Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Taškent
Etniset ryhmät: Uzbekit 84%, tadžikit 5%, kazakit 3%, venäläiset 2%, karakalpakit 2%, tataarit 2%, muut 2% (2017)
Kieli: Uzbekki (virallinen kieli), tadžikki, venäjä, karakalpakki (turkkilainen kieli)
Uskonto: Muslimit 88%, ortodoksikristityt 9%, muut ja uskonnottomat 3%
Väkiluku: 35 163 944 (2023)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 447 400 km2
Valuutta: Uzbekistanin som
BKT per asukas: 9 533 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 1. syyskuuta

Maantiede

Uzbekistan on Keski-Aasiassa Kaspianmeren itäpuolella. Uzbekistania ympäröi viisi maata: lännessä ja pohjoisessa on Kazakstan, idässä Kirgisia ja Tadžikistan, etelässä ovat Afganistan ja Turkmenistan. Suurin osa Uzbekistanista on kuivaa tasankoa. Maan itäosissa on vuoria, joiden huiput kohoavat yli neljä kilometriä merenpinnan yläpuolelle. Lännessä Uzbekistanin ja Kazakstanin rajalla on aikaisemmin ollut valtava suolainen Araljärvi, mutta se on kuivunut useiksi erillisiksi altaiksi. Aral oli aikaisemmin maailman neljänneksi suurin järvi. Toisen maailmansodan jälkeen järveen virtaavien jokien vettä alettiin käyttää puuvillapeltojen kasteluun. Järvi kutistui ja kymmenen vuotta sitten Uzbekistanin puolella sijainnut iso eteläinen allas kuivui kokonaan. Järven kuivuminen vaikutti ilmastoon. Sademäärät vähenivät. Aral antoi toimeentulon tuhansille kalastajille ja kalateollisuuden työntekijöille. Kalastusalukset ruostuvat nyt keskellä hiekkalakeutta ja kamelit torkkuvat niiden varjossa. Katso kuvia: Aral fishing boats.

Uzbekistanin itäisimmässä kärjessä on viljava Ferganan laakso. Pääkaupunki Taškent sekä vanhat kauppakaupungit Samarkand ja Buhara sijaitsevat kaikki maan itäosissa. Siellä on myös Aidar, suuri patojärvi. 1960-luvun puolivälissä raju maanjäristys tuhosi huomattavan osan Taškentista. Nykyisin vesivarojen ehtyminen on Uzbekistanin vaikein ympäristöhaaste. Maassa vallitsee kuiva ilmasto. Kesäisin esiintyy helteitä. Talvet ovat viileitä. Sademäärät ovat vähäisiä kaikkialla maassa. Valtaosa Uzbekistanin käyttämästä vedestä on maan ulkopuolelta virtaavien jokien vettä. Jos naapurimaat lisäävät keinokastelua ja muunlaista vedenkulutusta, Uzbekistan voi kärsiä vakavasta vesipulasta. Ilmaston lämpeneminen pahentaa Keski-Aasian maiden veden niukkuutta. Vuonna 2022 yli 80% Uzbekistanin kuluttamasta energiasta saatiin maakaasusta. Öljyn osuus oli 10%, hiilen 5% ja vesivoiman vähän yli 2%. Aurinko- ja tuulivoiman osuudet ovat häviävän pieniä.

Tšatkalin suojelualue on Uzbekistanin pohjoisilla vuorilla Taškentin itäpuolella. Alimmilla rinteillä ja laaksoissa on luumu- ja omenapuita, koivua, haapaa, pajuja ja pähkinäpuita. Korkeammalla kasvaa katajaa. Ylänkömailla on niittyjä. Alueella tavataan lumileopardeja, murmeleita ja metsäunihiiriä. Hieman etelämpänä Zaaminin kansallispuistossa kasvaa mäntymetsää. Siellä on nähty ilveksiä ja kauluskarhuja. Alle kymmenesosa Uzbekistanin maa-alasta on metsää. Vuonna 2022 vain 6% maan pinta-alasta oli suojelualueita.

