Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Singapore
Etniset ryhmät: Kiinalaiset 74%, malaijit 14%, intialaiset 9%, muut 3% (2021)
Kieli: Englanti, mandariinikiina, malaiji ja tamili (viralliset kielet), lisäksi puhutaan useita kiinalaisia kieliä
Uskonto: Buddhalaiset 31%, kristityt 19%, muslimit 16%, taolaiset 9%, hindulaiset 5%, muut ja uskonnottomat 20% (2020)
Väkiluku: 6 014 723 (2023)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 719 km2
Valuutta: Singaporen dollari
BKT per asukas: 127 565 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 9. elokuuta

Maantiede

Singapore on Kaakkois-Aasiassa pitkän ja kapean Malakan niemimaan eteläkärjessä. Singapore on kaupunkivaltio noin 50 kilometriä leveällä saarella, jonka edustalla on useita pikkusaaria. Saarten eteläpuolella on Singaporensalmi. Sen toisella puolella on Indonesian saaristoja. Malakan niemimaalla Singaporen pohjoisnaapurina on Länsi-Malesia. Singaporen ja Malesian välissä on kaaren muotoinen parin kilometrin levyinen Johorensalmi. Salmen siltojen yli kulkee joka päivä satoja tuhansia malesialaisia, joiden työpaikka on Singaporessa.

Singaporen korkein kukkula kohoaa 165 metriä meren pinnan yläpuolelle. Saarella on useita lyhyitä jokia. Jotkut niistä on padottu tekojärviksi. Lähes puolet Singaporen juoma- ja käyttövedestä saadaan keräämällä sadevettä patoaltaisiin. Neljäsosa veden tarpeesta tyydytetään erottamalla merivedestä makeaa vettä. Singaporessa on viisi meriveden suolanpoistolaitosta. Juoma- ja käyttövettä saadaan myös puhdistamalla jätevesiä uudelleen käytettäviksi. 2010-luvulla Singaporesta tuli vesitaloudeltaan omavarainen. Sitä ennen iso osa saarella tarvittavasta vedestä tuotiin Malesian puolelta.

Singapore on tiheään asuttu. Kaupunki on täynnä suuria tornitaloja. Rakennuskelpoista aluetta on laajennettu rannoilla täytemaalla. Nykyisin rakennetaan myös suojavalleja torjumaan meren pinnan kohoamista. Singaporen alkuperäisluonnosta on vähän jäljellä. Jokivarsilla on kosteaa monilajista lehtimetsää. Rantavesissä kasvaa mangrovepuita. Sungei Bulohin kosteikon suojelualue on saaren pohjoisreunalla Johorensalmen rannalla katkarapujen kasvatusaltaiden vieressä. Siellä elää saukkoja, haikaroita, monenlaisia kahlaajia ja viheltäjäsorsia. Saukkoja nähdään toisinaan kaupungissakin. Kuvahakuvihje: Singapore otters.

Singaporessa on lämmin ja kostea ilmasto. Saaren ja kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat kymmenien metrien korkuisiksi rakennetut pystypuutarhat, joita nimitetään superpuiksi. Ne ovat edustava esimerkki luontoa jäljittelevästä kaupunkisuunnittelusta. Superpuut valaistaan iltaisin. Katso, miltä ne näyttävät. Kuvahakuvihjeitä: Singapore superpuut, tai Singapore gardens by the bay.

Historia

Malakan niemimaalla on elänyt esi-ihmisiä jo satoja tuhansia vuosia sitten. Lenggongin laaksosta on löydetty yli 200 000 vuotta vanhoja kivityökaluja. Seudun varhaiset asukkaat ovat kuuluneet moniin eri kansoihin, jotka ovat saapuneet useina aaltoina pitkän ajan kuluessa. Metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä on tullut sekä Taiwanin että Vietnamin suunnilta. 4000 vuotta sitten ensimmäiset maanviljelijät harjoittivat kaskiviljelyä ja kasvattivat riisiä. Malaijit tulivat Malakan niemimaalle 3000 vuotta sitten. He tunsivat raudanvalmistuksen ja toivat riisin uppokastelun alueelle. Riisin viljely paransi ruokataloutta ja väestö lisääntyi.

