Sveitsi

Maantiede

Sveitsi on Keski-Euroopassa Saksan ja Italian välissä. Läntinen rajanaapuri on Ranska, idässä ovat Itävalta ja Liechtenstein. Sveitsin eteläosassa kohoaa Alppien vuoristo. Sen kuuluisin huippu on jylhä Matterhorn lähellä Italian rajaa. Korkein vuori on Dufourspitze (4634 m). Alppien pohjoispuolella on Mittellandin tasanko. Se halkaisee Sveitsin muutaman kymmenen kilometrin levyisenä vyönä lännestä Genevenjärveltä koilliseen Bodenjärvelle asti. Kaksi kolmasosaa sveitsiläisistä asuu Mittellandin tasangolla. Se on ollut maatalouden sydänseutu ja siellä ovat myös melkein kaikki isot kaupungit. Sveitsin ja Ranskan rajalla on Juravuoristo. Sen korkeimmat huiput kohoavat 1700 metriä merenpinnasta.

Sveitsin Alpeilla on mahtavia lumipeitteisiä vuoria, jäätiköitä ja monen suuren joen lähteet. Alppien vesistä saavat alkunsa Rein, Rhone, Inn ja Pon sivujoki Ticino. Ilmaston lämpeneminen sulattaa lumipeitettä ja pienentää jäätiköitä. Sveitsissä on 1500 järveä. Kolmasosa maa-alasta on metsää. Sata vuotta sitten perustetun Sveitsin kansallispuiston rinteillä kasvaa mäntymetsää. Metsärajan yläpuolella on vehreitä alppiniittyjä ja karuja kivijyrkänteitä. Karhut, sudet ja ilvekset on hävitetty alueelta jo kauan sitten. Nykyisin kansallispuistossa elävät kauriit, gemssit, alppivuohet ja murmelit.

Sveitsin ilmasto vaihtelee alueittain. Alppien eteläpuolella on pohjoisitalialainen välimerenilmasto, jota luonnehtivat lämpimät kuivat kesät ja leudot sateiset talvet. Vuoristossa korkeimmat seudut ovat aina viileitä. Laaksoissa on lämpimämpää. Sateet ovat runsaita ympäri vuoden. Tasankomailla kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat kylmiä. Sveitsin tiheimmin asutuilla alueilla liikenne ja teollisuus ovat pilanneet ilmaa. Maatalouden lannoitteet ja yhdyskuntien jätteet ovat saastuttaneet vesiä. Rinnemaiden multakerrokset ovat kuluneet. Jyrkillä rinteillä on lumivyöryjä ja rankkasateet aiheuttavat sortumia. Rajujen sateiden arvellaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä. Viidesosa sveitsiläisistä asuu tuhoisille tulville alttiilla alueilla. Vuonna 2022 yli kolmasosa Sveitsin kuluttamasta energiasta saatiin öljystä ja 10% saatiin kaasusta. Vesivoiman osuus oli 26%. Ydinvoiman osuus oli 20%. Aurinko- ja tuulivoimalla tuotettiin yhteensä alle neljä prosenttia kulutetusta energiasta.

Historia

Sveitsissä on elänyt esi-ihmisiä jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Pohjois-Sveitsin Prattelnista on löydetty kivikirves, jolla on ikää yli sata tuhatta vuotta. Sveitsin vuorten luolista ja kalliosuojista on löytynyt 40.000 vuotta vanhoja jäänteitä neandertalinihmisen asumisesta. Nykyihminen on tullut seudulle 30.000 vuotta sitten. Jääkauden aikana suuri osa Sveitsistä oli lumen ja jään peitossa. Pysyvä ihmisasutus levisi alueelle jäätiköiden väistyessä hieman yli kymmenen tuhatta vuotta sitten. Sveitsin järvikylissä asumukset tehtiin paalujen päälle. Vanhimmat kylät rakennettiin 7000 vuotta sitten. Silloin Sveitsissä harjoitettiin jo maataloutta.

