Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Berliini
Etniset ryhmät: Syntyperäiset saksalaiset 82%, ulkomaalaistaustaiset 18% (Saksan väestötietolaitos 2023)
Kieli: Saksa (virallinen kieli), virallisia vähemmistökieliä tanska, friisi, sorbi ja romani
Uskonto: Katolilaiset 26%, protestanttikristityt 24%, muslimit 4%, muut ja uskonnottomat 46% (2021)
Väkiluku: 83 294 633 (2023)
Valtiomuoto: Liittotasavalta
Pinta-ala: 357 580 km2
Valuutta: Euro (EUR)
BKT per asukas: 63 150 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 3. lokakuuta (Saksojen yhdistymisen päivä)

Maantiede

Saksa on Keski-Euroopassa Tanskan eteläpuolella Pohjanmeren ja Itämeren rannalla. Läntisiä rajanaapureita ovat Alankomaat, Belgia, Luxemburg ja Ranska. Etelässä ovat Sveitsi ja Itävalta, idässä Tšekki ja Puola. Saksan pohjoisosassa on alavaa tasankoa. Keski-Saksassa maasto nousee mäkiseksi ylängöksi. Reinin laakso halkaisee ylängön maan länsiosassa. Rein on yli tuhat kilometriä pitkä joki. Se on vuosisatojen ajan ollut tärkeä kulku- ja kuljetusväylä. Reinin lähteet ovat Sveitsissä. Joki kiemurtelee Saksan läpi luoteeseen ja laskee Pohjanmereen Alankomaiden Rotterdamin länsipuolella. Etelä-Saksassa on vuoria. Itävallan rajalla on Alppien vuoriketju. Siellä on Saksan korkein vuori Zugspitze (2962 m). Saksan lounaisnurkassa on Schwarzwaldin eli mustan metsän vuoristo, jonka korkeimmat huiput kohoavat puolitoista kilometriä merenpinnan yläpuolelle. Rinteiden luonnonmetsissä on kasvanut pihtaa ja pyökkiä. Metsiä on hakattu keskiajalta lähtien. Alkuperäistä puustoa on myöhemmin täydennetty istuttamalla kuusta ja mäntyä. Kolmasosa Saksan maa-alasta on metsiä.

Pohjois-Saksan alavilla mailla kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat viileitä. Vuoristossa ilma on kylmempi kuin tasangoilla. Etelässä kesät voivat olla tuntuvasti kuumempia kuin pohjoisessa. Saksan vuosittaiset sademäärät ovat hieman suurempia kuin Suomessa. Hainichin kansallispuisto on Keski-Saksassa. Hainichin monilajisessa lehtimetsässä kasvavat saarnet, pyökit, lehmukset ja vaahterat. Metsässä elää villikissoja, kauriita, mäyriä ja villisikoja. Pohjanmeren rannikolla on Vattimeren vuorovesialue. Siellä on vuoksi- ja luodealankoja, hietikkoja ja kosteikkoa. Rantavesissä ui hylkeitä ja pyöriäisiä. Alueella lepää ja talvehtii satoja tuhansia hanhia, haahkoja, sotkia, sorsia, kuoveja, kuireja ja sirrejä. Pesivään linnustoon kuuluvat kapustahaikara, avosetti, suohaukat, suopöllö ja muuttohaukka.

Saksan Alpeilla on satoja jäätiköitä. Ilmaston lämpeneminen sulattaa nyt jäätiköitä niin, että suurin osa niistä saattaa hävitä ennen vuotta 2050. Kuumuus ja kuivuus altistavat metsät tulipaloille. Vuonna 2023 palot hävittivät tuhansia hehtaareja metsää Saksan eri osissa. Reinissä veden väheneminen häiritsi laivaliikennettä ja pakotti vähentämään tavaralasteja. Vuonna 2021 tulvat aiheuttivat useilla paikkakunnilla vakavia tuhoja ja surmasivat 180 ihmistä. Maatalouden ja teollisuuden päästöt ovat saastuttaneet vesiä. Vuonna 2022 yli kolmasosa Saksassa kulutetusta energiasta saatiin öljystä ja lähes viidesosa tuli hiilestä. Kaasun osuus oli 23%. Kymmenesosa energiasta tuotettiin tuulivoimalla. Aurinkovoiman osuus oli viisi prosenttia ja vesivoiman vähän yli prosentti. Saksan virallisena tavoitteena on, että neljä viidesosaa sähköstä tuotettaisiin uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2030 mennessä.

