Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Kiova
Etniset ryhmät: Ukrainalaiset 78 %, venäläiset 17 %, muut 5 % (2001)
Kieli: Ukraina (virallinen kieli), venäjä, tataari, moldova, unkari
Uskonto: Ortodoksikristityt (kaksi kolmasosaa väestöstä), muut kristityt, muslimit, juutalaiset
Väkiluku: 43 466 822 (2021)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 603 550 km2
Valuutta: Ukrainan hryvnia
BKT per asukas: 12 671 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 24. elokuuta

Maantiede

Ukraina sijaitsee Etelä-Euroopassa idän ja lännen välissä. Läntisiä naapureita ovat Puola, Slovakia, Unkari, Romania ja Moldova. Pohjoisessa on Valko-Venäjä ja idässä Venäjä. Etelässä on Mustameri. Ukraina on kahden Suomen kokoinen maa. Suurin osa Ukrainasta on tasankoa. Maa on yksi maailman suurimmista viljantuottajista. Kostean lauhkean aron mustamulta on kuohkea, ravinteikas maannos, joka kasvattaa hyviä satoja. Mustanmeren rannikolla talvet ovat viileitä, sisämaassa kylmiä. Kesät ovat yleensä lämpimiä koko maassa. Etelässä esiintyy helteitä.

Ukrainan länsiosassa on Karpaattien vuoristo. Sen korkein huippu on Hoveria (2061 m). Krimin niemimaan rannikolla on vuoriketju, joka kohoaa 1500 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuorilla on reheviä lehtimetsiä, missä kasvaa tammia, valkopyökkejä, saarnia, lehmuksia ja pähkinäpuita. Ukrainassa on suuria jokia. Dnepr, ukrainaksi Dnipro, halkaisee maan pohjoisesta Valko-Venäjältä etelään Mustanmeren rantaan. Donets virtaa Venäjän valtaamien Luhanskin ja Donetskin alueiden läpi. Tonavan iso suisto on Ukrainan ja Romanian rajalla.

Vuonna 1986 Tsernobylin ydinvoimalassa Pohjois-Ukrainassa tapahtui paha säteilyonnettomuus. Ukraina oli silloin Neuvostoliiton osavaltio, Ukrainan neuvostotasavalta. Reaktorin huollon aikana ydinvoimalassa tehtiin koe, jossa hätäjäähdytys- ja pikasulkujärjestelmät kytkettiin pois päältä turvallisuusmääräysten vastaisesti. Ketjureaktion kiihtyminen aiheutti valtavia räjähdyksiä. Koko reaktorisydän tuhoutui. Onnettomuuden jälkeen voimalan ympärille muodostettiin 30 kilometrin suojavyöhyke, joka tyhjennettiin asukkaista. Ukrainassa on edelleen neljä ydinvoimalaa. Vuonna 2020 ne tuottivat 52 prosenttia maassa kulutetusta sähköstä. Hiilivoimalla tuotettiin 28 prosenttia sähköstä. Vuonna 2022 Ukrainan ydinvoimalat jäivät sodan keskelle. Venäläisjoukkojen tykkituli on ulottunut voimaloiden alueille. Zaporižžjassa Venäjä on vallannut Euroopan suurimman ydinvoimalan. Sen reaktorit on jouduttu sulkemaan säteilyonnettomuuksien estämiseksi.

Historia

Ukrainan suurten jokien varsilta on löydetty jäänteitä yli 6000 vuotta vanhasta ihmisasutuksesta. 2500-3000 vuotta sitten alueella elivät paimentolaiskansat: kimmerialaiset, skyytit ja sarmaatit. 800-luvulla turkinsukuiset kasaarit hallitsivat laajaa osaa Ukrainasta. Vanhimman ukrainalaisuuden, venäläisyyden ja valkovenäläisyyden yhteiseksi esikuvaksi on nostettu Kiovan Rus, joka 900-luvulla ulottui Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle ja kävi kauppaa Persian kanssa. Kiovan valtakuntaan kuului slaavilaisia ja pohjoismaalaisia kansoja. Mongolit kukistivat Kiovan 1200-luvulla.

