Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Basseterre
Etniset ryhmät: Afrikkalaisperäiset 93 %, eurooppalaistaustaiset 2 %, muut 5 % (2001)
Kieli: Englanti (virallinen kieli)
Uskonto: Protestantit 76 %, katolilaiset 6 %, hindut 2 %, muut ja uskonnottomat 16 % (2011)
Väkiluku: 53 546 (2022)
Valtiomuoto: Parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia (Iso-Britannian hallitsija on muodollinen valtionpäämies)
Pinta-ala: 261 km2
Valuutta: Itä-Karibian dollari
BKT per asukas: 34 052 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 19. syyskuuta

Maantiede

Saint Kitts ja Nevisin pieni saarivaltio on Karibianmerellä Pienten-Antillien pohjoispäässä Antigua ja Barbudan itäpuolella. Saint Kittsin saaren keskellä on tulivuorten ketju. Korkein huippu on Mount Liamuiga (1156 m). Sen sammuneessa kraatterissa on metsää ja järvi. Saint Kittsin asutus ja viljelymaat sijoittuvat rannikolle. Osa rannoista on mustia laavakivihiekasta. Pääkaupunki Basseterre on Saint Kittsin etelärannikolla. Saaren kaakkoiskärjessä on kannuksen muotoinen pitkä niemi, jossa on suojaisa sisälahti. Pyöreä Nevisin saari on Saint Kittsin eteläpuolella kolmen kilometrin päässä. Korkealta ilmasta katsottuna saaripari muistuttaa huutomerkkiä. Nevisilläkin on tulivuori, Nevis Peak (985 m) ja pienempiä kukkuloita. Nevisin saaren ympärillä on koralliriuttoja. Saarella on kilometrien pituisia vaaleita korallihiekan rantoja. Saint Kitts ja Nevisillä on lämmin ja kostea ilmasto. Syksyisin alueella on myrskyjä.

Saint Kittsin vuorten rinteillä kasvaa monilajisia lehtimetsiä, joissa piippukukkaköynnökset ja orkideat viihtyvät. Linnusto on rikas, lajistoon kuuluvat mistelimarjukat sekä piispa- ja töyhtökolibrit. Nevisin metsät hävitettiin 1600- ja 1700-luvuilla sokeriviljelmien tieltä. Viljely kulutti maata. Sateet huuhtovat pintamullan mereen, kun puusto ei enää suojele maata. Sokerinviljelyn päättymisen jälkeen saaren länsipuolen metsäkasvillisuus on osittain toipunut. Saint Kitts ja Nevisin koralliriutoilla elää papukaijakaloja, välskärikaloja, hummereita ja merisiilejä. Meriveden lämpötilan kohoaminen ja ravinnetasapainon muutokset ovat haalistaneet ja tappaneet koralleja.

Historia

Pienten-Antillien varhaisasukkaat tulivat saarille yli 5000 vuotta sitten. He olivat tainokansoihin kuuluneita kalastajia, metsästäjiä ja keräilijöitä. Heidän jälkeensä tulivat arawakit, jotka kasvattivat maissia, bataatteja, tupakkaa, puuvillaa ja guavahedelmiä. 1200-luvulla karibit syrjäyttivät arawakit. Kristoffer Kolumbus purjehti saarille vuonna 1493. 1620-luvulla brittiläiset siirtolaiset asettuivat Saint Kittsille ja Nevisille. Ranskalaiset perustivat siirtokunnan Saint Kittsille. Eurooppalaiset tulijat surmasivat suuren osan saarten alkuperäisväestöstä. Intiaaneja orjuutettiin ja heitä pakkosiirrettiin Dominicalle. Saarille tuotiin afrikkalaisia orjia. 1710-luvulla Iso-Britannia vakiinnutti valtansa Saint Kittsin ja Nevisin saarilla.

Brittiläisen hallinnon aikana saarilla kasvatettiin tupakkaa, sokeriruokoa, inkivääriä ja indigokasvia. Indigosta saadaan sinistä väriainetta, joka aikoinaan oli kallis ja kysytty tuote. 1640-luvulta alkaen sokerintuotanto on ollut Saint Kittsin ja Nevisin pääelinkeino. Ensimmäisen maailmansodan aikana saarilla kasvatettiin puuvillaa, mutta sen viljely hiipui jo 1920-luvulla. Vuonna 1967 Saint Kitts ja Nevis sai itsehallinnon. 1970-luvulla sokerin tuotanto otettiin valtion haltuun. Vuonna 1983 Saint Kitts ja Nevis itsenäistyi, mutta jäi brittiläisen kansainyhteisön jäseneksi.