Historia

Uzbekistanin vuorten luolista on löytynyt neandertalinihmisen luita. Esi-ihmisten jäänteet on ajoitettu 70 000 vuoden ikäisiksi. Nykyihminen on saapunut Keski-Aasiaan 40 000 vuotta sitten. Sarmishayn rotkossa Pohjois-Uzbekistanissa on upeita kalliomaalauksia, joista vanhimmat on taiteiltu 10 000 vuotta sitten. Maalaukset esittävät villivuohia, alkuhärkiä, leijonia, norsuja ja metsästäjiä. Skyyttien paimentolaiskansa vaelsi Uzbekistaniin 3000 vuotta sitten. Maan itäosien viljavissa jokilaaksoissa alettiin harjoittaa pysyvää maanviljelyä. Kastelujärjestelmiä rakennettiin. Uzbekistanin isot vanhat kauppakaupungit Samarkand ja Buhara on perustettu lähes 3000 vuotta sitten.

Samarkand ja Buhara olivat Kiinasta Lähi-Itään ja Välimerelle ulottuvan kauppareitin, kuuluisan Silkkitien, väliasemia. Kauppa vaurastutti kaupunkeja. Kiinalaisten ostajien mukaan maailman parhaat hevoset tuotiin Uzbekistanista. 2500 vuotta sitten Uzbekistan kuului persialaiseen valtapiiriin. 600-luvulla maa oli suuren Länsiturkkilaisen kaanikunnan osa. 700-luvulla arabien valta ja islamin uskonto levittäytyivät alueelle. 1200-luvulla mongolit valloittivat Keski-Aasian. 1500-luvulla Buharassa ja Hivassa kukoistivat islamilaiset uzbekkien kaanikunnat. Hivan kaanikunta sijaitsi Araljärven eteläpuolella laajan aavikon elinkelpoisella keidasalueella. 1600-luvulla Aasian ja Euroopan välisen kaupan tavarakuljetukset tehtiin jo enimmäkseen laivoilla ja Silkkitien taloudellinen merkitys väheni. Uzbekistanin kaupungit jäivät syrjään kansainvälisiltä kauppareiteiltä. Venäjän vaikutusvalta kasvoi Keski-Aasiassa 1700-luvulta alkaen. Keski-Aasian puuvilla oli Venäjälle tärkeä raaka-aine. 1870-luvulla Uzbekistan liitettiin Venäjän keisarikuntaan.

1900-luvun alussa Uzbekistaniin tuli venäläisiä siirtolaisia. Venäjä rakensi rautateitä. Puuvillan tuotantoa lisättiin. Uzbekistaniin perustettiin puuvillan kehräämöjä, mutta valtaosa raakapumpulista kuljetettiin Venäjälle jalostettavaksi. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa uzbekistanilaiset itsenäisyysliikkeet yrittivät irrottaa maan Venäjästä. Kapinoilla ei ollut menestystä. Vuonna 1924 Uzbekistanista tuli neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osavaltio. Neuvostovallan aikana Uzbekistan oli syrjäinen maatalousmaa. Taškentissa ja muissa isoissa kaupungeissa asui venäläistä väestöä ja Neuvostoliiton muilta alueilta pakkosiirrettyjä ihmisiä. Suuria puuvillaviljelmiä kasteltiin ohjaamalla niille jokien vettä. Sen seurauksena valtava Araljärvi kuivui. Omavarainen ruoantuotanto kuihtui, kun parhaat tuotantomaat varattiin puuvillalle. Maatalouden monipuolistaminen ja ruoanjalostukseen perustuvan teollisuuden kehittäminen ovat Uzbekistanissa nykyisin tärkeitä tavoitteita. Uzbekistan itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991.

