Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Kööpenhamina
Etniset ryhmät: Tanskalaiset 86% (luvussa on mukana Grönlannin väestö, siellä asukkaiden enemmistö on alueen alkuperäiskansoja, inuitteja), ulkomailla syntyneet 14%, (Tanskan väestötilasto 2022)
Kielet: Tanska (virallinen kieli), Färsaarilla virallisena kielenä on tanskan lisäksi fääri, Grönlannissa virallinen kieli on grönlanti, Pohjois-Slesvigissä saksa on tunnustettu vähemmistökieli
Uskonto: Evankelis-luterilaiset kristityt 73%, muslimit 4%, muut ja uskonnottomat 23% (2022)
Väkiluku: 5 910 913 (2023)
Valtiomuoto: Kuningaskunta
Pinta-ala: 43 090 km2
Valuutta: Tanskan kruunu
BKT per asukas: 74 005 Ostovoimapariteetti $
5. kesäkuuta: 5. kesäkuuta

Maantiede

Tanska on pohjoiseurooppalainen niemi- ja saarivaltio. Saksan rajalta pohjoiseen työntyvän Jyllannin niemen läntisiä rantoja huuhtelee Pohjanmeri. Niemen pohjoispäässä on teräväkärkinen Vendsyssel-Thyn saari. Lähes kaksisataa vuotta sitten tulvat avasivat pitkän matalan salmen, joka nyt erottaa saaren Jyllannista. Jyllannin itäpuolella on Itämeri. Niemimaan kainalossa on useita saaria. Isoimpia niistä ovat Sjellanti, Fyn, Lolland ja Falster. Hieman kauempana Itämeressä on jylhäkallioinen Bornholm. Pääkaupunki Kööpenhamina on Sjellannin itärannikolla, missä Tanskan ja Ruotsin välissä on kapea Juutinrauman salmi. Salmen toisella puolella Kööpenhaminaa vastapäätä on Ruotsin Malmö. Juutinrauman yli on rakennettu kahdeksan kilometriä pitkä silta. Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskaan itsehallinnollisina alueina.

Tanskassa on meri-ilmasto. Talvet ovat leutoja. Kesällä on lämmintä, mutta harvoin helteistä. Syksyt ovat sateisia. Valtaosa Tanskasta on laakeaa alankoa. Korkeimmat mäet ovat Itä-Jyllannissa. Ne nousevat vain 170 metriä merenpinnan yläpuolelle. Ainoastaan 15% Tanskan maa-alasta on metsiä. Gribskovin metsä on Sjellannin pohjoisosassa. Siellä kasvavat pyökit, tammet, lepät, saarnet, koivut ja pajut. Alueen kosteikkoja on kuivattu yli sata vuotta sitten ja maille on istutettu kuusta. Metsässä elää kauriita, kuusipeuroja ja saksanhirviä. Thyn kansallispuisto on Pohjanmeren rannalla. Siellä suojellaan ainutlaatuista dyynimaisemaa. Eläimistöön kuuluvat hylkeet ja saukot. Kansallispuistossa pesii kurkia. Rantakosteikot ovat levähdyspaikkoja tuhansille hanhille, sorsille ja kahlaajille.

Neljä viidesosaa tanskalaisista pitää kyselyjen mukaan ilmastonmuutosta ihmiskunnan suurimpana haasteena. Yli puolet ihmisistä arvelee, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt heidän elämäänsä. Tanska on vanha maatalousmaa. Maatalouden ravinteet ovat lianneet ja rehevöittäneet järviä ja merenrantavesiä. Suomen väestöä vastaava väkimäärä elää Tanskassa alueella, jonka koko on alle kahdeksasosa Suomesta. Ihmisen asutuksen ja talouden vaikutus Tanskan luontoon on ollut niin voimakas, että alkuperäisluonto on suurimmaksi osaksi hävinnyt. Vuonna 2022 yli puolet Tanskan sähköstä tuotettiin tuulivoimaloissa ja lähes neljäsosa tuotettiin polttamalla haketta, olkea ja muita biopolttoaineita. Kymmenesosa sähköstä tuotettiin hiilellä. Kaasun osuus oli 3%. Aurinkovoimalla tuotettiin 6% sähköstä.