Historia

Saksassa on elänyt esi-ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Neandertalinihminen on saanut nimensä siitä, että tämän ihmislajin luita löydettiin ensimmäisen kerran Neanderlaaksosta Düsseldorfin läheltä. Nykyihminen tuli Saksaan yli 40.000 vuotta sitten. Etelä-Saksasta on löytynyt 35.000 vuotta vanhoja mammutin luusta tehtyjä pienoisveistoksia, jotka esittävät ihmisiä ja eläimiä. Blaubeurenista on löydetty 30.000 vuotta vanha luuhuilu. Saksan ensimmäiset asukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Viimeisen jääkauden lopulla 14.000 vuotta sitten kasvillisuus oli vielä niukka, metsiä ei ollut. Ihmiset metsästivät peuroja. Maanviljely aloitettiin 8000 vuotta sitten. Viisi tuhatta vuotta sitten Saksan viljelijät kasvattivat yksijyvä- ja emmervehnää, ohraa, linssiä ja herneitä. Pellavasta valmistettiin vaatteita. Hampusta punottiin köysiä. Viljelijöillä oli myös lehmiä, lampaita, vuohia ja sikoja.

4000 vuotta sitten Saksassa asui kelttiheimoja. 2500 vuotta sitten germaanikansat tulivat Saksaan Tanskasta ja Ruotsista. 2000 vuotta sitten Rooman valtakunta ulottui Reinille. 200-luvulta alkaen 400-luvulle asti Pohjois-Saksan germaanit levittäytyivät etelämmäksi. Suuriin germaanikansoihin kuuluivat alemannit, saksit ja frankit. 800-luvulla frankkien valtakunta ulottui Saksasta Ranskaan ja Pohjois-Italiaan. 1000-luvulta 1800-luvun alkuun saakka Saksa oli osa Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Keisarikunta oli käytännössä monien ruhtinaskuntien muodostama liitto. Tämän perinnön pohjalta nykyinen Saksakin on liittovaltio. Vuonna 1815 perustettiin Saksan liitto, mihin kuului lähes neljäkymmentä pientä valtiota. 1860-luvulla Preussi otti itselleen johtoaseman Saksan valtioiden joukossa. 1870-luvun alussa Preussin hallitsija Vilhelm kruunattiin Saksan keisariksi. 1800-luvun lopulla Saksa valtasi Afrikasta siirtomaita: nykyisen Togon, Kamerunin, Tansanian ja Namibian.

Keisarikunta kukistui vuonna 1918, kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan. Sodan jälkeen Saksan talous oli pirstaleina. 1930-luvun alussa jälleenrakennuksen keskeytti uusi talouslama. Valtiopäivien puolueet eivät kyenneet muodostamaan hallitusta. Kansallissosialistinen puolue nousi suurimmaksi puolueeksi. Vuonna 1933 kansallissosialistien eli natsien johtaja Adolf Hitler nimitettiin valtakunnankansleriksi. Hitler ajoi Saksan toiseen maailmansotaan ja julmiin juutalaisvainoihin. Kansanmurhissa surmattiin kuusi miljoonaa juutalaista sekä satoja tuhansia muita ihmisiä eri väestöryhmistä ja vähemmistöistä. Toinen maailmansota päättyi Euroopassa Saksan tappioon ja antautumiseen vuonna 1945. Sodassa kuoli yli viisikymmentä miljoonaa ihmistä. Saksa jaettiin voittajavaltioiden miehitysalueiksi. Länsi-Saksaa miehittivät Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska. Neuvostoliitto miehitti Itä-Saksan. Saksan itäosassa Neuvostoliiton hallitseman alueen keskellä sijaitseva Berliini jaettiin erikseen neljän voittajavallan miehitysvyöhykkeisiin.