Itsenäisen Uzbekistanin ensimmäiseksi presidentiksi valittiin maata hallinneen kommunistipuolueen pääsihteeri Islam Karimov. Karimov toimi presidenttinä vuodesta 1991 alkaen kuolemaansa asti. Karimov kuoli vuonna 2016. Hän oli kovaotteinen yksinvaltias. 2000-luvulla järjestetyissä presidentinvaaleissa Karimov sai yleensä 90% äänistä. Ulkomaiset asiantuntijat pitivät vaaleja epärehellisinä. Karimov vainosi vastustajiaan ja kävi sotaa Uzbekistanissa toimivia ääri-islamistisia terroristiryhmiä vastaan. Hän syyllistyi vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Karimovin perheen arvioidaan hankkineen satojen miljoonien eurojen suuruisen omaisuuden käyttämällä hyväkseen presidentin valtaa ja kavaltamalla valtion varoja. Karimovin jälkeen presidentiksi nousi Shavkat Mirziyoyev, joka oli toiminut Uzbekistanin pääministerinä. Hänet valittiin uudelleen presidentiksi vuonna 2021. Uzbekistan on yksipuoluevaltio, jota johdetaan itsevaltaisesti. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön luokittelussa Uzbekistan ei ole vapaa maa.

Yhteiskunta ja politiikka

Uzbekistanin presidentti valitaan suorilla vaaleilla. Presidentin virkakausi oli aiemmin viisivuotinen, mutta nykyinen presidentti Shavkat Mirziyoyev muutti sen seitsenvuotiseksi. Pitkään hallinnut edellinen presidentti Islam Karimov sai olla vallassa neljännesvuosisadan ilman kausirajoituksia. Vuonna 2023 Presidentti Mirziyoyev muutti perustuslakia, jotta hän voisi olla vallassa vielä vähintään kaksi lisäkautta. Sekä Karimov että Mirziyoyev ovat johtaneet maata itsevaltaisina diktaattoreina. Presidentinvaaleissa Mirziyoyev on sekä vuonna 2016 että vuonna 2021 saanut yli 80% äänistä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:in tarkkailijat totesivat vuonna 2021, että vaalit eivät olleet vapaat eivätkä rehelliset. Vuonna 2023 presidentti Mirziyoyev järjestytti ennenaikaiset presidentinvaalit. Hän sai 88% äänistä. Presidentti aikoo jatkaa vallassa 2030-luvun loppuun asti.

Uzbekistanissa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on sata jäsentä, jotka valitaan viiden vuoden välein. Presidentti nimittää suoraan 16 senaattoria ja muut 84 ovat alueneuvostojen nimittämiä. Alahuoneessa eli lakiasäätävässä kamarissa on 150 kansanedustajaa, jotka myös valitaan viiden vuoden välein. Vuonna 2019 järjestettyihin parlamenttivaaleihin osallistui viisi puoluetta. Presidentti Mirziyoyevin liberaalipuolue sai 53 kansanedustajaa. Muut vaaleihin osallistuneet puolueet ovat käytännössä hallituspuolueen liittolaisia eikä mikään niistä toimi oppositiopuolueen tavoin. Varsinaiset oppositiopuolueet on kielletty. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:in tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli lukuisia puutteita ja väärinkäytöksiä, jotka heikensivät niiden uskottavuutta. Monissa havaituissa tapauksissa vaalilautakunnat antoivat ihmisten käyttää äänioikeutta jonkun toisen äänestäjän sijaisina. Ääntenlaskentakaan ei sujunut kaikilta osin rehellisesti. Kolmasosa vuonna 2019 valituista kansanedustajista on naisia.

