Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Bratislava
Etniset ryhmät: Slovakit 84%, unkarilaiset 8%, romanit 1%, ukrainalaiset, tšekit, saksalaiset, puolalaiset, ruteenit (2021)
Kieli: Slovakki (virallinen kieli), unkari, romani, ukraina, tšekki, saksa, puola
Uskonto: Katolilaiset 56%, protestantit 7%, ortodoksikristityt 5%, muut ja uskonnottomat 32% (2021)
Väkiluku: 5 460 193 (2021)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 49 035 km2
Valuutta: Euro
BKT per asukas: 37 459 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 1. tammikuuta (itsenäisyyspäivä), 1 syyskuuta (perustuslain päivä)

Maantiede

Slovakia sijaitsee Keski-Euroopassa. Läntisiä rajanaapureita ovat Itävalta ja Tšekki, pohjoisessa on Puola, idässä Ukraina ja etelässä Unkari. Slovakian pohjois- ja keskiosissa on vuoria ja ylänköjä. Siellä kohoavat Karpaatteihin kuuluvat Tatravuoret. Korkein huippu on Gerlachovsky štit (2655 m). Maan eteläisimmissä osissa on alavaa maata. Pääkaupunki Bratislava on Tonavan rannalla lähellä Itävallan rajaa. Slovakian kesät ovat lämpimiä. Talvet ovat kylmiä ja kosteita. Vuorilla on viileämpi ja sateisempi ilmasto kuin etelän alangoilla.

Slovakian vuorilla on kuusi- ja mäntymetsiä. Laaksoissa ja alavilla mailla kasvaa tammia ja pyökkejä. Hakkuut ja hyönteistuhot ovat verottaneet metsiä. Tatravuorten hiihtokeskuksissa rinteitä on kaluttu paljaiksi laskettelijoiden tieltä. Tatran kansallispuistossa kasvaa mäntyjä, kuusia ja lehtikuusta. Alarinteillä on vaahteroita. Korkeammalla sinnittelevät pienet sitkeät vuorimännyt. Vuorilla elää gemssejä, alppimurmeleita, karhuja ja ilveksiä. Slovakian vuorten jääluolista ja tippukiviluolista on tullut matkailunähtävyyksiä.

Puolet Slovakian sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Vesivoimalla tuotetaan 14%. Ydinvoiman osuuden arvellaan kasvavan kahteen kolmasosaan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin Slovakiassa on käytetty paljon puuta ja hiiltä, ja tämä on aiheuttanut kaupunkien ilman saastumista. Vanhoilla tehdasalueilla ja etenkin kemian teollisuuden keskuksissa maaperässä on haitallisten aineiden jäämiä. Maahan on haudattu jätetynnyreitä, joista voi valua myrkkyjä pohjaveteen. Vuonna 2021 rankkasateet nostattivat äkillisiä tulvia Slovakian keskiosissa. Joinakin vuosina kuivuudet ovat vähentäneet pohjaveden kertymistä.

Historia

Slovakiassa on asunut ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Länsi-Slovakian Nove Mesto nad Vahomista on löytynyt 200 000 vuoden ikäisiä kivityökalujen kappaleita. Vanhan asutuksen jälkiä on eniten isojen jokien laaksoissa. Moravanyn kylän lähellä maanviljelijä kaivoi pellostaan mammutinluusta kaiverretun pienen naisveistoksen, joka oli tehty 24 000 vuotta sitten.

2500 vuotta sitten keltit tulivat Slovakian alueelle. 300- ja 400-luvuilla kansainvaellusten aikaan seudulla liikkui monia väestöryhmiä. 600-luvulla Slovakiaan asettui slaavilaisia kansoja. 800-luvulla Tšekissä syntyi länsislaavilainen Suur-Määri, johon kuuluivat myös Slovakia ja nykyinen Unkari. Suur-Määri kukistui 900-luvun alussa unkarilaisten hyökkäyksiin. 1000-luvulla Slovakia liitettiin Unkarin kuningaskuntaan. Slovakian kaivokset tuottivat kultaa, hopeaa, kuparia, rautaa ja suolaa. 1800-luvulla Slovakia oli osa Itävalta-Unkaria. Vuonna 1918 tšekkiläiset Böömin kruununmaat ja Slovakia yhdistyivät Tšekkoslovakian tasavallaksi.

Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti Tšekin ja Slovakian. Sodan jälkeen vuonna 1948 kommunistit kaappasivat vallan. Tšekkoslovakiasta tuli osa Neuvostoliiton valtapiiriä. Vuonna 1989 samettivallankumouksen nimellä tunnettu kansanliike lopetti kommunistipuolueen yksinvallan ja vuonna 1990 järjestettiin vapaat vaalit. Vuonna 1993 Tšekkoslovakia jakautui kahteen osaan. Tšekki ja Slovakia itsenäistyivät. Vuonna 2004 Slovakia liittyi Euroopan Unioniin ja läntiseen sotilasliittoon Natoon. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Slovakiaan on tullut lähes 300 000 ukrainalaista pakolaista.

