Samoa

Maantiede

Samoa on Tyynen meren saarivaltio. Siihen kuuluu neljä asuttua ja viisi asumatonta saarta. Pääsaaria ovat Upolu ja Savaii. Upolulla asuu kolme neljäsosaa Samoan väestöstä. Pääkaupunki Apia on Upolun pohjoisrannikolla. Samoan isoin saari on Savaii. Sen keskellä kohoaa saarten korkein vuori Silisili (1857 m). Samoa sijaitsee Tongan pohjoispuolella, neljä tuhatta kilometriä Australiasta koilliseen. Samoan itänaapurina on Amerikan Samoa, viisi Yhdysvaltojen tulivuorisaarta. Samoan ilmasto on lämmin ja kostea. Runsain sadekausi ajoittuu joulukuusta maaliskuuhun. Alueella esiintyy rajuja myrskyjä.

Samoan saaret ovat tuliperäisiä. Upolun rannikolla on jyhkeitä laavajyrkänteitä sekä hienoja hiekka- ja palmurantoja. Joillakin rannoilla hiekka on valkoista tai kullanruskeaa, toisilla taas tuhkan- ja laavanmustaa. Rannikolla kiertää tie yhdistäen rantataajamat. Aallonmurtajat työntyvät mereen kuin tuntosarvet. Upolun keskellä on vihreitä harvaan asuttuja kukkuloita. Savaiilla kasvaa monilajista lehtimetsää: mahonkeja, hopea-aralioita, kahvikkeja ja palmuja. Siellä elää kardinaalimesikkoja, huppukyyhkyjä, harvinaisia hammasnokkakyyhkyjä, atollikäkiä ja hedelmälepakkoja. Lähes 60 prosenttia Samoan saarten maa-alasta on metsiä. Luonnonmetsiä on hakattu ja raivattu viljelymaiksi. Vuonna 2024 tulipalo tuhosi metsää Savaiin pohjoisosissa.

Samoan saarten ympärillä on koralliriuttoja. Riuttojen liepeillä viihtyvät välskärikalat, värikkäät sarvikalat ja papukaijakalat. Meressä ui nokka- ja ryhävalaita, delfiinejä ja kilpikonnia. Asutusten jätevedet, meriveden lämpeneminen ja myrskyt vaurioittavat koralleja. Liikapyynti on pienentänyt kalakantoja. Seitsemän vuotta sitten Samoa kielsi haiden ja rauskujen pyynnin koko merialueellaan. Samoalla on yli satatuhatta neliökilometriä merta. Samoan vesillä on yhdeksän luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat yhteensä kolmekymmentä prosenttia saarivaltion koko merialueesta.

Historia

Samoan varhaisasukkaat tulivat saarille kolme tuhatta vuotta sitten. Upolun saaren Mulifanuasta on löydetty lapitakansan kourukirveitä ja tuhansia saviesineiden kappaleita. Lapitalaiset olivat kalastajia. He jättivät jälkeensä simpukankuoriröykkiöitä. He kasvattivat taaroa ja muita juureksia. Heillä oli sikoja ja kanoja. He tekivät kampakoristeltuja saviruukkuja. Samoan, Fidzhin ja Tongan saarelaiset kävivät kauppaa toistensa kanssa jo kaksi tuhatta vuotta sitten. Tongan valtakunnan ollessa laajimmillaan 1200- ja 1300-luvuilla sen vaikutusvalta ulottui vahvana Samoalle asti.

1700-luvulla Samoan saarilla kävi hollantilaisia ja ranskalaisia laivoja. Maihin nousijat kahakoivat saarelaisten kanssa. 1830-luvulla Samoaan saapui lähetystyöntekijöitä. Kristinusko levisi saarille. 1800-luvun lopulla Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Saksa tukivat ja aseistivat kilpailevia samoalaisia ryhmittymiä. Tästä syntyi tuhoisia sisällissotia. Samoa jaettiin. Saksa otti hallintaansa läntiset saaret, jotka nyt muodostavat itsenäisen Samoan valtion. Itäiset saaret jäivät Yhdysvalloille. Tämä Amerikan Samoa on nykyisinkin Yhdysvaltojen liitännäisalue.

Saksan vallan aikana Samoa tuotti kopraa, kumia ja kaakaota. Kopra on kookospähkinän kuivattua siemenvalkuaista. Kookospähkinät rikotaan ja valkuainen kuivataan auringossa. Sen jälkeen kopra jauhetaan ja siitä keitetään kookosöljyä. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa vuonna 1914 Uusi-Seelanti valtasi Samoan. Sodan jälkeen Uusi-Seelanti hallitsi Samoaa ensin Kansainliiton ja sen jälkeen YK:n huoltohallintoalueena. Huoltohallintoalue oli Yhdistyneiden kansakuntien alaisuudessa oleva alue, jonka hallinto oli luovutettu väliaikaisesti jollekin YK:n jäsenvaltiolle. Samoa itsenäistyi vuonna 1962.

Yhteiskunta ja politiikka

Talous ja kaupankäynti

Samoa on ylemmän keskitulotason maa. Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana Samoan talous on kasvanut ripeästi. Vuonna 2025 talouskasvu on noin viisi prosenttia. Vuodesta 2020 vuoteen 2022 koronalama supisti taloutta tuntuvasti. Samoa avasi rajansa koronarajoitusten jälkeen vasta elokuussa vuonna 2022. Sen jälkeen matkailun elpyminen on vauhdittanut talouskasvua. Kolmekymmentä prosenttia Samoan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, neljätoista prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 56 prosenttia työskentelee palvelualoilla.

Samoan saarilla käy vuosittain kaksisataa tuhatta ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot ovat noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Eniten turisteja tulee Uudesta-Seelannista ja Australiasta. Saarten upeat rannat, sademetsät ja vesiputoukset ihastuttavat matkailijoita. Sukeltajat pulikoivat Upolun vesillä. Maketi Fou on Apian värikäs ja meluisa markkinapaikka. Matkanjärjestäjät suosittelevat hedelmiä. Samoan kulttuuri- ja taidetalo esittelee käsityöperinteitä ja kuvataidetta, tanssia ja ruokia.

Samoan viljelijät kasvattavat taaroa, kookospähkinöitä, leipäpuun hedelmiä, banaaneja ja kaakaota. Rannikkovesillä harjoitetaan kotitarvekalastusta ja saalista myydään lähimarkkinoille. Syvillä vesillä pyydetään tonnikalaa. Samoalaisten ruoankulutus on muuttunut viime vuosikymmenien aikana. Hedelmiä, vihanneksia ja muita tuoretuotteita syödään vähän. Teollisten ruokavalmisteiden maahantuonti ja kulutus ovat lisääntyneet. Huonoista ruokatavoista on tullut kansanterveysongelma.

Vuonna 2023 Samoan tavaraviennin kokonaisarvo oli 80 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli yli viisisataa miljoonaa euroa. Vientituotteita olivat mikropiirit ja sähkölaitteet, öljy, kala, kookosöljy, maniokki, hedelmät ja hedelmämehut. Suurimpia vientimaita olivat Intia, Yhdysvallat, Uusi-Seelanti ja Australia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Uusi-Seelanti, Kiina, Singapore, Australia ja Fidzi. Ulkomailla asuvat samoalaiset lähettävät kotisaarille vuosittain yhteensä noin 250 miljoonaa euroa. Saarivaltion talous romahtaisi ilman rahalähetyksiä. Viime vuosina Samoa on saanut ulkomaista kehitystukea noin sata miljoonaa euroa vuodessa.