Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Tukholma |
| Etniset ryhmät: | Rruotsalaiset, tunnustettuja kansallisia vähemmistöjä ovat Ruotsin saamelaiset, suomalaiset, juutalaiset, romanit ja länsipohjalaiset; Ruotsin väestöstä viidesosa on ulkomaalaistaustaisia ihmisiä |
| Kieli: | ruotsi (virallinen kieli), tunnustettuja vähemmistökieliä ovat saamelaiskielet, suomi, meänkieli, romani, jiddiš ja ruotsalainen viittomakieli |
| Uskonto: | Ruotsin luterilainen kirkko 53%, muut kristityt 6%, muslimit 2%, muut ja uskonnottomat 39% (2021) |
| Väkiluku: | 10 612 086 (2023) |
| Valtiomuoto: | kuningaskunta |
| Pinta-ala: | 450 295 km2 |
| Valuutta: | Ruotsin kruunu |
| BKT per asukas: | 64 578 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | 6. kesäkuuta |
Maantiede
Ruotsi on Pohjois-Euroopassa Norjan ja Suomen välissä. Idässä ja etelässä Ruotsilla on yhteensä yli tuhat kilometriä Itämeren ja Pohjanlahden rannikkoa. Maan eteläkärjessä Ruotsin ja Tanskan välissä on vain kapea Juutinrauman salmi. Juutinrauma yhdistää Pohjanmeren pohjukan, Kattegatin, Itämereen. Ruotsin pääkaupunki Tukholma on rakennettu neljälletoista saarelle paikkaan, missä Mälarjärven laskujoet, Norrström ja Slussen, ja Itämeren lahti Saltsjön kohtaavat. Rannikon edustalla on laaja saaristo, johon kuuluu tuhansia saaria ja luotoja. Itämeren eteläosassa Ruotsilla on kaksi isoa saarta: Gotlanti ja Öölanti.
Länsi-Ruotsissa Norjan rajan liepeillä on kukkuloita ja vuoria. Korkein vuori on kaksihuippuinen Kebnekaisen tunturi Kiirunassa Ruotsin Lapissa. Kebnekaisen huiput kohoavat hieman yli 2000 metriä merenpinnan yläpuolelle. Ruotsin eteläosissa ja lounaisrannikolla talvet ovat leutoja ja kesät ovat lämpimiä. Pohjoisessa kesät ovat viileämpiä ja talvella on kovia pakkasia. Lounais-Ruotsin rannikkoseuduilla sataa enemmän kuin muualla maassa. Keski- ja Pohjois-Ruotsissa sademäärät ovat samanlaisia kuin Suomessa.
Ruotsin maa-alasta yli kaksi kolmasosaa on metsiä. Keski- ja Pohjois-Ruotsissa kasvaa enimmäkseen havumetsää: kuusta ja mäntyä. Etelässä on reheviä monilajisia lehtimetsiä. Dalbyn Söderskogin kansallispuistossa kasvaa tammea, jalavaa, saarnea, pyökkejä, vaahteraa, lehmusta ja koivuja. Ruotsin metsissä elää hirviä, kauriita, karhuja, ilveksiä, villisikoja, kettuja, ahmoja ja susia. Noin 15% Ruotsin pinta-alasta on erilaisia luonnonsuojelualueita.
Ruotsi aikoo luopua fossiilisista polttoaineista ja siirtyä kokonaan uusiutuvien energianlähteiden käyttöön vuoteen 2045 mennessä. Fossiilisia polttoaineita ovat esimerkiksi öljy, maakaasu, kivihiili ja ruskohiili. Ruotsissa halutaan edistää ympäristöystävällisempää rakentamista, asumista ja liikennesuunnittelua. Jätteiden ja raaka-aineiden kierrätystä tehostetaan. Vuonna 2022 yli 40% Ruotsin sähköstä tuotettiin vesivoimalla. Ydinvoiman osuus oli 29% ja tuulivoimalat tuottivat 19%.