1960-luvun alussa Itä-Saksan kommunistihallinto erotti Itä- ja Länsi-Berliinin toisistaan rakentamalla tiukasti valvotun rajamuurin. Vasta vuonna 1989 itäsaksalaiset saivat matkustaa vapaasti lännen puolelle. Berliinin muuri purettiin, kun Saksan demokraattinen tasavalta eli Itä-Saksa lakkasi olemasta Neuvostoliiton hajotessa. Maaliskuussa vuonna 1990 Itä-Saksassa järjestettiin monipuoluevaalit ja valittu uusi parlamentti hyväksyi Saksojen yhdistymisen yhdeksi valtioksi. Sopimus yhdistymisestä astui voimaan lokakuun kolmantena päivänä vuonna 1990. Lokakuun kolmas on nyt Saksan liittotasavallan kansallispäivä. Länsi-Saksa eli Saksan liittotasavalta ja Itä-Saksa eli Saksan demokraattinen tasavalta hyväksyttiin kumpikin erillisinä valtioina YK:n jäseniksi vuonna 1973. Yhdistymisen jälkeen YK:n jäsenmaa on Saksan liittotasavalta. Saksan liittotasavalta on ollut Euroopan hiili- ja teräsyhteisön sekä Euroopan talousyhteisön jäsen jo 1950-luvulla. Saksa on väkiluvultaan suurin EU:n jäsenvaltio.

Yhteiskunta ja politiikka

Saksan valtionpäämies on liittopresidentti, joka valitaan viiden vuoden kaudelle. Liittopresidentin valitsee liittokokous, johon kuuluvat Saksan parlamentin jäsenet sekä vastaava määrä osavaltioiden edustajia. Liittopresidentti voidaan valita kerran uudelleen. Vuonna 2022 istuva liittopresidentti ja entinen ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Liittopresidentin asema on muodollinen. Varsinaista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää liittokanslerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia liittovaltion parlamentin enemmistön luottamusta. Saksa on liittovaltio. Jokaisessa 16 osavaltiossa on oma vaaleilla valittu parlamenttinsa, oma perustuslaki ja laaja itsemääräämisoikeus. Osavaltioiden parlamentteja nimitetään maapäiviksi. Saksan osavaltioiden joukossa on kaksi kaupunkivaltiota, Berliini ja Hampuri.

Saksan liittovaltion parlamentti tunnetaan liittopäivien nimellä. Vuonna 2021 järjestetyissä vaaleissa liittopäiville valittiin 736 kansanedustajaa. Vaalikausi on nelivuotinen. Vaaleissa on äänikynnys: puolueiden on saatava vähintään viisi prosenttia annetuista äänistä tai kolme omasta vaalipiiristään suoraan valittua edustajaa saadakseen edustajansa parlamenttiin. Vuoden 2021 vaaleihin osallistui lähes viisikymmentä puoluetta, joista seitsemän sai edustajia liittopäiville. Liittopäivien jäsenistä 258 on naisia. Vaalien isoimmat voittajat olivat sosiaalidemokraatit ja vihreät. Vuonna 2021 Sosiaalidemokraattinen puolue muodosti enemmistöhallituksen yhdessä Vihreän puolueen ja keskustaoikeistolaisen Vapaan demokraattisen puolueen kanssa. Liittohallituksen johtajaksi eli liittokansleriksi tuli sosiaalidemokraatti Olaf Scholz.

Saksa on toimiva monipuoluedemokratia. Politiikan kenttää on pitkään hallinnut kaksi suurta puoluetta, sosiaalidemokraatit ja vanhoillinen keskustaoikeistolainen kristillisdemokraattinen liitto. Kymmenen vuotta sitten perustettiin äänekkään oikeistolainen, kansallismielinen, Euroopan unionia, islamilaisuutta ja maahanmuuttoa vastustava Vaihtoehto Saksalle, AfD, joka pyrki horjuttamaan entisiä poliittisia asetelmia. Puolue vaatii Saksaa irtautumaan kansainvälisistä ilmastosopimuksista. Se haluaa pitää hyviä suhteita Venäjään ja vastustaa talouspakotteita, joita on asetettu sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Vuoden 2021 vaaleissa AfD sai liittopäiville 83 edustajaa, yksitoista edustajaa vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Vaalien suurin häviäjä oli vasemmistopuolue Linke, joka sai 69 kansanedustajaa, peräti kolmekymmentä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Vaalien jälkeen vasemmistopuolueen liittopäiväryhmä hajosi kahteen osaan.

Saksalla on suuria haasteita. Hallitus haluaa muuttaa energiataloutta edistämällä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Saksa osti Venäjältä paljon maakaasua. Venäjän hyökkäys on pakottanut Saksan uudistamaan puolustusvoimansa ja lisäämään sotatarviketuotantoa. Talous ei ole elpynyt koronalaman jälkeen toivotulla tavalla. Lähivuosille ennustetaan niukkaa kasvua. Saksan väestö ikääntyy. Monilla aloilla on puutetta ammattitaitoisista työntekijöistä. Samaan aikaan saksalaiset suhtautuvat maahanmuuttoon entistä kielteisemmin. Vuonna 2022 Saksassa asui 13 miljoonaa ulkomaalaista. YK:n pakolaisavun mukaan Saksassa asui kaksi miljoonaa pakolaista. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Saksaan on tullut yli miljoona ukrainalaista sotapakolaista.

