Sierra Leone

Maantiede

Sierra Leone on Länsi-Afrikassa Atlantin valtameren rannalla Guinean ja Liberian välissä. Rannikolla on alavaa maata, hiekkarantoja, lahdelmia, suistoja ja kosteikkojen mangrovemetsiä. Pääkaupunki Freetown on meren rannassa Bankasoke- ja Rokejokien suulla kielen muotoisen niemen päässä. Niemen keskellä on kukkuloita, niiden huiput kohoavat 800 metriä merenpinnasta. Niemi suojaa jokisuun lahtea, joka on ollut mainio paikka satamalle. Rannikon edustalla on pieniä saariryhmiä. Sierra Leonen koillisosissa on kaksi vuoristoa, Lomavuoret ja Tingivuoret. Korkeimmat vuoret ovat Bintumani (1945 m) ja Sankanbiriwa (1853 m). Sierra Leonen ilmasto on kuuma ja kostea. Sademäärät ovat Afrikan runsaimpia. Sadekausi ajoittuu kesäkuusta lokakuuhun.

Golan suojelualue on Sierra Leonen kaakkoisosassa Liberian rajalla. Siellä kasvaa tiheää kosteaa metsää. Kovarunkoinen niangon on yksi valtapuista. Golassa elää simpansseja, valkopartamarakatteja, kääpiövirtahepoja ja metsänorsuja. Linnustoon kuuluu kutojia ja kalapöllöjä. Suojelualuetta uhkaavat hakkuut ja lisääntyvä kaivostoiminta. Golan maaperässä on timantteja ja rautaa. Sierra Leonen lähimerellä tavataan ryhävalaita, kaskelotteja, delfiinejä ja merikilpikonnia. Rannoilta kaivetaan hiekkaa rakennuslaastin ja lasinvalmistuksen raaka-aineiksi. Hiekanvienti lisää rannikon tulvavaaraa. Hienojen hiekkarantojen syöpyminen harmittaa lomalaisia ja matkailuyrittäjiä.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Ajoittaiset kuivuudet ovat kutistaneet Sierra Leonen vesilähteitä aiheuttaen tappioita viljelijöille ja karjankasvattajille. Metsien hakkuut ovat pahentaneet kuivuutta ja vesipulaa. Vuonna 2024 rankkasateet nostattivat rajuja äkkitulvia, jotka tuhosivat viljelyksiä ja jokivarsien rakennuksia. Kymmenen vuotta sitten sadekauden liejuvyöryt surmasivat tuhat ihmistä. Maailmanpankin mukaan 13% Sierra Leonen maa-alasta on luonnonsuojelualueita. Sierra Leonessa tarvitaan parempaa maankäytön suunnittelua, kun valmistaudutaan kohtaamaan uudet ilmasto- ja ympäristöhaasteet.

Historia

Länsi-Afrikassa on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Kamabain luola Sierra Leonen keskiosassa oli metsästäjien ja keräilijöiden asuinpaikka neljä tuhatta vuotta sitten. Tuhat vuotta sitten alueella eläneet ihmiset valmistivat rautaesineitä. Rannikolla harjoitettiin maanviljelyä. Temnet ovat asuneet Sierra Leonen pohjois- ja keskiosissa 1400-luvulta lähtien ja limbat luultavasti heitä aikaisemmin. Etelässä ja idässä asuvat mendet tulivat Sierra Leoneen 1500-luvulla.

Portugalilaiset purjehtijat kartoittivat Sierra Leonen rannikkoa 1460-luvulla. 1490-luvulla Portugali rakensi rannikolle linnoitetun kauppa-aseman. Heidän jälkeensä tulivat ranskalaiset, hollantilaiset ja brittiläiset. Orjakauppa tuhosi paikallisyhteisöt ja katkaisi kehityksen. 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla Sierra Leoneen tuotiin vapautettuja afrikkalaisia orjia Lontoosta. Jamaikalta ja Kanadan Nova Scotiasta tuli vapaita afrikkalaisia. Islamin usko levisi Sierra Leoneen 1700-luvulla pohjoisesta kaupankäynnin myötä.