Historia
Ihmisasutus levisi Ruotsiin jääkauden jälkeen. Jää vetäytyi Etelä-Ruotsista 14.000 vuotta sitten. Jäätikön reuna-alueilla oli niukka kasvillisuus, samanlainen kuin nykyisin pohjoisen tuntureilla. Etelä-Ruotsin ensimmäiset asukkaat saalistivat hirviä ja peuroja. He kalastivat ja metsästivät hylkeitä. Österödin läheltä Göteborgin pohjoispuolelta on löytynyt 10.000 vuotta vanha naisen luuranko. Perintöaineksen tutkijat arvelevat, että Österödin nainen on ollut tummaihoinen ja ruskeasilmäinen. Hänellä on ollut mustat hiukset. 9000 vuotta sitten jää oli jo vetäytynyt melkein koko Ruotsista. Jään väistyessä ihmisasutus eteni pohjoiseen, ensin rannikkoa seuraten ja sen jälkeen sisämaahan. Iso osa nykyisestä Ruotsista oli pitkään veden alla. Metsämaiden puusto kasvoi ajan kuluessa ja eläimistö runsastui. Maanviljely ja karjanhoito aloitettiin Etelä-Ruotsissa 6000 vuotta sitten. Viljelijät kasvattivat ohraa, ruista, varhaisia vehnälajeja, herneitä ja papuja. Heillä oli lehmiä, sikoja, vuohia ja lampaita. Ruotsiin on ilmeisesti tullut asukkaita kahdelta suunnalta: etelästä Keski-Euroopasta sekä pohjoisesta Norjan rannikkoa pitkin.
800-luvulla alkoi viikinkien aika. Ruotsalaiset viikingit liikkuivat Itämeren alueella. He tekivät ryöstöretkiä, kävivät kauppaa ja perustivat siirtokuntia. Viikinkien idäntiet ulottuivat Ukrainan ja Venäjän isoja jokia Dnepriä ja Volgaa pitkin Mustallemerelle ja Kaspianmerelle asti. Birka nykyisen Tukholman lähellä oli Ruotsin viikinkien keskeinen kauppakaupunki. 1100-luvulla eteläisin osa nykyisestä Ruotsista oli Tanskan hallussa. Silloiseen ruotsalaiseen valtakuntaan kuului kaksi Keski-Ruotsin aluetta: Sveanmaa ja Götanmaa. Sveanmaan pohjoispuolella elivät saamelaiset sekä suomalaisperäiset kveenit. Birger Maununpojasta eli Birger-jaarlista tuli Ruotsin hallitsija vuonna 1250. Hänen aikanaan perustettiin Tukholman kaupunki. 1200-luvulla Ruotsi valloitti Suomen, joskin iso osa nykyistä Suomea oli vielä kauan aikaa harvaan asuttua eräseutua, jonne minkään valtakunnan hallinto ei ulottunut.
Vuonna 1523 Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi. Hänen johdollaan Ruotsi irtautui Kalmarin unionin nimellä tunnetusta Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtioliitosta, missä Tanska oli hallitseva osapuoli. Norja jäi osaksi Tanska-Norjaa. Kustaa Vaasan kruunajaispäivä on Ruotsin kansallispäivä. Vuonna 2023 Ruotsi juhli 500-vuotispäiviään itsenäisenä kuningaskuntana! 1600-luvulla Ruotsi oli vahva sotilasmahti. Ruotsi osallistui Pohjois-Saksan protestanttisten ruhtinaiden liittolaisena kolmikymmenvuotiseen sotaan, joka alkoi Saksan sisäisenä uskonriitana, mutta levisi yleiseurooppalaiseksi suursodaksi. Vuonna 1658 siihen saakka Tanskalle kuulunut Skåne liitettiin Ruotsiin. Vuonna 1814 Tanska luovutti Norjan Ruotsille. Vuosina 1808 ja 1809 käydyssä Suomen sodassa Venäjä valtasi Suomen. Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta. Norja itsenäistyi Ruotsista vuonna 1905.
