Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Ljubljana
Etniset ryhmät: Sloveenit 83%, serbit 2%, kroaatit 2%, bosniakit 1%, muut 12%
Kieli: Sloveeni (virallinen kieli), kroaatti, serbokroaatti, serbia, bosnia, unkari, italia
Uskonto: Katolilaiset 58%, muslimit 2%, ortodoksikristityt 2%, muut ja uskonnottomat 38%
Väkiluku: 2 119 675 (2023)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 20 273 km2
Valuutta: Euro (EUR)
BKT per asukas: 50 032 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 25. kesäkuuta

Maantiede

Slovenia on Keski-Euroopassa Itävallan eteläpuolella, Adrianmeren pohjukassa. Rajanaapureita ovat etelässä Kroatia, idässä Unkari ja lännessä Italia. Alppien itäisimmät vuorijonot ulottuvat pohjoisessa Slovenian puolelle. Siellä on maan korkein vuori Triglav (2864 m). Slovenian eteläosassa lähellä Adrianmeren rantaa kohoaa Dinaaristen Alppien nimellä tunnettu vuoriketju ja Karstin ylänkö. Veden syövyttämässä karstimaassa on valtavia luolia. Skocjanin luolat ovat kilometrien pituisia. Niissä on tippukiviä ja maanalaisia vesiputouksia.

Adrianmeren rannalla on kauniita vanhoja kaupunkeja, kivi- ja hiekkarantoja ja kalkkikallioita. Slovenian itä- ja koillisalueilla lähellä Unkarin ja Itävallan rajaa on viljava tasanko, jonka halki virtaa isoja Tonavaan laskevia jokia, kuten Sava ja Drava. Tasangolla kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat viileitä. Rannikolla talvet ovat leudompia. Vuorilla sataa lunta. Slovenian länsiosissa vuosittaiset sademäärät ovat huomattavan runsaita. Idässä sataa vähemmän, mutta enemmän kuin useimmilla Suomen paikkakunnilla.

Yli puolet Slovenian pinta-alasta on metsiä. Kocevskossa Etelä-Sloveniassa kasvaa tuuhea havu- ja sekametsä, jota hallitsevat kuuset ja pyökit. Metsässä elää karhuja, susia ja kauriita. Secovljen suola-altaat ovat Adrianmeren rannikolla. Altaita on käytetty satojen vuosien ajan kuivattamaan suolaa merivedestä. Slovenian suola-altailla on runsas linnusto. Siellä on silkkihaikaroita, pitkäjalkoja, ristisorsia ja avosetteja.

Vuonna 2022 hieman alle 43% Slovenian kuluttamasta energiasta saatiin öljystä, 11% tuotettiin hiilellä ja lähes saman verran tuli kaasusta. Ydinvoima tuotti melkein viidesosan käytetystä energiasta. Vesivoiman osuus oli 11%. Tuuli- ja aurinkovoiman yhteisosuus oli noin kaksi prosenttia. EU on huomauttanut, että Slovenian jätteiden käsittelyssä on edelleen puutteita. Ilmansaasteet vaarantavat ihmisten terveyttä sementtitehtaiden ja sähköä tuottavan hiilivoimalan lähiympäristössä. Slovenian hiilivoimala on tarkoitus sulkea vuonna 2033.

Historia

Sloveniassa on ollut ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Eri puolilta maata on löydetty neandertalinihmisen vanhoja asuinpaikkoja. Maan länsiosasta Cerknosta on löytynyt luolakarhun luusta tehty huilu, jolla on ikää yli 50 000 vuotta. Nykyihminen saapui alueelle 44 000 vuotta sitten. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Maanviljely alkoi 8000 vuotta sitten. Ljubljanan kosteikoilla oli ihmisasutusta jo 6000 vuotta sitten. Asukkaat rakensivat pieniä puutaloja paalujen päälle matalaan veteen. Ljubljanasta on löydetty maailman vanhin puupyörä. Se tehtiin yli 5000 vuotta sitten. 3000 vuotta sitten Sloveniassa eli illyrialaisia ja kelttejä. 2000 vuotta sitten Rooma valloitti alueen.

600-luvulla slaavit asuttivat Slovenian. 700-luvun lopulla Slovenia oli osa laajaa frankkien valtakuntaa. 900-luvulta alkaen Slovenia kuului Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtapiiriin. 1400-luvulla Sloveniassa oli pieniä kreivikuntia. 1800-luvulla Sloveniasta tuli Itävallan ja Itävalta-Unkarin keisarikunnan osa. 1900-luvun alkuvuosina 300 000 sloveenia lähti ulkomaille etsimään työtä. Suurin osa heistä muutti Yhdysvaltoihin. Ensimmäisen maailmansodan lopussa Itävalta-Unkarin keisarikunta hajosi. Slovenia liittyi sloveenien, serbien ja kroaattien valtioon, josta tuli 1920-luvulla Jugoslavian kuningaskunta. Toisen maailmansodan aikana Slovenian alueita miehittivät Saksa, Italia ja Unkari.

