Tšekki

Sist oppdatert: 24.11.2022

Praha houkuttelee matkailijoita vanhan kaupungin kauneudella. Tšekin talouden perusta on vahva ja monipuolinen teollisuus. Upporikas pääministeri hävisi vaalit vuonna 2021. Maata johtaa nyt viiden puolueen hallitus. Tšekki on toiminut Euroopan Unionin neuvoston puheenjohtajamaana. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanut 400 000 ukrainalaista etsimään turvaa Tšekistä.

Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Praha
Etniset ryhmät: Tšekkiläiset 57%, määriläiset 3%, muut 40% (2021)
Kieli: Tšekki (virallinen kieli), slovakki
Uskonto: Katolilaiset 7%, protestantit 6%, muut 39%, uskonnottomat 48% (2021)
Väkiluku: 10 736 782 (2022)
valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 78 870 km2
Valuutta: Tšekin koruna, eli Tšekin kruunu
BKT per asukas: 49 946 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 28. lokakuuta

Maantiede

Tšekin tasavalta on keskellä Eurooppaa. Läntinen rajanaapuri on Saksa, pohjoisessa on Puola, etelän naapureita ovat Itävalta ja Slovakia. Tšekin sisäosat ovat kukkuloiden poimuttamaa ylänköä. Maan rajoilla kohoaa vuoria. Korkein huippu on Karkonosze-vuoriston Snezka (1603 m), lähellä Puolan rajaa.

Tšekki on kymmenien jokien maa. Joet ovat olleet tärkeitä kulku- ja kuljetusväyliä. Elbe virtaa Tšekin ja Saksan läpi laskeakseen Hampurin luona Pohjanmereen. Tšekillä on kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia vuokra-alueita Hampurin vapaasatamassa meri- ja jokirahtien helpottamiseksi. Elben suuria sivujokia ovat Vltava, Eger ja Iser. Tšekin itäosassa Määrin alueella on etelään virtaava Moravajoki. Joen lähteet ovat Snieznikin vuorilla. Alajuoksullaan Morava on rajajoki Tšekin ja Slovakian välillä. Toinen Määrin isoista virroista on Oder, joka laskee Puolan ja Saksan kautta Itämereen.

Tsekin kesät ovat leutoja, talvet ovat viileitä ja kosteita. Joinakin vuosina rankkasateet aiheuttavat tuhotulvia. Prahan läpi virtaava Vltavajoki tulvi vuonna 2002 vanhan kaupungin kaduille ja kymmenet tuhannet ihmiset joutuivat jättämään kotinsa. Vuonna 2013 monilla seuduilla julistettiin taas hätätila tulvien vuoksi.

Podyjin luonnonpuisto on Tšekin eteläosassa lähellä Itävallan rajaa. Thayajoki virtaa luonnonpuiston läpi. Kasvillisuus on rehevää. Puistossa kasvaa tammia, pyökkejä, lehmuksia ja vuorivaahteroita. Siellä elää saukkoja, majavia, hirviä ja villikissoja. Puiston liepeillä on viinitarhoja. Böömissä Tšekin pohjoisosassa on Cesky Raj, vaikuttavan outo luontokohde, kiipeilijöiden unelma tai painajainen. Hiekkakivipilarit työntyvät ylös puiden välistä kuin ikivanhat tornit tai joukko ajan unohtamia jättiläisiä. Kuvahakuvihje: Cesky Raj.