2500 vuotta sitten Sveitsiä asuttivat kelttikansat: helvetialaiset ja gallialaiset. He rakensivat jokien varsille vallien ja suoja-aitojen ympäröimiä kyliä. Maan itäosissa Alppien laaksoissa eli raetialaisia heimoja. Sveitsiläiset tekivät kauniita kulta- ja lasikoruja. 2000 vuotta sitten Sveitsi kuului Rooman valtapiiriin. Roomalaisen hallinnon aikana rakennettiin useita kaupunkeja. 400-luvulla Rooman valta heikkeni. Sveitsiin asettui germaaniheimoja: burgundeja ja alemanneja. Näin sai alkunsa Sveitsin jako ranskankielisiin ja saksankielisiin alueisiin.

1000-luvulla Sveitsin alppisolista tuli tärkeitä eurooppalaisia kauppareittejä. Sveitsiläiset kaupungit, laaksot ja niiden pikkuvaltiot, kantonit, solmivat keskinäisiä puolustusliittoja, joita nimitettiin valaliitoiksi. 1500-luvulla uskonriita katolilaisten ja protestanttien välillä johti sisällissotaan. Vuonna 1648 Euroopan suurvallat tunnustivat Sveitsin itsenäiseksi valtioksi. Vuonna 1848 laadittiin Sveitsin liittovaltion perustuslaki, missä maanpuolustus, kauppasopimukset ja lakien säätäminen kuuluvat liittohallinnon päätösvaltaan ja kantonien paikallishallinto päättää melko itsenäisesti lähes kaikista muista asioista. Tärkeistä laeista ja monista muistakin yhteiskunnallisista kysymyksistä järjestetään kansanäänestyksiä. Vuodesta 1848 alkaen Sveitsissä on järjestetty yli 300 kansanäänestystä. Vuonna 2002 järjestetyssä kansanäänestyksessä sveitsiläisten enemmistö kannatti maan liittymistä YK:n jäseneksi. Sveitsin naiset saivat valtiollisten vaalien äänioikeuden vuonna 1971. Maan pienimmässä kantonissa Appenzell Innerrhodenissa naiset saivat paikallisvaalien äänioikeuden vasta vuonna 1990.

Sveitsin ulkopolitiikkaa leimaa puolueettomuus. Maa ei osallistunut kumpaankaan maailmansotaan. Sveitsin teollisuus kehittyi voimakkaasti toisen maailmansodan aikana. Sveitsistä tuli myös tärkeä kansainvälinen pankkitoiminnan ja kultatalletusten keskus. Toisen maailmansodan aikana Sveitsin tuotteita vietiin ennen kaikkea Saksaan ja Sveitsin pankkien holveihin talletettiin paljon natsi-Saksan keskitysleireille lähetetyiltä juutalaisilta ryöstettyä kultaa, rahaa, koruja ja taidetta. Näistä Saksan ja Sveitsin sodanaikaisista suhteista on julkaistu kansainvälisen asiantuntijaryhmän tekemä selvitys vuonna 2002. Sveitsi on monen kansainvälisen järjestön koti. Vuonna 1901 sveitsiläinen Henri Dunant sai ensimmäisen myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä ranskalaisen Frederic Passyn kanssa. Henri Dunant on Kansainvälisen Punaisen Ristin perustaja. Punaisen Ristin päämaja on edelleen Sveitsin Genevessä. Vuonna 1902 Nobelin rauhanpalkinto annettiin kahdelle sveitsiläiselle rauhanliikkeen rakentajalle, Elie Ducommunille ja Charles Gobatille. He johtivat Kansainvälistä Rauhantoimistoa, jota pidetään maailman vanhimpana kansainvälisenä rauhanjärjestönä.

Yhteiskunta ja politiikka

Sveitsi on 26 osavaltion muodostama liittovaltio. Osavaltioita nimitetään kantoneiksi. Liittovaltiota johtaa parlamentin valitsema liittoneuvosto, jossa on seitsemän jäsentä. Liittoneuvoston jäsenet valitaan neljän vuoden virkakaudelle. Parlamentti valitsee vuosittain yhden liittoneuvoston jäsenistä neuvoston puheenjohtajaksi. Puheenjohtajaa kutsutaan Sveitsin liittopresidentiksi, mutta käytännössä neuvosto kokonaisuudessaan hoitaa valtionpäämiehen tehtävää. Kun Sveitsi solmii valtioiden välisiä sopimuksia, kaikki liittoneuvoston jäsenet allekirjoittavat sopimusasiakirjat. Liittoneuvostossa on neljän suurimman puolueen edustajia.