2500 vuotta sitten Malakan niemimaan rannikoilla oli laajojen viljelymaiden ympäröimiä kaupunkeja. Monet kaupungit vahvistuivat paikallisvaltioiksi ja useat niistä kasvoivat isommiksi ruhtinaskunniksi. Kaupungit ja valtiot rakensivat laivoja ja kävivät kauppaa. Niillä oli yhteyksiä Intiaan ja Kiinaan. Arabiastakin tuli kauppiaita Etelä-Kiinan merelle. Malesian ja Indonesian mausteet tunnettiin kaikkialla Lähi-Idässä. Ne olivat haluttua kauppatavaraa. 1500 vuotta sitten Singapore oli yksi Malajien saariston monista satamakaupungeista. 1300-luvulla kaupunki tunnettiin Temasekin nimellä. Temasek sijaitsi Singaporejoen suulla. Kaupungissa asui kymmenen tuhatta ihmistä.

Islamin usko levisi Malakan niemimaalle 1200-luvulta alkaen. Uutta uskontoa levittivät intialaiset ja arabialaiset kauppiaat. 1400-luvun alussa niemimaan eteläosaan syntyi islamilainen Malakan sulttaanikunta. 1800-luvulle saakka Singapore oli aluksi Malakan ja myöhemmin Johoren sulttaanikunnan osa. 1500-luvulta alkaen Euroopan merivallat kilpailivat Malakan niemimaan hallinnasta. Ensimmäisenä alueelle saapui Portugali, sen jälkeen Hollanti ja sitten Iso-Britannia. 1600-luvulla portugalilaiset polttivat Singaporen kaupungin ja sataman. Vuonna 1819 Iso-Britannia valloitti Singaporen. Singaporessa asui silloin tuhat ihmistä, joista valtaosa oli malaijeja. 1870-luvulla Singaporessa oli jo lähes sata tuhatta asukasta. Kolme neljäsosaa heistä oli Singaporeen muuttaneita kiinalaisia. Toiseksi suurin väestöryhmä olivat intialaiset.

Ison-Britannian siirtomaavallan aikana Singaporessa kasvatettiin pippuria ja kynsiliaania. Liaanista saatiin gambiiriksi kutsuttua nahkojen parkitsemisainetta sekä keltaisia ja ruskeita väriaineita. Iso-Britannia toi kiinalaisväestöä Singaporeen maanviljelyn työvoimaksi. 1890-luvulla Singaporesta tuli kumikaupan keskus. 1900-luvun alkupuolella ensimmäisen maailmansodan jälkeen Iso-Britannia rakensi Singaporeen laivastotukikohdan. Vuonna 1942 Japani valtasi Singaporen. Toisen maailmansodan päätyttyä Japanin antautumiseen vuonna 1945 Singapore palasi Ison-Britannian hallintaan.

Vuonna 1948 Malakan niemimaalla perustettiin Malaijan liittovaltio. Singapore liitettiin siihen vuonna 1963. Kaksi vuotta myöhemmin Singapore erotettiin liittovaltiosta. Eron syynä olivat väestöryhmien ristiriidat. Singaporen väestön enemmistö oli edelleen kiinalaistaustaisia ja saarella oli myös vahva ja hyvin juurtunut intialainen vähemmistö. Malaijit olivat Singaporessa heikko vähemmistö. Malaijan liittovaltiossa ja sen jälkeen Malesiassa enemmistö asukkaista oli malaijeja. Singaporen kiinalaiset ja intialaiset pelkäsivät jäävänsä alistetuiksi vähemmistöiksi. 1960-luvun puolivälissä Singaporessa oli rajuja yhteenottoja kiinalaisväestön ja malaijien välillä. Vuonna 1965 Singapore itsenäistyi tasavallaksi ja samana vuonna maa hyväksyttiin YK:n jäseneksi.

Kaupunkivaltiolle oli iso haaste rakentaa vahva talous ilman runsaita luonnonvaroja. Singapore on houkutellut ulkomaisia yrityksiä alhaisella verotuksella. Saaresta on tullut tärkeä kansainvälisen kaupan ja rahapalveluiden keskus. Rahtiliikenteen määrällä mitattuna Singapore on maailman toiseksi vilkkain satama. Maassa on hyvin kilpailukykyinen puolijohdeteollisuus ja monipuolista laitteiden valmistusta. Singapore aikoo kehittyä maailman johtavaksi älykaupungiksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Singaporen presidentin toimikausi on kuusi vuotta. Vaalivaliokunta tarkistaa presidenttiehdokkaiden kelpoisuuden ennen vaaleja. Vuonna 2017 vain yksi ehdokas, hallituspuolueen tukema Halimah Yacob, todettiin vaalikelpoiseksi. Halimah Yacob on Singaporen ensimmäinen naispresidentti. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Singaporen pääministeri Lee Hsien Loong on toiminut tässä tehtävässä vuodesta 2004 lähtien. Vallassa pitkään ollut Kansan toimintapuolue sai vuoden 2020 vaaleissa 61% äänistä ja suuren enemmistön parlamenttipaikoista. Vaaleihin osallistui 11 puoluetta. Alle kolmasosa valituista kansanedustajista on naisia.