Mongolivallan väistyessä 1500-luvulla Ukrainaan syntyi kasakkayhteisöjä. 1660-luvulla itäinen Ukraina ja Kiova liitettiin Venäjään. Länsi-Ukraina liitettiin Puola-Liettuaan. Ukraina itsenäistyi vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen avattua siihen tilaisuuden. Vuoteen 1919 asti Ukrainassa käytiin eri ryhmien välisiä sisällissotia. Vuonna 1920 Puola valloitti Kiovan. Ukraina jaettiin kahtia Puolan ja Venäjän kesken. Vuonna 1922 Ukrainasta tuli neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osavaltio. 1930-luvulla Neuvostoliittoa hallinnut kommunistipuolue alkoi kitkeä yksityistä maanviljelyä. Valtio halusi hallita ruoan tuotantoa sekä jakelua. Valtion laajamittainen viljaryöstö synnytti Ukrainassa hirvittävän tahallaan aiheutetun nälänhädän, johon kuoli seitsemän miljoonaa ukrainalaista.

Toisen maailmansodan aikana Saksa miehitti Ukrainan. 1940-luvun juutalaisvainoissa surmattiin yli miljoona Ukrainan juutalaista. Sodan lopulla Neuvostoliitto valtasi Ukrainan ja liitti sen taas osakseen. Myös Puolaan liitetty Länsi-Ukraina palautettiin osaksi Ukrainan neuvostotasavaltaa. Vuonna 1991 Neuvostoliitto hajosi. Ukraina julistautui itsenäiseksi. Itsenäisyyden alkuvaiheissa maan talous horjui. Valtion palkanmaksu saattoi viivästyä kuukausia. Myöhemminkin hallinnossa on esiintynyt paljon väärinkäytöksiä. Ukrainassa on myös vallinnut kuilu läntisten ja itäisten osien välillä. Länsi-Ukrainan asukkaat ovat olleet länsimielisiä ja halukkaampia uudistuksiin. Idän venäjänkielisillä alueilla on ollut läheisempi suhde Venäjään. Kaikkien Ukrainan alueiden asukkaiden enemmistö kannatti kuitenkin maan itsenäistymistä vuonna 1991 järjestetyssä kansanäänestyksessä.

2010-luvulla Ukraina valmisteli kauppa- ja yhteistyösopimusta Euroopan Unionin kanssa. Vuonna 2013 venäläismielinen presidentti Viktor Janukovyts kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta. Sata tuhatta presidenttiin pettynyttä mielenosoittajaa lähti Kiovan kaduille ja Maidanin aukiolle. Poliisi ampui mielenosoittajia. Yhteenottojen jälkeen parlamentti erotti Janukovytsin. Vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin niemimaan sekä Ukrainan itäisiä venäjänkielisiä alueita Luhanskista ja Donetskista. Vallatun alueen rajalinjoilla jatkui vuosien ajan asemiinsa pureutunut sitkeä sota. Tässä sodassa kuoli yli 15 000 ihmistä.

Arvovaltaiset venäläiset, heidän joukossaan maan johtaja Vladimir Putin, ovat todenneet, että Venäjä ei pidä Ukrainaa aitona itsenäisenä valtiona. Vuonna 2022 Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan. Sen jälkeen Ukraina on taistellut olemassaolostaan. Venäjän joukot on pakotettu perääntymään laajoilta alueilta, mutta lähes viidesosa Ukrainasta on vielä hyökkääjän miehittämä. Vuonna 2022 presidentti Vladimir Putin allekirjoitti julistukset siitä, että Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet oli liitetty osaksi Venäjää. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on tuominnut ukrainalaisten maakuntien liittämisen Venäjään. Alueliitokset ovat laittomia ja kansainvälisen oikeuden vastaisia. YK:n Kansainvälinen tuomioistuin on käskenyt Venäjän lopettaa kaikki sotatoimensa Ukrainassa. Myös YK:n yleiskokous on vaatinut Venäjää vetämään joukkonsa heti pois Ukrainasta. Venäjän lisäksi vain kuusi YK:n jäsenmaata vastusti tätä päätöslauselmaa yleiskokouksen äänestyksessä helmikuussa vuonna 2023. YK:ssa on 193 jäsenvaltiota.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2019 Volodomyr Zelenskyi valittiin Ukrainan presidentiksi. Hän on saanut oikeustieteen koulutuksen, mutta tehnyt ammattiuransa viihdealalla. Hän on toiminut tuotantoyhtiönsä johtajana. Zelenskyi tuli suosituksi televisiosarjasta Kansan palvelija. Siinä hän esitti historianopettajaa, joka valitaan sattumalta presidentiksi. Zelenskyin valinta heijasti ukrainalaisten halua uudistaa maan politiikan käytäntöjä. Presidentiksi tultuaan Zelenskyi hajotti parlamentin. Seuranneissa vaaleissa Kansan palvelija -puolue sai enemmistön parlamentissa.