Sveitsin parlamentti eli liittokokous on kaksikamarinen. Ylähuoneessa on 46 jäsentä, jotka edustavat eri kantoneja. Alahuoneessa eli kansallisneuvostossa on 200 kansanedustajaa. Parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein. Vuonna 2023 vaaleihin osallistui 12 puoluetta, joista kymmenen sai edustajia kansallisneuvostoon. Vaalien voittajaksi selviytyi oikeistolainen Kansanpuolue. Puolue sai 62 kansanedustajaa. Muut kolme isoa puoluetta, sosiaalidemokraatit, keskusta ja liberaalit, säilyttivät asemansa. Vihreät puolueet menettivät useita paikkoja. Vuonna 2023 valituista kansanedustajista 77 on naisia. Naisten määrä väheni edellisiin vaaleihin verrattuna. Vuonna 2019 kansallisneuvostoon valittiin 84 naista.

Sveitsin Kansanpuolue on saanut kannatusta vastustamalla maahanmuuttoa. Samoin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Sveitsissäkin on käynnissä aatemaailmojen yhteentörmäys, missä perinteisiin asenteisiin sitoutunut väestö vieroksuu uutta mielipideilmastoa, joka haastaa ja paheksuu entisiä ajattelutapoja ja niihin liittyviä käsitteitä. Uusien aatteiden ärsyttämät ihmiset äänestävät Sveitsissä Kansanpuoluetta. Sveitsin yhteiskunnan ja politiikan erityisiin piirteisiin kuuluvat kansanäänestykset. Kansalaiset voivat edistää muutoksia ja kyseenalaistaa lakeja kansanäänestysten kautta. Jos parlamentin hyväksymää lakia vastaan kerätään 50.000 allekirjoitusta sadan päivän kuluessa, asiasta järjestetään kansanäänestys. Laki tulee voimaan vain, jos sitä kannattaa enemmistö kansanäänestyksen äänestäjistä. Vuonna 2023 kansanäänestyksiä järjestettiin verolaista sekä valtion rahatuesta talojen lämmityksen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi.

Sveitsiläinen taiteilija Saype tekee valtavia maalauksia vihreille alppiniityille. Hän on maailmallakin tunnettu ympäristötaiteilija. Saype käyttää töissään liitujauhoa. Seuraava sade puhdistaa alppiniityn entiseen luonnontilaan. Katso itse. Kuvahakuvihje: Saype land art.

Talous ja kaupankäynti

Sveitsi on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Sveitsin talouden kasvu on ollut hidasta. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta yli 2%. Talous elpyi ripeästi vuonna 2021, mutta sen jälkeen kasvu on taas hidastunut. Vuonna 2022 vain 2% Sveitsin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 20% toimi teollisuuden tehtävissä ja 78% työskenteli palvelualoilla. Hieman yli 4% työvoimasta oli työttömänä. Palvelualoilla suurimpia työllistäjiä ovat pankki-, raha- ja vakuutuspalvelut, kauppa ja matkailu. Sveitsi on kansainvälisen raaka-ainekaupan keskus.

Vuonna 2019 ennen koronarajoituksia Sveitsissä kävi 12 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuotti 20 miljardia euroa. Matkailu työllistää 150.000 sveitsiläistä. Sveitsi on kallis lomakohde, mutta upeat vuorimaisemat ja laskettelurinteet, vanhat kaupungit, viihtyisät alppikylät, puhdas luonto ja maailman kauneimmat junamatkat houkuttelevat turisteja. Matkanjärjestäjät kehuvat taidetarjontaa ja toteavat, että vanhoissakin kaupungeissa voi olla vauhdikas yöelämä. Geneve on monen tärkeän kansainvälisen järjestön kotikaupunki.

Vuonna 2021 Sveitsin viennin kokonaisarvo oli 370 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 325 miljardia euroa. Tärkein vientituote oli kulta. Melkein neljäsosa vientituloista tuli kultakaupasta. Muita vientituotteita olivat lääkkeet ja rokotteet, kellot, koneet sekä laitteet, rauta, lääketieteelliset laitteet ja tarvikkeet, autot ja lentokoneet, muovit, kahvi, juusto, suklaa ja muut elintarvikkeet. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Yhdysvallat, Kiina, Intia, Ranska ja Italia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Italia, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ranska.