Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Hanoi
Etniset ryhmät: Vietnamilaiset 85%, muut 15%; maassa on yli 50 etnistä ryhmää
Kieli: Vietnam (Virallinen)
Uskonto: Katolilaiset 6%, buddhalaiset 6%, protestanttikristityt 1%, muut uskonnot 1%, uskonnottomat 86% (2019)
Väkiluku: 98 858 950 (2023)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 331 210 km2
Valuutta: Vietnamin Dong
BKT per asukas: 13 457 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 2. syyskuuta

Maantiede

Vietnam on Kaakkois-Aasiassa Indokiinan niemimaalla Tyynen meren rannalla. Rajanaapureita ovat lännessä Laos ja Kambodzha, pohjoisessa on Kiina. Vietnamilla on 3000 kilometriä rannikkoa. Rannikon edustalla on tuhansia pieniä saaria. Rannikko on tasaista, alavaa maata. Vietnamin eteläisimmässä osassa on laaja Mekongin suisto. Mekong on yksi maailman suurimmista joista. Sen lähteet ovat Kiinassa ja se virtaa Myanmarin, Thaimaan, Laosin ja Kambodzhan halki laskeakseen Vietnamissa Etelä-Kiinan mereen. Vietnamin pohjoisimmassa osassa on toinen iso joki, Punainenjoki. Tämä tuhannen kilometrin pituinen joki alkaa Kiinasta Yunnanin vuorilta ja laskee Vietnamissa Tonkininlahteen. Vietnamin pääkaupunki Hanoi on Punaisenjoen varrella.

Pohjois-Vietnamissa on vuoria. Korkein huippu on Phan Xi Pang (3143 m). Pitkän sirpinmuotoisen maan keskiosassa on Annamin ylänkö. Siellä kasvatetaan kahvia ja kumipuita. Yok Donin kansallispuistossa kasvaa monilajista lehtimetsää, johon kuuluu sademetsän saarekkeita. Alueella elää norsuja ja tiikereitä. Näyttäviä lintulajeja ovat isot hopeanharmaat saruskurjet, viherriikinkukot, kalakotkat ja uikkukanat. Vietnamissa on lämmin ja kostea ilmasto. Keski-Aasiasta puhaltavat tuulet viilentävät maan pohjoisosia. Vuorilla on kylmiä tihkusateita ja talvella lunta. Etelä-Vietnamissa on keväällä helteitä. Toukokuun ja joulukuun välisenä aikana monsuunituulet tuovat koko maahan lämmintä ilmaa ja sateita.

Kolmekymmentä vuotta sitten alle 30% Vietnamin maa-alasta oli metsiä. Nyt metsien osuus on yli 40% pinta-alasta. Luonnonmetsien lisäksi Vietnamissa on istutusmetsiä, joiden puustoon kuuluvat magnoliat, akasiat ja eukalyptukset. Rannoilla on istutettu mangrovea hävitettyjen mangrovemetsien uudistamiseksi. Alle kahdeksan prosenttia Vietnamin maa-alasta on suojelualueita. Monet eläinlajit ovat nykyisin uhanalaisia. Vietnamin suurten kaupunkien ilma on saastunut liikenteen pakokaasuista ja teollisuuden päästöistä. Ho Chi Minhin kaupungissa, entisessä Saigonissa, asuu yli 9 miljoonaa ihmistä. Vesilähteiden pilaantumisen estäminen on yksi maan isoista ympäristöhaasteista. Yli 13 miljoonaa vietnamilaista ei saa puhdasta juomavettä. Saastunut vesi levittää tauteja. Vuonna 2021 lähes puolet Vietnamin käyttämästä energiasta saatiin kivihiilestä. Öljyn osuus oli 22%, kaasun osuus oli 6% ja 17% energiasta tuotettiin vesivoimalla. Yhteensä vain 6% energiasta tuotettiin aurinko- tai tuulivoimalla.

Historia

Vietnamin pohjoisosista on löydetty puoli miljoonaa vuotta vanhoja esi-ihmisten jäänteitä. Nykyihmisiä on elänyt alueella kymmenien tuhansien vuosien ajan. Pohjois-Vietnamin Hang Chon luolasta on löytynyt yli 12 000 vuotta vanha ihmisen luuranko. Riisin viljely aloitettiin Punaisenjoen laaksossa 4000 vuotta sitten. Kastelutapojen kehittyessä riisisadot paranivat. Punaisenjoen varrella eläneet ihmiset veistivät kanootteja ja kalastivat. He kasvattivat sikoja ja vesipuhveleita. Dong Sonin alueella lähellä Tyynen meren rannikkoa valmistettiin pronssirumpuja, joista on tullut ajan kulttuurin tunnusmerkki.