Historia

Ihmisasutus levisi Tanskaan jääkauden jälkeen. Ensimmäiset asukkaat tulivat seudulle 14.000 vuotta sitten. Kasvillisuus runsastui vähitellen jään väistyttyä. Yksitoista tuhatta vuotta sitten Tanskassa kasvoi viileän ilmaston matalaa koivikkoa ja männikköä. Maglemösen suolta Sjellannin länsirannikolta on löytynyt yli 10.000 vuoden ikäisiä ihmisten ja eläinten luita, luu- ja kivityökaluja, keihäitä ja tuulastajien atraimia. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. He saalistivat hirviä, villipeuroja, hylkeitä, alkuhärkiä ja villihevosia. Maglemösen läheltä on löydetty kokonainen metsästäjien kaataman alkuhärän luuranko ja kivisiä nuolenkärkiä. Ilmaston lämmetessä vehreät monilajiset lehtimetsät yleistyivät. Saaliseläinten valikoimaan tulivat villisiat ja kauriit. Maanviljely ja karjanhoito aloitettiin 6000 vuotta sitten.

Tanskan pronssikausi alkoi 3700 vuotta sitten. Kuparin ja tinan seoksesta, pronssista, valmistetut aseet ja työkalut korvasivat kiviesineet. Pronssikauden tanskalaisilla oli kauppayhteyksiä muualle Eurooppaan. Näin metalliesineiden käyttö levisi Tanskaan. Tanskasta on löytynyt paljon pronssikauden aikaisia hautakumpuja. Niihin on haudattu ihmisten lisäksi käyttöesineitä, aseita, kilpiä ja koruja. 800-luvulla alkoi viikinkien aika. Tanskalaiset viikingit tekivät ryöstöretkiä Pariisiin, Hampuriin ja Britteinsaarille. He perustivat siirtokuntia ja kävivät kauppaa. Kauppareitit ulottuivat kauas, Venäjälle, Turkkiin ja Bagdadiin asti. Viikingit asuttivat Islannin ja Grönlannin. He purjehtivat Amerikan rannikolle Newfoundlandiin jo tuhat vuotta sitten. Nykyisen Saksan puolella sijaitseva Hedeby oli Tanskan viikinkien iso kauppakaupunki. 900-luvun puolivälissä Gorm Vanha kokosi suurimman osan Tanskan hajanaisista päällikkökunnista yhtenäisemmäksi valtioksi. Gormin poika Harald Sinihammas hallitsi 900-luvun lopulla Tanskaa ja Norjaa.

Vuonna 1380 Norjan kuninkaan Haakonin kuoltua Tanskan ja Norjan yhteiseksi hallitsijaksi tuli tanskalainen kuningatar Margareeta, Haakonin leski. Yhdeksän vuotta myöhemmin Margareeta valittiin myös Ruotsin kuningattareksi. Ruotsi irtautui Kalmarin unionin nimellä tunnetusta liitosta 1520-luvulla, mutta Norja jäi osaksi Tanska-Norjaa. Vuonna 1814 Tanska luovutti Norjan Ruotsille. 1800-luvun puolivälissä Tanska kävi sotia Saksaa vastaan. Tanskalle kuuluneet Schleswig ja Holstein liitettiin Saksan keisarikuntaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1920 alueella järjestettiin kansanäänestys ja Pohjois-Slesvig liittyi Tanskaan. Tällä alueella, nykyisessä Etelä-Jyllannissa, on edelleen pieni saksankielinen vähemmistö. Saksan puolella Schleswig-Holsteinissa puolestaan asuu jonkin verran tanskankielistä väestöä. 1800-luvun loppupuolella Tanska teollistui, rautateitä rakennettiin. Maatalous nykyaikaistui ja Tanskasta tuli iso lihan ja voin viejä. Lihaa ja voita myytiin erityisesti Ison-Britannian markkinoille.

Toisen maailmansodan alkuvaiheissa vuonna 1940 Saksa miehitti Tanskan. Vuonna 1943 Tanskan vastarintaliike auttoi yli 7000 tanskalaista juutalaista pakenemaan Ruotsiin. Tämä oli noin 90% maan juutalaisväestöstä. Vuonna 1945 sota Euroopassa päättyi Saksan antautumiseen. Tanska sai takaisin täyden itsenäisyytensä. Samana vuonna Tanska oli mukana perustamassa Yhdistyneitä kansakuntia. Vuonna 1949 Tanska liittyi läntisen sotilasliiton Naton jäseneksi. Vuonna 1973 Tanska hyväksyttiin EU:n edeltäjän Euroopan talousyhteisön jäseneksi. Kun Euroopan unioni perustettiin vuonna 1992, Tanskasta tuli sen jäsen. Tanska oli näin ensimmäinen Pohjoismaa EU:n jäsenenä. Tanska ei kuitenkaan ole luopunut omasta rahayksiköstään, Tanskan kruunusta.