Vuonna 2022 Uzbekistanin länsiosassa Karakalpakian itsehallintoalueella puhkesi mielenosoituksia ja levottomuuksia, jotka hallitus kukisti väkivaltaisesti. Yli kaksikymmentä ihmistä kuoli ja satoja ihmisiä vangittiin. Karakalpakian turkkilaistaustainen väestö pelkää, että Uzbekistanin hallitus aikoo kiristää keskushallinnon valtaa sekä rajoittaa vähemmistöjen oikeuksia. Uzbekistanin julkishallinnon, poliisin ja armeijan piirissä on esiintynyt paljon taloudellisia väärinkäytöksiä. Vuonna 2022 presidentti Mirziyoyev erotti yli kaksikymmentä kaupunkien ja aluehallitusten korkeaa virkailijaa syytettyinä lahjonnasta ja kavalluksista. Viime vuosien aikana Uzbekistanin valtion yrityksiä on yksityistetty. Yritykset ovat usein päätyneet korkeiden virkailijoiden sukulaisten omistukseen. Presidentti Mirziyoyevin perheenjäsenet hallitsevat maan turvallisuuspalvelua ja sisäisen järjestyksen ylläpitämiseksi perustettua kansalliskaartia.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Uzbekistanin alemman keskitulotason maaksi. Maailmanpankin tilaston mukaan Uzbekistanin talous on kasvanut nopeasti viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Kansantalous on nyt kahdeksan kertaa suurempi kuin vuonna 2002. Vuonna 2022 14% uzbekistanilaisista eli köyhyydessä. Vuonna 2021 neljäsosa Uzbekistanin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, neljäsosa toimi teollisuuden tehtävissä ja puolet työvoimasta työskenteli palvelualoilla. Uzbekistanin viljelijät kasvattavat vehnää, puuvillaa, perunaa, tomaattia, sipulia, porkkanaa ja muita vihanneksia sekä vesimelonia, aprikoosia, rypäleitä ja muita hedelmiä. Maassa on rakennettu isoja kastelujärjestelmiä. Maatalous käyttää 90% Uzbekistanin kuluttamasta vedestä.

Uzbekistanilla on arvokkaita luonnonvaroja. Maassa on uraania, kultaa, grafiittia, fosfaattikiveä, teräksen kovettamisessa käytettävää molybdeeniä sekä reniumia, jota käytetään suihkumoottorien osissa. Uzbekistanin hallitus pyrkii lisäämään vaateteollisuutta. Ruoanjalostuskin on tärkeä kasvuala. Valtion pankeilla ja yrityksillä on vahva asema maan taloudessa ja elinkeinoelämässä. Uzbekistanilla on öljy- ja kaasuvaroja, mutta niitä on käytetty niukasti. Vuoden 2023 alussa maassa esiintyi kaasun puutetta ja sähkökatkoja, jotka haittasivat sekä tuotantotoimintaa että kotitalouksia. Vuonna 2019 Uzbekistanissa kävi lähes 7 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismi tuotti puolitoista miljardia euroa. Uzbekistan on islamilaisen uskonnollisen matkailun kohde. Silkkitien hienot vanhat kauppakaupungit Samarkand, Buhara ja Hiva kiinnostavat nekin tulijoita. Valtaosa Uzbekistaniin saapuvista matkailijoista tulee lähialueilta: Kazakstanista, Tadžikistanista, Kirgisiasta ja Venäjältä.

Vuonna 2021 Uzbekistanin viennin kokonaisarvo oli 15 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 24 miljardia euroa. Kullan vienti tuotti yli 30% kaikista vientituloista. Neljäsosa vientituloista saatiin puuvillakuidun, langan ja vaatteiden viennistä. Muita vientituotteita olivat kupari, maakaasu, uraani, muovit, ajoneuvot, vehnäjauho, sinkki ja hedelmät. Suurimmat vientimaat olivat Sveitsi, Kiina, Iso-Britannia, Turkki ja Venäjä. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Venäjä, Kazakstan, Etelä-Korea ja Turkki. Vuonna 2022 ulkomailla työskentelevät uzbekistanilaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 16 miljardia euroa. Rahalähetyksillä on suuri merkitys maan taloudessa.