Kaksi tuhatta vuotta sitten Kiina valloitti Vietnamin pohjoisosat. Kiina hallitsi Pohjois-Vietnamia 900-luvulle asti. Etelä-Vietnamissa Mekongin suistossa syntyi hindulaisia ja buddhalaisia valtioita. Näistä suurimpia olivat Funanin ja Champan kuningaskunnat. Funan ja Champa kävivät kauppaa Intian, Kiinan ja Jaavan kanssa. 900-luvun lopulla Pohjois-Vietnamissa nykyisen Hanoin lähellä syntyi Dai Viet -niminen ruhtinaskunta, joka kasvoi voimakkaaksi valtioksi. 1200-luvulta alkaen Dai Viet laajeni Etelä-Vietnamiin ja otti haltuunsa myös osia Kambodzhasta. Dai Vietin valtakuntaa pidetään usein nykyisen Vietnamin edeltäjänä.

1800-luvun jälkipuoliskolla Ranska valloitti Vietnamin. 1880-luvun lopussa Vietnamista, Laosista ja Kambodzhasta tuli Ranskan siirtomaita. Ranskan hallitsemaa aluetta kutsuttiin nimellä Ranskan Indokiina. Vietnam oli muodollisesti keisarikunta, mutta Ranska käytti valtaa keisarin nimissä. Viimeinen keisari Bao Dai lähti Vietnamista vuonna 1955. Siirtomaahallinto määräsi vietnamilaiset pakkotöihin ja keräsi veroja. Ranskalaisille siirtolaisille annettiin parhaita viljelymaita. Vietnam tuotti Ranskalle teetä, kahvia, riisiä, pippureita ja kumia. Maasta kaivettiin hiiltä, sinkkiä ja tinaa. 1900-luvulla Vietnamissa syntyi kommunistinen liike, jonka johtaja oli Ho Tši Minh. Kommunistit aloittivat talonpoikaiskapinan ja pyrkivät kaatamaan Ranskan siirtomaavallan.

Vuonna 1941 Japani valtasi Ranskan Indokiinan. Vuonna 1945 ankara nälänhätä tappoi kaksi miljoonaa vietnamilaista. Samana vuonna toinen maailmansota päättyi Japanin antautumiseen ja Vietnam palasi Ranskan alaisuuteen. Ho Tši Minhin kommunistinen liike oli kuitenkin kasvanut vahvaksi asevoimaksi ja se alkoi käydä sotaa ranskalaisia vastaan. Vuonna 1954 Ranskan siirtomaavalta romahti. Ranska joutui antamaan itsenäisyyden Laosille, Kambodzhalle ja Vietnamille. Vietnam jaettiin kahteen osaan. Pohjois-Vietnamia hallitsivat Ho Tši Minhin johtamat kommunistit. Yksityinen maanomistus lakkautettiin. Kaikki Pohjois-Vietnamin maa otettiin valtion haltuun ja valtio vuokrasi sitä viljelijöille. Etelä-Vietnamissa vallassa oli ensin äärioikeistolainen kansallismielinen Ngo Dinh Diem ja sen jälkeen Yhdysvaltojen tukemat sotilashallitukset.

1960-luvun puolivälissä Pohjois- ja Etelä-Vietnamin välinen yhteiskunnallinen ja poliittinen ristiriita kiihtyi avoimeksi ja laajenevaksi sodaksi. Pohjois-Vietnamin kommunistihallinnon tukema sissiliike pyrki kaatamaan Etelä-Vietnamin hallituksen. Yhdysvallat lähetti joukkoja Etelä-Vietnamin avuksi. 1960-luvun lopussa Etelä-Vietnamissa oli puoli miljoonaa amerikkalaista sotilasta. Vuonna 1973 Yhdysvallat veti joukkonsa Vietnamista. Vuonna 1975 pohjoisvietnamilaiset ja sissiliikkeen asevoimat valtasivat Etelä-Vietnamin pääkaupungin Saigonin. Vuonna 1976 Pohjois- ja Etelä-Vietnam yhdistettiin Vietnamin sosialistiseksi tasavallaksi. Sota aiheutti Vietnamissa valtavia tuhoja ja vaati yli miljoona ihmishenkeä.