1850-luvulta alkaen Ruotsi teollistui. Kaivostoiminta ja sahateollisuus vauhdittivat muutosta maatalousmaasta teollisuusvaltioksi. Rautateitä rakennettiin. Maahan syntyi tekstiilitehtaita ja uutta terästeollisuutta. Ulkomaille vietiin rautaa, sahatavaraa ja elintarvikkeita. 1800-luvun puolivälissä vain kymmenesosa ruotsalaisista asui kaupungeissa. Vuonna 1960 lähes kolme neljäsosaa väestöstä oli kaupunkilaisia. Ruotsi onnistui pysymään puolueettomana, ja rauhassa, ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Euroopan jälleenrakennus ja valtava tavarakysyntä toisen maailmansodan jälkeen edistivät Ruotsin kauppaa ja talouskasvua. Ruotsi hyväksyttiin YK:n jäsenmaaksi vuonna 1946. Vuonna 1953 ruotsalainen Dag Hammarskjöld valittiin YK:n pääsihteeriksi. Vuonna 1961 pääsihteeri Hammarskjöld sai surmansa, kun häntä kuljettanut lentokone syöksyi maahan Pohjois-Rhodesiassa, nykyisessä Sambiassa. Hammarskjöld oli matkalla neuvottelemaan tulitauosta Kongon kapinallisten ja YK:n joukkojen välillä. Vuonna 1995 Ruotsista tuli EU:n jäsen. Vuonna 2022 Ruotsi esitti hakemuksen läntisen sotilasliiton Naton jäsenyydestä. Natoon liittyminen on Ruotsille tärkeä turvallisuuskysymys.
Yhteiskunta ja politiikka
Ruotsi on kuningaskunta. Kaarle kuudestoista Kustaa on ollut kuningas vuodesta 1973 lähtien. Kuninkaan asema on muodollinen. Varsinaista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia parlamentin luottamusta. Parlamentissa eli valtiopäivillä on 349 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein. Vaaleissa on äänikynnys: puolueiden on saatava neljä prosenttia kaikista annetuista äänistä, tai vaihtoehtoisesti 12% äänistä jossakin vaalipiirissä, saadakseen edustajiaan valtiopäiville. Vuonna 2022 vaaleihin osallistui yli 80 puoluetta tai ehdokasryhmää, joista kahdeksan sai edustajia valtiopäiville. Valituista kansanedustajista 187 on miehiä ja 162 on naisia.
Vuoden 2022 vaaleissa hallituspuolue sosiaalidemokraatit sai 107 kansanedustajaa. Hallitusliittoon kuuluneet puolueet eivät saaneet enemmistöä valtiopäivillä. Vaalien jälkeen Maltillinen kokoomuspuolue muodosti hallituksen yhdessä kristillisdemokraattien ja liberaalipuolueen kanssa. Pääministeriksi tuli Maltillisen kokoomuspuolueen Ulf Kristersson. Hallituksen kolmella puolueella on valtiopäivillä yhteensä vain 103 kansanedustajaa, siis selvä vähemmistö. Hallituksen tukena on sen ulkopuolelta maahanmuuttovastainen Ruotsidemokraattien puolue, jolla on 73 kansanedustajaa. Vuonna 2022 Ruotsidemokraatit nousi valtiopäivien toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Kristerssonin hallitus nauttii Ruotsidemokraattien avulla valtiopäivien niukan enemmistön luottamusta.
Vaalien jälkeen hyväksytyssä ohjelmassa kolme hallituspuoluetta ja Ruotsidemokraatit sopivat siitä, että hallituskauden keskeisiin asioihin kuuluvat talouskasvun edistäminen, terveydenhoidon ja koulujen toimintaedellytysten parantaminen, rikosten ja erityisesti jengirikollisuuden vähentäminen, maahanmuuttajien sopeuttaminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan sekä siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin. Hieman yli sata vuotta sitten miljoona ruotsalaista muutti Amerikkaan etsimään parempaa toimeentuloa. Suhtautuminen maahan tuleviin ulkomaalaisiin pakolaisiin ja työperäiseen maahanmuuttoon herättää nyt kiivasta keskustelua. Vuonna 2023 Ruotsissa asui 270.000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Ruotsissa elää myös noin 150.000 Suomessa syntynyttä henkilöä. Noin 700.000 nykyisellä ruotsalaisella on suomalaiset sukujuuret.