Yhteiskunta ja politiikka

Slovakian presidentti valitaan suoralla vaalilla viiden vuoden kaudelle. Presidentti voi olla virassaan enintään kaksi perättäistä kautta. Vuonna 2019 Slovakian presidentiksi valittiin Zuzana Caputova. Hän on ensimmäinen nainen tässä tehtävässä. Slovakia on monipuoluedemokratia. Poliittinen toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Lainsäädännöstä vastaa 150-paikkainen parlamentti, jota kutsutaan kansalliseksi neuvostoksi. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2020 vaalit voitti Tavallisten ihmisten puolue, joka sai 25% äänistä ja 53 parlamenttipaikkaa. Kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Parlamenttiin valittiin 32 naista.

Vallan väärinkäyttö, lahjukset ja kavallukset ovat olleet kuumia aiheita Slovakian politiikassa. Vuoden 2020 vaaleissa voittivat korruptiota vastustaneet puolueet. Tavallisten ihmisten puolueen johtaja Igor Matovic nimitettiin pääministeriksi. Matovic joutui kuitenkin eroamaan pian valintansa jälkeen vuonna 2021. Hän herätti poliittisen kiistan tilatessaan suuren määrän venäläisiä koronarokotteita. Uudeksi pääministeriksi nousi valtionvarainministeri Eduard Heger. Vuonna 2022 hallituspuolueiden liitto on horjunut ja hallitus on menettänyt enemmistön parlamentissa.

Vuonna 2021 entinen syyttäjä Dusan Kovacik tuomittiin vankeuteen lahjusten vastaanottamisesta sekä yhteistyöstä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Slovakian poliisijohtaja erosi, kun häntä syytettiin virka-aseman väärinkäytöstä. Vuonna 2018 toimittaja Jan Kuciak ja hänen puolisonsa Martina Kusnirova murhattiin. Kuciak oli tutkinut slovakialaisten yritysten mahdollisia veropetoksia sekä poliitikkojen suhteita italialaisiin rikollisjärjestöihin. Kymmenet tuhannet ihmiset kerääntyivät mielenosoituksiin useissa kaupungeissa Kuciakin ja Kusnirovan murhan jälkeen.

Bratislavan kaupunkikuvaan kuuluvat omaleimaiset ja yllättävät patsaat. Napoleonin sotilas nojaa penkkiin kuin puhellakseen istujan kanssa. Outo työmies kurkistaa viemäristä. Hymyilijä heiluttaa hattua. Rullalautailija lepäilee postilaatikon päällä. Salakuvaaja tähyilee otoksia nurkan takaa. Katso itse. Kuvahakuvihje: Bratislava statues.

Talous ja kaupankäynti

Slovakia on korkean tulotason maa. Viimeisten kymmenen vuoden ajan talouskasvu on ollut kohtalainen. Poikkeus tästä on vuosi 2020, jolloin talous supistui yli 4% koronalaman vuoksi. Talous elpyi vuonna 2021. Lähes 7% työvoimasta oli kuitenkin vielä ilman työtä. Vuonna 2019 vain kolme prosenttia työvoimasta sai toimeentulonsa maataloudesta, 36% toimi teollisuuden tehtävissä ja 61% työskenteli palvelualoilla. Palvelualoilla isoimpia työllistäjiä olivat kauppa ja matkailu. Slovakiassa kävi vuoden aikana yli 6 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuotti 3 miljardia euroa. Vuonna 2020 matkailu väheni koronarajoitusten vuoksi ja turismin tulot olivat vain hieman yli miljardi euroa.

Slovakiassa on monipuolinen teollisuus. Maa on tunnettu autonvalmistaja. Slovakialaisen yhtiön siivekkäät autot ovat jo tehneet ensimmäiset koelentonsa. Maan elektroniikkateollisuus on kasvanut, samoin erilaisten koneiden ja laitteiden valmistaminen. Vuonna 2020 Slovakian viennin arvo oli 85 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 76 miljardia euroa. Autojen ja niiden osien viennin arvo oli yli kolmasosa viennin kokonaisarvosta. Muita vientituotteita olivat elektroniikka, koneet ja laitteet, rauta ja muut metallit, öljy, kumi- ja muovituotteet, paperi, puu, huonekalut, vaatteet, lääkkeet ja elintarvikkeet. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Tšekki, Ranska, Puola ja Unkari. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Tšekki, Puola, Unkari ja Kiina. Vuonna 2020 ulkomailla työskentelevät slovakialaiset lähettivät kotimaahan yhteensä kaksi miljardia euroa.