Helmikuussa vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän tavoitteena on ollut koko maan valtaaminen. Venäjän joukot joutuivat kuitenkin vetäytymään Kiovan ympäristöstä pian ensimmäisen etenemisvaiheen jälkeen. Taisteluja on sittemmin käyty Ukrainan etelä- ja itäosissa. Venäjän joukot ovat teloittaneet satoja siviilejä. Venäjän armeijan sodankäyntitapaan kuuluu myös kaupunkien ja kylien lähes täydellinen tuhoaminen raskaalla tykistöllä ja ohjuksilla. Ukraina on saanut aseapua ja taloudellista tukea 40 maasta. Länsiliittolaiset kouluttavat ukrainalaisia asevelvollisia. Ukrainan sota on ravistellut koko Euroopan turvallisuutta.

Vuonna 2022 Ukraina haki Euroopan Unionin jäsenyyttä ja se hyväksyttiin EU:n ehdokasmaaksi. Pyrkiessään EU:n jäseneksi Ukraina on sitoutunut kehittämään hyvää hallintoa ja rakentamaan valvontajärjestelmiä väärinkäytösten kitkemiseksi. Vuonna 2022 Euroopan komissio antoi Ukrainalle tunnustusta korruptiota tutkivan tuomioistuimen perustamisesta. EU haluaa, että Ukraina rajoittaa liike-elämän rahakkaiden johtajien valtaa maan taloudessa, politiikassa ja yhteiskuntaelämässä. Vuoden 2023 alussa presidentti Zelenskyi erotti useita valtion- ja aluehallinnon korkeita virkailijoita väärinkäytösepäilyjen vuoksi.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Ukrainan alemman keskitulotason maaksi. Ukrainan talous supistui vuoden 2022 aikana kolmanneksella Venäjän käynnistämän sodan takia. Maailmanpankki arvioi, että Ukrainan jälleenrakentaminen sodan tuhoista maksaa ainakin 600 miljardia euroa.

Vuonna 2020 Ukrainan viennin arvo oli 53 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 56 miljardia dollaria. Suurimmat vientimaat olivat Kiina, Puola, Venäjä, Turkki ja Egypti. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Venäjä, Puola, Saksa ja Valko-Venäjä. Ukrainan vientituotteita olivat vilja 20 % (vehnä, maissi ja ohra), rauta 19 % (rautamalmi, raakarauta ja jalosteet), öljykasvien siemenet 12 % (auringonkukka, rapsi), kaapeli 3 %, koneet, laitteet, liha, puutavara, vaatteet, lääkkeet ja lannoitteet. Ukrainassa on ollut monipuolinen tuotantoelämä ja hyvin koulutettua työvoimaa. Maatalouden tuottavuus on ollut korkea ja sillä on suuri merkitys Ukrainan talouselämässä.

Vuodesta 2022 lähtien Ukraina on elänyt sotataloudessa. Venäjän hyökkäys on aiheuttanut valtavia tuhoja maatalous- ja teollisuustuotannolle, asuinalueille, koulutukselle, terveydenhoidolle ja viljavarastoille. Ukraina on saanut taloudellista tukea kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, Yhdysvalloilta, Euroopan Unionilta ja monilta yksittäisiltä mailta. Ukrainan talous toimii ulkomaisen avun ansiosta.

Artikkeli tuotettu ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tuella.