Toisen maailmansodan jälkeen Sloveniasta tuli Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan osavaltio. Sloveniaan rakennettiin autoteollisuutta, kodinkonetehtaita ja raskasta metalliteollisuutta. Slovenia oli Jugoslavian tuottavin ja vaurain osavaltio. 1980-luvun lopulla Slovenia lakkautti kommunistisen puolueen ylivallan. Maahan syntyi useita uusia puolueita. Slovenia vaati, että Jugoslavia muutettaisiin löyhäksi valtioliitoksi. 1990-luvun alussa Jugoslavia hajosi. Slovenia julistautui itsenäiseksi vuonna 1991. Jugoslavian liittovaltion armeija yritti estää Slovenian irtoamisen, mutta Slovenia torjui yritykset kymmenen päivää kestäneessä sodassa. Vuonna 1992 Sloveniasta tuli YK:n jäsen. Vuonna 2004 maa liittyi Euroopan unioniin sekä läntisen sotilasliiton Naton jäseneksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Slovenian presidentti valitaan suoralla vaalilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle kaudelle. Vuonna 2022 presidentiksi valittiin Nataša Pirc Musar. Hän on ensimmäinen nainen Slovenian presidenttinä. Nataša Pirc Musar on ihmisoikeusasianajaja ja toimittaja. Presidentin tehtävä on melko muodollinen. Varsinaista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia parlamentin enemmistön luottamusta.

Slovenian parlamentissa eli kansalliskokouksessa on 90 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein. Edustajapaikoista kaksi on varattu unkarilais- ja italialaistaustaisille vähemmistöille. Vuoden 2022 parlamenttivaaleihin osallistui kaksikymmentä puoluetta ja vaaliliittoa. Näistä viisi sai edustajia parlamenttiin. 70% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 36 on naisia. Urška Klakočar Zupančič valittiin ensimmäisenä naisena parlamentin puhemieheksi.

Vuoden 2022 parlamenttivaalien voittajaksi nousi sosiaaliliberaalinen Vapausliike, joka sai 41 kansanedustajaa. Vapausliikkeen johtaja Robert Golob on aiemmin toiminut Slovenian vihreän puolueen puheenjohtajana ja valtion energiayhtiön johtajana. Vaalien jälkeen Golob muodosti enemmistöhallituksen kahden vasemmistopuolueen tuella. Sloveniassa on monipuoluedemokratia. Tarkkailijat pitävät vaaleja rehellisinä ja uskottavina. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön luokittelussa Slovenia on vapaa maa.

Vuonna 2023 rajut tulvat vaurioittivat maanteitä, siltoja ja rakennuksia aiheuttaen yli 500 miljoonan euron vahingot. Kaksi kolmasosaa Sloveniasta julistettiin tulvatuhoalueeksi. Slovenian hallituksen isoihin haasteisiin kuuluu talouden tasapainottaminen ja kasvun varmistaminen koronalaman jälkeen. Elinkustannukset ja erityisesti energiakulut ovat kohonneet. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi Slovenian talouden vahvistuvan lähivuosien aikana.

Slovenialaisen kirjailijan Žarko Petanin ajatuksia on luettu Suomessa radion Päivän mietelause -ohjelmassa. Vuonna 1959 Petan joutui vuodeksi vankilaan. Tuomioon taisi vaikuttaa sekin, että Petan kutsui Jugoslavian sosialistisen liittovaltion johtajaa Josip Broz Titoa näyttämömarsalkaksi, joka astelee kuin kalkkuna. Petanin teoksista on suomennettu kaksi: Titon salattu elämä ja Tyhjällä päällä on kevyempi kumartaa.

Talous ja kaupankäynti

Slovenia on korkean tulotason maa. 2000-luvulla Slovenian talouskasvu on ollut vaihteleva. Ripeän kasvun vuosia ovat seuranneet rajut notkahdukset. Vuonna 2009 talous supistui 8%. Koronalaman vuonna 2020 talous supistui 5%. Slovenia on ollut varakkain entisestä Jugoslaviasta irronneista maista. Talouden kehitystä ovat edistäneet hyvä hallinto ja vähäinen korruptio muihin Balkanin maihin verrattuna. Vuonna 2007 Slovenian rahayksiköksi tuli euro. Vuonna 2021 vain 4% Slovenian työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 30% toimi teollisuuden tehtävissä ja 66% työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2022 hieman yli 4% työvoimasta oli työttömänä.

Vuonna 2019 Sloveniassa kävi lähes viisi miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuotti yli 3 miljardia euroa. Vuonna 2020 koronapandemia supisti matkailua tuntuvasti, mutta vuodesta 2021 alkaen elinkeino on jälleen elpynyt. Vuonna 2022 maahan tuli jo lähes neljä miljoonaa ulkomaalaista turistia. Slovenia on eurooppalaisten matkailijoiden suosima kohde. Eniten turisteja tulee Saksasta, Italiasta ja Itävallasta. Matkanjärjestäjät ovat ylistäneet Ljubljanaa Euroopan viehättävimmäksi pääkaupungiksi. Slovenian nähtävyyksiksi mainitaan myös hienot keskiaikaiset linnat, jylhän upeat vuoristomaisemat, vehreät viininviljelyalueet ja valtavat tippukiviluolat. Slovenian tunnetuin vierailukohde on kaunis Bledjärvi, jonka keskellä on pieni kirkkosaari. Katso itse, kuvahakuvihje: Lake Bled.

Slovenian viljelijät kasvattavat maissia, vehnää, viinirypäleitä, ohraa, omenia ja perunoita. Karja tuottaa lihaa ja maitoa. Sloveniassa on monipuolinen teollisuus, jonka voimakkaimpiin aloihin kuuluvat lääkkeiden, koneiden ja autojen valmistus. Vuonna 2021 Slovenian viennin kokonaisarvo oli 46 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 57 miljardia euroa. Vientituotteita olivat lääkkeet, koneet ja laitteet, ajoneuvot, kumi- ja muovituotteet, vaatteet, puutavara, öljynjalosteet, metallit ja ruokatarvikkeet. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Italia, Sveitsi, Kroatia ja Itävalta. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Sveitsi, Saksa, Kiina, Italia ja Itävalta.