Yhteiskunta ja politiikka

Tanska on kuningaskunta. Nykyinen kuningatar Margareeta toinen on ollut hallitsijana vuodesta 1972 alkaen. Kuningattaren asema on muodollinen. Varsinaista poliittista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia parlamentin luottamusta. Tanskan parlamentti tunnetaan nimellä Folketinget, kansankäräjät. Parlamentissa on 179 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein. Grönlannilla ja Färsaarilla on kummallakin kaksi kansanedustajaa Tanskan kansankäräjillä. Itsehallintoalueina Grönlannilla ja Färsaarilla on myös omat vaaleilla valittavat parlamenttinsa.

Vuonna 2022 järjestetyissä kansankäräjien vaaleissa ehdokkaita asetti 14 puoluetta, joista kaksitoista sai edustajia parlamenttiin. Vaalien voittajaksi selviytyi hallituksessa ollut sosiaalidemokraattinen puolue. Puolue sai 50 kansanedustajaa. Toiseksi suurin ryhmä oli keskustaoikeistolainen liberaalipuolue Venstre, joka sai 23 paikkaa. Venstre kärsi ison tappion, sillä se menetti melkein puolet kansanedustajapaikoistaan. Kaikkiaan kansanedustajiksi valittiin 101 miestä ja 78 naista. Tanskalaiset käyttävät äänioikeuttaan ahkerammin kuin suomalaiset. Vuonna 2022 kansankäräjien vaaleissa 84% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Suomen eduskuntavaaleissa vuonna 2023 äänesti 72% äänioikeutetuista.

Vaalien jälkeen Tanskassa muodostettiin sosiaalidemokraattisen pääministerin Mette Fredriksenin johtama kolmen puolueen hallitus, jolla on kansankäräjillä niukan enemmistön kannatus. Sosiaalidemokraattien lisäksi hallituksessa ovat mukana Venstre sekä Moderaterne -niminen keskustapuolue. Vuoden 2022 vaalit olivat ennenaikaiset. Tavanomaisen aikataulun mukaan vaalit olisi järjestetty vasta vuonna 2023. Tanska lähti ennenaikaisiin vaaleihin, koska vuodesta 2019 lähtien vallassa ollut Mette Fredriksenin vähemmistöhallitus menetti sitä ulkopuolelta tukeneiden puolueiden luottamuksen parlamentissa. Tähän vaikutti hallituksen päätös miljoonien minkkien lopettamisesta Tanskan turkistarhoilla. Koronaan sairastuneilla minkeillä oli havaittu virusmutaatio, joka tarttui myös ihmisiin.

Vuonna 2020 Tanskassa lopetettiin kiireisellä aikataululla noin 17 miljoonaa minkkiä. Minkkitarhaus kiellettiin vuoteen 2023 asti. Turkistuotanto on ollut Tanskassa tärkeä elinkeino. Vuonna 2022 minkkien lopettamispäätöstä ja sen toimeenpanoa tutkinut työryhmä arvioi, että päätös aiheutti Tanskan taloudelle kolmen miljardin euron tappiot. Turkistarhauksen vastustajat ovat toivoneet, että minkkien tarhaamista ei aloitettaisi uudelleen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 ja sen aiheuttama kansainvälinen jännitys ovat pakottaneet Tanskan kasvattamaan puolustusmenojaan. Vuonna 2022 järjestettiin kansanäänestys, missä kaksi kolmasosaa äänestäneistä hyväksyi esityksen siitä, että Tanska voi osallistua eurooppalaiseen turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön EU:n puitteissa.

Tanskan oikeistolaisimmat puolueet kasvattivat muutamia vuosia sitten kannatustaan vastustamalla maahanmuuttoa. Sen jälkeen hallituspuolueet ovat kiristäneet maahanmuuton käytäntöjä ja työperäisten oleskelulupien saantia. Valtion tukia pakolaisille on myös vähennetty. Viime vaaleissa jyrkimpien poliittisten liikkeiden kannatus on vähentynyt. Tanskan isoimpia haasteita ovat nyt maan talouden elvyttäminen ja terveydenhoidon parantaminen. Tanskan väestö ikääntyy samoin kuin useimmissa muissakin teollisuusmaissa. Yhteiskunnan talouden ja palveluiden toimivuuden varmistamiseksi tarvitaan viisaita pitkäjänteisiä suunnitelmia ja päätöksiä.