Ranskalainen taiteilija Thierry Noir asuu Berliinissä. 1980-luvulla Noir maalasi laittomia kuvia Itä-Saksan kommunistihallinnon pystyttämään Berliinin muuriin. Taiteilija jaksoi ja ehti maalata muuria kilometrien matkalta. Hän innosti työhön muitakin. Osa maalatusta muurista on jätetty pystyyn muistoksi esteellä jaetusta Berliinistä ja kahdesta Saksasta. Thierry Noirin maalaamia muurin kappaleita on esillä monissa taidemuseoissa ja myös YK:n päämajassa New Yorkissa. Kuvahakuvihje: Thierry Noir Berlin wall.

Talous ja kaupankäynti

Saksa on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Saksan talous on kasvanut hitaasti. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta lähes 4%. Vuosina 2021 ja 2022 talous elpyi, mutta kasvu tyrehtyi jälleen vuonna 2023. Lähivuosille ennustetaan varsin hidasta kasvua ja talouden taantuminenkin on mahdollista. Saksan taloutta rasittaa energiakustannusten kohoaminen. Yleinen hintojen nousu on vähentänyt kuluttajien ostovoimaa. Korkotason kohoaminen on häirinnyt rakennushankkeita ja vähentänyt lainanottoa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut Saksan lisäämään puolustusmenoja ja vahvistamaan sotatarviketuotantoa. Vuonna 2023 Saksa oli maailman neljänneksi suurin talous Yhdysvaltojen, Kiinan ja Japanin jälkeen.

Vuonna 2022 vain yksi sadasosa Saksan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, hieman alle neljäsosa työvoimasta toimi teollisuuden tehtävissä ja lähes kolme neljäsosaa työskenteli palvelualoilla. Kolme prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Saksassa on vahva ja monipuolinen teollisuus. Maa on yksi maailman suurimmista autonvalmistajista. Vuonna 2021 Saksa oli maailman suurin lääkevalmisteiden viejä. Vuonna 2021 Saksan viennin kokonaisarvo oli 1,5 biljoonaa eli 1500 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 1,3 biljoonaa eli 1300 miljardia euroa. Vientituotteita olivat autot, koneet ja ajoneuvojen osat, mikropiirit, kodinkoneet, lääkkeet, lääketieteelliset laitteet ja välineet, vaatteet, muovit, paperi, elintarvikkeet, kalusteet, öljy, sähkö, kulta, platina ja rauta. Suurimmat vientimaat olivat Yhdysvallat, Ranska, Kiina, Alankomaat, Italia ja Puola. Kaikkiaan yli kaksi kolmasosaa Saksan viennistä suuntautui Euroopan markkinoille. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Alankomaat, Puola, Italia ja Ranska.

Palvelualoilla suuria työllistäjiä ovat erilaiset tieto- ja yrityspalvelut, kauppa, kuljetukset, pankki- ja rahapalvelut sekä matkailuelinkeino. Hampuri on liikennemääriltään Euroopan kolmanneksi vilkkain satama. Hannoverissa järjestetään maailman suurimmat tietokonemessut. Saksassa käy joka vuosi lähes 40 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismin tulot ovat vuosittain yli 50 miljardia euroa. Valtaosa Saksaan saapuvista ulkomaisista turisteista tulee muista Euroopan maista. Berliini on Saksan suosituin matkakohde. Vuonna 2022 siellä kävi 10 miljoonaa turistia. Berliinin maamerkki on Brandenburgin portti keskellä kaupunkia entisellä Länsi-Saksan ja Itä-Saksan rajalla. Ennen Saksojen yhdistämistä kaupungin jakoi kahtia kuuluisa Berliinin muuri. Nyt Berliini on elävän ja moni-ilmeisen kulttuurin keskus. Berliinin lisäksi matkailijoita houkuttelevat Saksaan keskiaikaiset kaupungit, Reininlaakson maisemat ja viinitilat, upeat linnat sekä mahtava tapahtumien ja taiteen tarjonta.