Historia

Tšekissä on asunut ihmisiä jo kivikaudella. Kulnan luolasta Brnon läheltä on kaivettu esiin 120 000 vuotta vanhoja kivityökaluja. Dolni Vestonicesta Brnon eteläpuolelta on löydetty pieni naista esittävä poltettu saviveistos, joka on tehty 30 000 vuotta sitten. Naisveistoksen lisäksi alueelta on löytynyt savesta tehtyjä eläinhahmoja: karhu, leijona, mammutti, hevonen, kettu, sarvikuono ja pöllö. 4000 vuotta sitten Elben ja sen sivujokien hedelmällisissä laaksoissa on ollut kyliä, joiden asukkaat kalastivat ja viljelivät maata. Viljelykasveja olivat ohra, emmervehnä, hirssi ja pavut. Vaatteita tehtiin pellavasta ja villasta. Vuorilla on ollut karjanhoitajia ja metsästäjiä. Vuosisatojen aikana Tšekin alueella on ollut kansojen vaelluksia. Väestöryhmät ovat liikkuneet ja sekoittuneet toisiinsa.

800-luvulla Tšekissä syntyi länsislaavilainen Suur-Määri, johon kuuluivat myös nykyinen Slovakia ja Unkari. Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuulunut Böömin kuningaskunta oli 1200-luvulta 1400-luvulle asti voimakas valtio, joka hallitsi Tšekin lisäksi osia Itävallasta, Saksasta, Italiasta, Unkarista ja Puolasta. 1400-luvulta 1600-luvulle protestanttien ja katolilaisten väliset sodat hävittivät Böömiä. 1800-luvun alussa Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta hajosi. Böömi liitettiin Itävaltaan. Vuonna 1918 Böömin kruununmaat ja Slovakia yhdistyivät Tšekkoslovakian tasavallaksi.

Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti Tšekin ja Slovakian. Sodan jälkeen vuonna 1948 kommunistit kaappasivat vallan. Tšekkoslovakiasta tuli osa Neuvostoliiton valtapiiriä. Vuonna 1989 samettivallankumouksen nimellä tunnettu kansanliike lopetti kommunistipuolueen yksinvallan. Kansanliikkeen johtajiin kuulunut kirjailija Vaclav Havel nimitettiin presidentiksi. Vuonna 1990 järjestettiin vapaat vaalit. Vuonna 1993 Tšekkoslovakia jakautui kahteen osaan. Tšekki ja Slovakia itsenäistyivät. Vaclav Havel toimi Tšekin presidenttinä vuoteen 2003 asti. Tšekki liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004.

Yhteiskunta ja politiikka

Tšekin tasavalta on toimiva monipuoluedemokratia. Tasavallan presidentti valitaan suorilla vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle kaudelle. Presidentti Milos Zeman valittiin ensimmäiselle kaudelleen vuonna 2013 ja toiselle vuonna 2018. Varsinainen poliittinen toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Hallituksella on oltava parlamentin edustajainhuoneen kannatus. Vuonna 2021 järjestetyissä parlamenttivaaleissa voittajiksi selviytyivät siihen asti oppositiossa olleet keskustaoikeistolaiset ja liberaalipuolueet. Pääministeri Andrej Babisin hallitus erosi. Sen tilalle tuli Petr Fialan johtama viiden puolueen hallitus, jonka takana on 108 kansanedustajaa 200-jäsenisessä edustajainhuoneessa.

Vaalit hävinnyt pääministeri Andrej Babis on yksi Tšekin varakkaimmista henkilöistä. Vuonna 2022 hän oli rikkaimpien listalla viidentenä. Hänen omaisuutensa arvo on yli kolme miljardia euroa. Hän omistaa monialaisen yritysryhmän, johon kuuluu 200 yhtiötä. Viiden puolueen hallitusta nyt johtava Petr Fiala edustaa konservatiivista Kansalaisdemokraattista puoluetta. Poliittisen uransa lisäksi hän on ollut politiikan tutkimuksen opettaja ja yliopiston rehtori. Hän on myös toiminut opetusministerinä.