Kansainväliset tarkkailijat pitävät Singaporen vaaleja sinänsä asianmukaisesti järjestettyinä ja uskottavina, mutta hallituspuolue käyttää hyväkseen valtion voimavaroja ja rajoittaa viestimien toimintaa tavalla, joka auttaa sitä säilyttämään valtansa. Vaalien järjestämisestä vastaava valtion laitos ei ole itsenäinen ja riippumaton, vaan se toimii pääministerin kanslian alaisuudessa. Valtion virkailijoilla on oikeus vaatia korjauksia viestimien uutisiin ja mielipidekirjoituksiin, jos näissä on hallituksen mielestä väärää tietoa. Viestimien mielestä hallitus käyttää tätä oikeutta poliittisen ohjauksen ja painostuksen välineenä. Useimmat laajalevikkiset lehdet sekä televisio- ja radioasemat ovat valtionyhtiöiden omistuksessa. Vuonna 2021 viranomaiset lakkauttivat Online Citizen -nimisen viestintäyhtiön, joka tuolloin oli suurin Singaporen itsenäisistä yksityisistä viestimistä.

Singaporen hallituksella on läheiset suhteet talouselämään. Monet kansanedustajat istuvat yksityisten yritysten hallintoneuvostoissa ja johtokunnissa. Tämä luo toimivia etujen ajamisen verkostoja ja helpottaa valtapuolueen toiminnan ja vaalityön rahoitusta. Hallituksessa on useita entisiä korkeita upseereita ja Kansan toimintapuolue nauttii armeijan piirissä vankkaa kannatusta. Tämä herättää epäluuloja muissa puolueissa, vaikka armeija ei ole suoraan osallistunut politiikkaan. Hallitus on rajoittanut kansalaisten kokoontumisoikeuksia ja mielipidevapautta. Yksittäisiä ihmisiä voidaan haastaa oikeuteen ja tuomita sakkoihin tai jopa vankeuteen kunnianloukkauksesta, jos he arvostelevat hallituksen jäseniä. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom Housen mukaan Singapore on osittain vapaa maa.

Talous ja kaupankäynti

Singapore on korkean tulotason maa. Talouskasvu on ollut jatkuvaa ja joinakin vuosina hyvinkin nopeaa. Talouden koko on viisinkertaistunut 20 vuodessa. Vuonna 2020 Singaporen talous supistui 4%. Vuonna 2021 talous elpyi voimakkaasti ja se kasvoi lähes 9%. Sen jälkeen talouskasvu on hidastunut. Singapore on vilkas kansainvälisen kaupan sekä pankki- ja rahoituspalveluiden keskus. Maa on useiden vuosikymmenien ajan ollut tärkeä teollisuustuotteiden viejä. Singaporessa on hyvä koulutus ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Vuonna 2021 15% Singaporen työvoimasta toimi teollisuuden tehtävissä ja 85% työskenteli palvelualoilla.

Vuonna 2021 Singaporen viennin kokonaisarvo oli 350 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 360 miljardia euroa. Vientituotteita olivat mikropiirit, tietokoneet, muut koneet, laitteet ja elektroniikka, öljy, kulta, lääkkeet ja rokotteet, muovit, metallit ja vaatteet. Tärkeimpiä vientimaita olivat Kiina, Yhdysvallat, Malesia, Indonesia, Intia ja Taiwan. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Malesia, Taiwan, Yhdysvallat ja Japani. Vuonna 2019 Singaporessa kävi 19 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuotti 20 miljardia euroa. Singaporeen tulee paljon matkailijoita Indonesiasta, Malesiasta, Australiasta, Intiasta ja Kiinasta. Singaporen kauppojen monipuolinen tuotetarjonta houkuttelee ostosmatkailijoita.