätön hallituksen päätökseen, se voi kaataa hallituksen kansanedustajien enemmistön tukemalla epäluottamuslauseella. Vähemmistössä oleva hallitus voi siis toimia, jos sen vastustajat parlamentissa eivät kykene kokoamaan enemmistön voimia äänestämään epäluottamuslauseen puolesta.

Vuonna 2023 yli miljoona ranskalaista osoitti mieltään hallituksen ajamaa eläkeuudistusta vastaan. Useat suuret ammattiliitot ryhtyivät lakkoon. Macronin hallituksen tavoitteena on nostaa eläkkeelle siirtymisen ikä 62 vuodesta 65 vuoteen. Pariisissa, Nantesissa ja Lyonissa syntyi mellakoita. Ranskaan tulee jatkuvasti suuria määriä pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia, joista osa haluaa jäädä maahan ja toiset yrittävät jatkaa Isoon-Britanniaan tai muihin Euroopan maihin. Vuonna 2022 eniten maahanmuuttajia tuli Afghanistanista, Bangladeshista, Turkista, Georgiasta, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Guineasta, Norsunluurannikolta, Albaniasta, Pakistanista ja Nigeriasta. Sudanin sisällissodan syttymisen jälkeen sieltä tulevien pakolaisten määrä on lisääntynyt. Tuhannet muuttajat elävät Ranskassa kehnosti kyhätyissä telttaleireissä kurjissa oloissa. Vuonna 2023 Calaisin kaupungissa Englannin kanaalin rannalla oli vielä lähes tuhannen muuttajan telttaleiri. Vuonna 2022 Britteinsaarille saapui pienillä veneillä Ranskasta yli 25.000 maahanpyrkijää. Samansuuruinen muuttoliike jatkui myös vuonna 2023. Suhtautuminen maahanmuuttajiin on yksi yhteiskunnan ja politiikan kuumimmista asioista sekä Ranskassa että kanaalin toisella puolella Isossa-Britanniassa.

Talous ja kaupankäynti

Ranska on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Ranskan talouden kasvu on ollut hidasta. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta lähes 8%. Vuonna 2021 talous elpyi ripeästi. Sen jälkeen kasvu on jälleen hidastunut. Vuonna 2021 vain 3% Ranskan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 19% toimi teollisuuden tehtävissä ja 78% työskenteli palvelualoilla. Lähes 8% työvoimasta oli työttömänä.

Ranskalla on iso talous ja monipuolinen elinkeinoelämä. Maa on yksi maailman suurimmista vehnän, maissin, rukiin, sokerijuurikkaan, rapsin ja viinirypäleiden tuottajista. Ranskalaiset viinit ja juustot ovat kysyttyjä kansainvälisillä markkinoilla. Teollisuus valmistaa autoja, lentokoneita, laivoja, lääkkeitä, koneita ja laitteita. Ranska on yksi maailman suurimmista sota-aseiden viejistä. Maassa on hyvin kilpailukykyinen kemian teollisuus ja voimakkaita energiayhtiöitä. Suomessa ranskalainen yhtiö on rakentanut Olkiluodon ydinvoimalan hiljattain käyttöön otetun kolmannen reaktorin. Ranskan Välimeren rannikon Marseille ja Atlantin Le Havre ovat tärkeitä satamakaupunkeja. Rahdin määrällä mitattuna molemmat kuuluvat Euroopan kymmenen isoimman sataman joukkoon. Ranskan Air France on yksi maailman suurimmista lentoyhtiöistä.

Ranskalaiset muotitalot ovat maailmankuuluja. Pariisia kutsutaan usein muodin pääkaupungiksi. Ranska on myös matkailumahti. Vuonna 2023 Ranskassa kävi 90 miljoonaa ulkomaista turistia. Matkailu tuotti 70 miljardia euroa. Matkailuun liittyvät palvelut työllistävät kolme miljoonaa ranskalaista. Matkanjärjestäjien mukaan Ranska on uskomattoman monikasvoinen matkailumaa. Siellä on upeita rantakohteita, kauniita maisemia, viinitiloja, keskiaikaisia kyliä, herkullista ruokaa, mielenkiintoisia suuria kaupunkeja ja ainutlaatuinen kulttuuri- ja taidetarjonta. Pariisi on yksi maailman vilkkaimmista matkailukaupungeista. Siellä käy vuosittain 40 miljoonaa turistia. Kun matkailijat täyttävät kaupungin, pariisilaisten yhtenä piirteenä mainittu töykeys voi nousta näkyville.

Vuonna 2021 Ranskan viennin kokonaisarvo oli 560 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 680 miljardia euroa. Vientituotteita olivat autot, lentokoneet, helikopterit, lääkkeet, hajusteet ja kauneudenhoitoaineet, koneet ja laitteet, vaatteet, jalkineet, muovit, rauta, viinit, jalokivet ja korut, sähkö, öljy, vehnä, juustot ja muut elintarvikkeet. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Italia, Belgia, Yhdysvallat, Espanja, Iso-Britannia ja Kiina. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Italia, Belgia, Espanja ja Alankomaat.