Tšekin parlamentti on kaksikamarinen. Alahuoneen, eli edustajainhuoneen, jäsenet valitaan neljän vuoden välein. Neljäsosa vuonna 2021 valituista kansanedustajista on naisia. Ylähuoneessa eli senaatissa on 81 senaattoria. Nykyisessä senaatissa on 12 naista. Senaattorit valitaan kuuden vuoden kaudelle. Joka toinen vuosi järjestetään vaalit, joissa valitaan kolmasosa senaatin jäsenistä. Senaatilla on valtaa vaalilakien säätämisessä, perustuslakiasioissa ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Muissa asioissa edustajainhuoneella on enemmän valtaa kuin senaatilla.

Tšekkiläiset ovat olleet huolestuneita elinkustannusten kohoamisesta ja erityisesti energian hinnasta. Hiilen käyttö lämmityksessä ja sähkön tuotannossa on lisääntynyt, kun kaasun saanti on vaikeutunut. Puolet sähköstä tuotetaan hiilivoimalla ja kolmasosa ydinvoimalla. Tšekki on läntisen sotilasliiton Naton jäsen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Tšekki on antanut Ukrainalle monenlaista apua. Vuonna 2022 maa otti vastaan 400 000 Ukrainan pakolaista. Vuoden 2022 jälkipuoliskolla Tšekki oli EU:n neuvoston puheenjohtajamaa. Tšekin hallituksen mukaan puheenjohtajuuskauden tärkeimpiä asioita olivat pakolaiskriisin hallinta ja Ukrainan elpyminen sodan jälkeen, Euroopan energiaturvallisuus, puolustuskyvyn vahvistaminen sekä EU:n talouden häiriönsietokyvyn ja demokraattisten rakenteiden kriisinsietokyvyn voimistaminen.

Talous ja kaupankäynti

Tšekki on korkean tulotason maa. Viime vuosina Tšekin talous on kasvanut kohtalaisesti. Poikkeus on ollut vuosi 2020, jolloin koronalama supisti taloutta 6%. Sen jälkeen kasvu on jälleen elpynyt. Vuonna 2021 työttömyys oli 3%. Vuonna 2019 vain kolme prosenttia työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 37% toimi teollisuuden tehtävissä ja 60% työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2019 Tšekissä kävi yli 37 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot olivat lähes 8 miljardia euroa. Vuonna 2020 matkailutulot putosivat puoleen koronarajoitusten vuoksi. Vuonna 2020 ulkomailla työskentelevät tšekkiläiset lähettivät kotimaahan neljä miljardia euroa.

Pääkaupunki Praha on Tšekin suosituin matkailukohde. Siellä käy vuosittain yli 20 miljoonaa turistia, joista puolet on ulkomaalaisia. Nähtävyyksiä ovat ainutlaatuisen kaunis vanha kaupunki, Kaarlensilta ja Prahan linna. Myös tšekkiläinen olut kiinnostaa matkailijoita. Turistien määrä Prahassa on lisääntynyt niin paljon, että se vaikuttaa jo vanhan kaupungin ilmeeseen ja asukkaiden arkielämään. Turismi tuottaa tuloja, mutta laajamittaiseksi kasvaessaan se voi saada paikalliset ihmiset tuntemaan itsensä vieraiksi omassa kotiympäristössään. Kaupunki näyttää elävän turistien tahdissa. Asuntojen tarjonta alkaa palvella matkailijoiden majoitustarpeita.

Vuonna 2020 Tšekin viennin arvo oli 190 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 160 miljardia euroa. Vientituotteita olivat koneet ja laitteet, ajoneuvot, rauta, teräs ja alumiini, kumi- ja muovituotteet, lääkkeet, vaatteet ja tekstiilit, paperi, huonekalut, elintarvikkeet, lelut, lasi ja keramiikka. Kolmasosa viennistä suuntautui Saksaan. Muita tärkeitä vientimaita olivat Slovakia, Puola, Ranska, Itävalta, Alankomaat, Iso-Britannia, Italia ja Unkari. Suurimmat tuontimaat olivat Saksa, Kiina, Puola, Slovakia ja Alankomaat.

Tšekin Kartta