1800-luvun alussa Iso-Britannia perusti laivastotukikohdan Sierra Leonen rannikolle lopettaakseen orjakaupan Afrikasta Amerikkaan. Brittialusten valtaamista orjalaivoista tuotiin vuosien 1807 ja 1864 välillä Freetowniin yli 50 000 vapautettua orjaa monista eri kansoista. Tämä muuttoliike ja aikaisemmat väestöryhmien vaellukset antoivat Sierra Leonelle moni-ilmeisen väestön. 1800-luvulla Iso-Britannia lujitti valtansa Sierra Leonen rannikolla ja määräsi veroja. Vuonna 1896 Iso-Britannia valtasi Sierra Leonen alusmaakseen. Sierra Leone tuotti puutavaraa brittiläisten laivanrakennukseen. Eurooppaan toimitettiin myös palmuöljyä ja maapähkinöitä.

Sierra Leone itsenäistyi vuonna 1961. Vuonna 1967 sotilaat kaappasivat vallan. Sotilashallitus kaatui vuoden kuluttua. Vuonna 1971 Sierra Leone julistautui tasavallaksi. Vientituotteita olivat rauta ja timantit. Timantteja salakuljetettiin ulkomaille. Rautavarat ehtyivät. Talous romahti. Sierra Leonesta tuli yksipuoluejärjestelmä. Vuonna 1991 Liberian sisällissota levisi Sierra Leoneen. Liberian kapinalliset liittoutuivat sierraleonelaisen aseryhmän kanssa ja taistelivat myös Sierra Leonen armeijaa vastaan. Kapinalliset saivat haltuunsa laajan osan Sierra Leonesta. He valtasivat timanttikaivoksia saadakseen rahaa sotaan. Sekä armeija että kapinalliset syyllistyivät hirvittäviin raakuuksiin. Sodassa kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä. Puoli miljoonaa sierraleonelaista lähti pakolaisiksi naapurimaihin, Liberiaan ja Guineaan. Vihollisuudet lopetettiin vasta vuonna 2002. YK lähetti Sierra Leoneen rauhanturvajoukkoja.

1990-luvulla Sierra Leonea johtivat sotilashallitukset. 2000-luvulla poliittisten puolueiden toiminta on sallittu ja valta on siirtynyt vaaleilla hallitukselta toiselle. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Sierra Leone on osittain vapaa maa. Vuonna 2018 presidentiksi valittiin Julius Maada Bio. Vuonna 2023 hänet valittiin uudelleen, toiselle viisivuotiskaudelle. Presidentti Maada Bio on entinen armeijan kenraali. 1990-luvulla hän osallistui vallankaappauksiin nuorena upseerina. Hän oli mukana sotilashallituksissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Sierra Leonen presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Vuonna 2023 istuva presidentti Julius Maada Bio valittiin toiselle kaudelle. Hän sai 56% äänistä. Toiseksi tullut presidenttiehdokas Samura Kamara sai 41% äänistä. Kamara vaati vaalien uusimista tuloslaskennan epäselvyyksien vuoksi. Euroopan Unioni, Yhdysvallat ja Iso-Britannia toivoivat, että vaalilautakunta julkistaisi eri äänestyspaikkojen tarkat äänimäärät, jotta vaalitulosta voitaisiin pitää uskottavana.

Sierra Leonen parlamentissa on 149 kansanedustajaa. Näistä 135 valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Neljätoista kansanedustajan paikkaa on erikseen varattu alueellisten päällikkökuntien johtajille. Vuonna 2023 parlamenttivaaleihin osallistui kymmenen puoluetta, joista vain kaksi sai kansanedustajia. Presidentti Maada Bion Kansanpuolue sai 81 valittua kansanedustajaa. Hävinneen presidenttiehdokkaan Samura Kamaran Kansankongressi sai 54 kansanedustajaa. Yli 80 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Vuoden 2023 vaaleissa valituista kansanedustajista 44 on naisia.

Sierra Leonen puoluekannatus noudattaa väestöryhmien välisiä jakolinjoja. Maan eteläosissa asuvat mendet äänestävät nyt hallitsevaa Kansanpuoluetta. Pohjoisempana asuvat temnet ovat kannattaneet Kansankongressia, joka aikaisemmin oli valtapuolue. Presidentti Maada Bio on aloittanut selvityksiä edellisen hallituksen väärinkäytöksistä. Vuoden 2023 vaalien jälkeen ryhmä sotilaita yritti kaapata vallan. Hanke epäonnistui, mutta kaappausyritykseen liittyneissä taisteluissa kuoli kaksikymmentä ihmistä. Entinen presidentti Bai Koroma asetettiin syytteeseen maanpetoksesta. Vuonna 2024 hänen sallittiin siirtyä Nigeriaan. Bai Koroman presidenttikauden aikaisia henkivartijoita osallistui vallankaappausyritykseen vuonna 2023.