1980-luvulta alkaen sokerintuotannon kannattavuus laski ja tämä ravisteli Saint Kitts ja Nevisin taloutta. Turismin merkitys alkoi kasvaa. Risteilymatkailun yleistyminen toi Karibian saarille satoja tuhansia turisteja. Valtiollinen sokerintuotanto tyrehtyi kokonaan vuonna 2005. Saint Kitts ja Nevisin uusiksi pääelinkeinoiksi tulivat matkailu sekä erilaiset pankki-, vakuutus-, yritys- ja sijoituspalvelut. Yksi valtion tulonhankintakeinoista on ollut se, että ulkomaisille yrittäjille on tarjottu Saint Kittsin ja Nevisin kansalaisuutta, jos he sijoittavat vähintään 400 000 dollaria saarten kiinteään omaisuuteen tai valtion hyväksymiin kehityskohteisiin. Koronapandemian aikana kansalaisuuden hintaa on alennettu, jotta valtio saisi tuloja hätätila- ja tukiohjelmien rahoittamiseen.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2020 järjestetyt parlamenttivaalit voitti kolmen puolueen muodostama yhtenäisyysliitto (Team Unity). Liiton johtaja Timothy Harris nimitettiin pääministeriksi. Vuonna 2022 liitto hajosi puolueriitojen vuoksi. Harris hajotti parlamentin, nimitti uuden hallituksen ja ilmoitti, että Saint Kitts ja Nevisillä järjestetään uudet vaalit. Harrisin entiset hallituskumppanit ovat syyttäneet pääministeriä siitä, että hän on ottanut itselleen liikaa valtaa valtion varojen käyttöä koskevassa päätöksenteossa. Harrisia on myös vaadittu lupaamaan, että hän ei asetu enää ehdokkaaksi kolmannelle pääministerin kaudelle. Maailman demokratian kehitystä seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Saint Kitts ja Nevis on vapaa maa. Kolme neljäsosaa parlamentin jäsenistä on miehiä. Vuonna 2017 kaksi hallituspuolueen kansanedustajaa tuomittiin syyllisiksi kavalluksista.

Saint Kitts ja Nevisin turismituloihin nojaava talous on kärsinyt pahasti koronalamasta. Saarilla on toteutettu laaja taloudellinen tukiohjelma, jotta pienituloiset perheet varmistaisivat toimeentulonsa elinkeino- ja liikkumisrajoitusten aikana. Seuraavassa vaiheessa valtio aikoo tukea lamasta eniten kärsineiden elinkeinojen elvyttämistä. Köyhyyden poistamisohjelmia tutkiva Borgen Project-järjestö arvioi, että 20-30 prosenttia Saint Kitts ja Nevisin valtion tuloista saadaan maan kansalaisuuden myymisestä varakkaille ulkomaalaisille.

Saint Kitts ja Nevis on Etelä-Amerikasta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan suuntautuvan huumekaupan reitillä. Julkisuudelta salatut pankki- ja yrityspalvelut antavat mahdollisuuksia keinottelulle ja rahanpesulle. Saint Kitts ja Nevisin kansalaisuuden myyntijärjestelmä tarjoaa ulkomaisille yrittäjille tilaisuuden esiintyä saarelaisina, vaikka he todellisuudessa harjoittavat liiketoimintaa varsinaisessa kotimaassaan tai jossakin toisessa maassa.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Saint Kitts ja Nevisin korkean tulotason maaksi. Saarten tärkein elinkeino on matkailu. Vuonna 2019 saarilla kävi 1,1 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismi tuotti kansantalouteen kaikkiaan 700 miljoonaa dollaria (USD), yli 62 prosenttia kansantuotteesta. Saapuneista ulkomaisista turisteista yli miljoona oli risteilymatkustajia. Vuonna 2019 saarten satamissa vieraili 473 risteilyalusta. Vuonna 2020 koronapandemia vähensi turismia. Saint Kitts ja Nevisiin saapui 301 000 turistia ja matkailutulot olivat 367 miljoonaa dollaria. Osa matkailun aloilta työttömiksi jääneistä saarelaisista siirtyi hankkimaan toimeentulonsa kalastuksesta.

Vuonna 2020 maatalous tuotti 1,4 prosenttia Saint Kitts ja Nevisin kansantuotteesta. Teollisuuden osuus oli 23,1 prosenttia. Palvelualojen osuus oli 64,1 prosenttia. Vuonna 2020 Saint Kitts ja Nevisin viennin arvo oli 54 miljoonaa dollaria. Tuonnin arvo oli 246 miljoonaa dollaria. Vientituotteita olivat sähkötarvikkeet 70 % (virrantasaajat, viestinnän laitteet, muuntajat, ohjauspaneelit, sähkömoottorien osat jne.), mittauslaitteet ja -välineet 17 %, laivaromu 3 % ja juomat 3 % (rommi ja olut). Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Saksa, Kanada, Turkki ja Tanska. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Etelä-Korea, Kiina, Iso-Britannia ja Ukraina. Vuonna 2020 ulkomailla asuvat saarelaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 32 miljoonaa dollaria.