Valokuvaaja Tiina Itkonen näyttää Grönlannin ihmiset, yhteisöt, ja jään, taitajan tarkoin silmin. Itkosen ottamat kuvat ovat kestäviä taideteoksia hienoista hetkistä, ihmisten kohtaamisesta, kenties katoavista maisemista ja jääsaarelaisten karuihin oloihin sopeutuneesta ikivanhasta elämäntavasta. Grönlannin merijää häviää hälyttävän nopeasti ilmastonmuutoksen seurauksena. Saarelaisten elämä muuttuu ja pitkät perinteet sortuvat. Tiina Itkosen näyttely ”Anori – jäätikön hiljaisuus” oli Suomen valokuvataiteen museossa vuonna 2023. Upeita kuvia voi katsoa vaikkapa valokuvataiteen museon sivuilla.

Talous ja kaupankäynti

Tanska on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Tanskan talous on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta 2%. Vuosina 2021 ja 2022 tavallista nopeampi kasvu vauhditti elpymistä. Sen jälkeen kasvu on taas hidastunut. Lääketeollisuus on ollut yksi talouskasvun vetäjistä. Vuonna 2021 vain kaksi prosenttia Tanskan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, viidesosa toimi teollisuuden tehtävissä ja 78% työskenteli palvelualoilla. Viisi prosenttia työvoimasta oli työttömänä.

Tanskassa on 35.000 maatilaa. Tilojen keskikoko on 75 hehtaaria. Tanska on iso sianlihan ja maidon tuottaja. Laajimmat viljelyalat ovat vehnällä ja ohralla. Idätetty ohra, ohramallas, on olutpanimoiden raaka-aine. Luomutuotannon merkitys kasvaa Tanskan maataloudessa. Luomutuotanto pyritään kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä. Nykyisin 30% Tanskassa tuotetusta maidosta on luomumaitoa. Luomu tarkoittaa luonnonmukaista tuotantoa. Siinä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita tai lannoitteita. Peltoja lannoitetaan eloperäisillä lannoitteilla ja viljelykierron avulla. Tauteja ja tuholaisia vastaan käytetään taudinkestäviä lajikkeita ja tuholaisten luontaisia vihollisia.

Vuonna 2021 Tanskan viennin kokonaisarvo oli hieman alle 120 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli lähes yhtä suuri, vain noin miljardi euroa vähemmän. Vientituotteita olivat lääkkeet, koneet ja laitteet, sianliha, juusto, öljy, kala, vaatteet, ajoneuvot, kalusteet, muovit ja rauta. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Yhdysvallat, Ruotsi, Kiina, Iso-Britannia, Norja ja Alankomaat. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Saksa, Ruotsi, Kiina, Alankomaat ja Puola.

Palvelualoilla suuria työllistäjiä ovat julkinen hallinto ja terveydenhuolto, kauppa, kuljetukset ja liikenne, pankki- ja rahapalvelut, tietopalvelut sekä matkailuelinkeino. Tanskalainen laivanvarustamo on liikevaihdoltaan yksi maan suurimmista yrityksistä. Meriliikenne on vilkasta. Tanskassa on isoja matkustaja- ja rahtisatamia. Tanskaan tulee vuosittain 30 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismi tuottaa yli 8 miljardia euroa vuodessa. Matkailu työllistää 200.000 tanskalaista.

Elävän kaunis Kööpenhamina houkuttelee turisteja. Kööpenhaminan pieni merenneito on kuuluisa patsas. Tivoli on maailman toiseksi vanhin huvipuisto. Roskildessa järjestetään joka vuosi yksi Euroopan suurimmista rockfestivaaleista. Roskildessa on myös viikinkilaivamuseo, jossa on viisi hyvin säilynyttä viikinkilaivaa. Jyllannissa on hienoja hiekkarantoja. Jyllannin Billundissa on lasten suosikkikohde: rakennuspalikkayhtiön huvipuisto, jossa käy joka vuosi lähes kaksi miljoonaa ihmistä.