Kolmasosa kyselyihin osallistuneista sierraleonelaisista sanoo, että heidän on maksettava lahjuksia, kun he tarvitsevat terveydenhoitoa. Kolme neljäsosaa autoilijoista kertoo maksaneensa lahjuksia poliiseille. Viimeisimmissä mielipidemittauksissa vastaajien enemmistö arvelee, että julkishallinnon väärinkäytökset ovat vähenemässä. Luottamus valtion viranomaisiin ja oikeuslaitokseen on kuitenkin heikko. Maailmanpankki arvioi vuoden 2025 alussa, että kolmasosa Sierra Leonen asukkaista elää köyhyydessä. Alle puolet väestöstä elää kaupungeissa. Kaupunkilaisista hieman yli puolet on sähköverkon piirissä. Maaseudun asukkaista viidesosalla on sähköt. Yli 60% sierraleonelaisista on alle 25-vuotiaita. Puolet aikuisista osaa lukea ja kirjoittaa. Miehistä 56% on lukutaitoisia, naisista vain 40%. Viidesosa sierraleonelaisista käyttää internetiä.

Talous ja kaupankäynti

Sierra Leone on matalan tulotason maa. Viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana Sierra Leonen talous on kasvanut noin viisi prosenttia vuodessa. Afrikan kehityspankki ennustaa kasvun jatkuvan lähivuosina samalla vauhdilla. Kaivosteollisuus on Sierra Leonen talouden kasvuveturi. Maassa on rautaa, timantteja, kultaa ja titaania. Merialueilta etsitään öljyä ja kaasua. Sierra Leoneen on tullut kiinalaisia kaivos- ja rakennusyhtiöitä. Kiinalaisyhtiöillä on graniittilouhoksia, sekä kulta- ja rautakaivoksia. Louhokset ja kaivokset ovat tunkeutuneet luonnonsuojelualueillekin.

Noin 43% Sierra Leonen työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 12% toimii teollisuuden tehtävissä ja 45% työskentelee palvelualoilla. Viljelijät kasvattavat riisiä, durraa, maniokkia, kahvia, kaakaota, maapähkinöitä, mangoja, ananasta ja banaaneja. Maan pohjoisosassa on karjataloutta. Sierra Leonessa on noin 200 000 lehmää, 250 000 lammasta ja 150 000 vuohta. Kalastus on tärkeä rahan ja ruoan lähde. Sierra Leonessa on kahdeksankymmentä tuhatta kalastajaa. Valtaosa saaliista myydään paikallisille markkinoille. Sierra Leonen vesillä pyydystää paljon ulkomaalaisia troolareita. Kotimaiset kalastajat pelkäävät niiden vievän arvokkaimman saaliin. Suurin osa Sierra Leonessa kulutettavista elintarvikkeista tuodaan ulkomailta.

Vuonna 2023 Sierra Leonen tavaraviennin kokonaisarvo oli 1,2 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 1,5 miljardia euroa. Rautamalmin vienti tuotti lähes 60% kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat titaanimalmi, timantit, alumiinimalmi ja kaakao. Erilaisten metallimalmien, kuten vanadiinin, tantaalin, niobiumin ja zirkoniumin vienti on lisääntymässä. Kaksi kolmasosaa Sierra Leonen viennistä suuntautuu Kiinaan. Muita vientimaita ovat Intia, Belgia, Alankomaat, Irlanti ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tärkeimpiä tuontimaita ovat Kiina, Intia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Yhdysvallat ja Turkki. Ulkomailla työskentelevät sierraleonelaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Sierra Leonessa käy vuosittain seitsemänkymmentä tuhatta ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuottaa noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Vaarallisen maan maine ja huonot maantiet estävät matkailun kehitystä uudeksi kasvuelinkeinoksi. Sierra Leonessa on hienoja hiekkarantoja ja upea luonto. Tiwain jokisaarella voi nähdä kääpiövirtahepoja ja monia harvinaisia apinalajeja. Freetownin katumarkkinat vilisevät ihmisistä ja moottoripyöristä. Sierra Leonen taitavat muodinluojat käyttävät tyylikkäitä perinteisiä gara-kankaita valmistaakseen pysähdyttävän kauniita vaatteita.