Pohjois-Ruotsin Kiirunan kaupungin keskusta muuttaa useita kilometrejä säästyäkseen suistumasta kaivoskuoppaan. Kiiruna perustettiin aikoinaan rautakaivoksen viereen. Kaivos on elättänyt kaupungin. Laajennut maanalainen louhinta on aiheuttanut vaarallisia sortumia. Kaksikymmentä vuotta sitten kiirunalaisille kerrottiin, että kaupungin on väistyttävä kaivoksen tieltä. Uuden keskustan kauppakorttelit valmistuivat vuonna 2022. Sen lisäksi, että uuteen keskustaan on rakennettu uusia taloja, monia vanhoja rakennuksia on kuljetettu paikasta toiseen kärsivällisen hitaasti raskaiden ajoneuvojen leveillä monipyöräisillä perävaunuilla. Kuvahakuvihje: Kiruna flytt.
Talous ja kaupankäynti
Ruotsi on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Ruotsin talous on kasvanut Suomea nopeammin. Vuonna 2020 koronalama supisti Ruotsin taloutta 2%. Vuosina 2021 ja 2022 talouskasvu elpyi, mutta sen jälkeen kasvu on hidastunut tuntuvasti. Kotitalouksien ostovoimaa rajoittavat sekä hintojen että lainakorkojen kohoaminen. Rakennusteollisuus on kokenut vaikeuksia, kun uusien asuntojen kysyntä on tyrehtynyt. Ruotsin teollisuus on monipuolinen ja kilpailukykyinen. Maassa on pitkään ollut auto- ja lentokoneteollisuutta, terästehtaita, lääketehtaita, paperiteollisuutta, sahateollisuutta ja kalusteiden valmistusta. Nykyaikainen vetoketju, siirtoleukainen jakoavain, kolmipisteturvavyö ja dynamiitti ovat ruotsalaisia keksintöjä. Viennin kasvu on nyt edistänyt Ruotsin talouden elpymistä.
Vuonna 2021 vain kaksi prosenttia Ruotsin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 18% toimi teollisuuden tehtävissä ja 80% työskenteli palvelualoilla. Kahdeksan prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Vuonna 2022 Ruotsin kuntien ja valtion palveluksessa oli yhteensä puolitoista miljoonaa työntekijää. Se on 30% maan työvoimasta. Ruotsin palveluelinkeinojen isoimpia aloja ovat kauppa, tietopalvelut, kuljetukset ja varastointi, sekä kiinteistö-, pankki- ja vakuutuspalvelut. Ruotsi on EU:n suurin raudan tuottaja. Euroopan isoin rautamalmikaivos on Kiirunassa. Ruotsin kaivokset tuottavat myös kultaa, kuparia, lyijyä, hopeaa ja sinkkiä.
Ruotsissa käy vuosittain noin seitsemän miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuottaa lähes 10 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2020 matkailu romahti koronapandemian vuoksi. Turistien määrä on vähitellen palaamassa ennen pandemiaa vallinneelle tasolle. Tukholmaa kehutaan Pohjoismaiden kauneimmaksi pääkaupungiksi. Tukholman keskustassa on hieno Vasa-laivan museo. Siellä voi ihailla isoa 1600-luvun purjelaivaa, joka upposi ensimmäisellä matkallaan kaupungin lähivesille ja nostettiin merenpohjasta 1960-luvun alussa. Vasa-laivaa käy joka vuosi katsomassa puolitoista miljoonaa ihmistä. Göteborgissa on suuri huvipuisto ja tiedekeskus Universum. Gotlannin saarella on viehättävä Visbyn kaupunki. Malmön lähellä on viikinkikylä.
Vuonna 2021 Ruotsin viennin kokonaisarvo oli 180 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 170 miljardia euroa. Vientituotteita olivat autot, lääkkeet, koneet ja laitteet, öljy, rauta ja teräs, paperi, sahatavara, kalusteet, kala ja sähköenergia. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Norja, Yhdysvallat, Tanska, Suomi, Iso-Britannia ja Alankomaat. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Alankomaat, Norja, Kiina ja Tanska.