1980-luvun puolivälistä lähtien Vietnamin hallitus on purkanut valtion omistusta ja ylivaltaa talouden eri aloilla. Vietnamiin on tullut ulkomaisia yrityksiä ja oma yksityinen elinkeinoelämä on kehittynyt. Tämä on saanut aikaan nopean talouskasvun, joka on nostanut Vietnamin ankarasta köyhyydestä keskituloiseksi maaksi. Maailmanpankki arvioi, että Vietnamin talous kasvoi viisinkertaiseksi vuodesta 1986 vuoteen 2021. Maailmanpankin mukaan viisi miljoonaa vietnamilaista eli köyhyydessä vuonna 2020. Tämä oli hieman yli viisi prosenttia väestöstä. Vaikka Vietnamissa on tehty talousuudistuksia ja yksityinen omistus on sallittu, kommunistinen puolue ei ole luopunut vallastaan yhteiskunnassa ja politiikassa. Vietnam on yksipuoluevaltio, missä viranomaiset estävät hallituksen vastaisen toiminnan ja mielenilmaisut. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Vietnam ei ole vapaa maa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vietnam on kommunistipuolueen hallitsema yksipuoluevaltio. Kansalliskokoukseksi kutsuttu parlamentti valitsee maan presidentin viiden vuoden virkakausittain. Vuonna 2021 Vietnamin presidentiksi nimitettiin entinen pääministeri Nguyen Xuan Phuc. Vuoden 2023 alussa Nguyen Xuan Phuc erosi presidentin tehtävästä. Kommunistipuolueen pääsihteeri Nguyen Phu Trong syytti presidenttiä vakavista väärinkäytöksistä. Vuonna 2022 samanlaisia syytteitä esitettiin monia muitakin korkeita virkailijoita vastaan. Selvitysten kohteiksi joutui yli 500 vaikutusvaltaista virkailijaa. Hanoin kaupunginjohtaja, terveysministeri ja Kansanterveyslaitoksen johtaja pidätettiin syytettyinä virka-aseman väärinkäytöstä ja kavalluksista.

Vietnamin kansalliskokouksessa on 499 kansanedustajaa. Vain kommunistipuolue osallistuu vaaleihin puoluejärjestönä. Muut puolueet on kielletty. Vaaleissa on pieni määrä itsenäisinä esiintyviä ehdokkaita, mutta heidän täytyy olla kommunistipuolueen hyväksymiä saadakseen asettua ehdokkaiksi. Vuoden 2021 vaalit antoivat kommunistipuolueelle 485 kansanedustajaa ja 14 itsenäistä ehdokasta sai myös paikan parlamentissa. Parlamentin jäsenistä 151 on naisia. Parlamentti toimii ja säätää lakeja kommunistipuolueen keskuskomitean ohjeiden mukaan.

Vietnamin perustuslaki tunnustaa ilmaisunvapauden ja lehdistön toimintavapauden, mutta rikoslaki kieltää hallituksen ja vallankumouksen saavutusten arvostelun, haitallisen tiedon levittämisen sekä taantumukselliset aatteet. Vuonna 2022 useita toimittajia ja somevaikuttajia pidätettiin. Valtio on kieltänyt ihmisoikeusjärjestöjen toiminnan. Ympäristönsuojelijoita on vangittu. Vietnamin tilannetta seuraavien järjestöjen mukaan maassa oli vuoden 2022 lopulla yli 200 poliittista vankia. Lapsityö ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat valitettavan yleisiä, eikä viranomaisilla näytä olevan tahtoa näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Vietnam on onnistunut vähentämään köyhyyttä. Vielä 1990-luvun alussa puolet maan asukkaista eli äärimmäisessä köyhyydessä. Nykyisin tämä luku on alle viisi prosenttia. Suomen kehitysyhteistyö tukee Vietnamin yksityisen elinkeinoelämän kasvua ja monipuolistamista. Suomen avustamien hankkeiden tavoitteisiin kuuluvat myös kaupunkien ilman laadun parantaminen, sääpalveluiden kehittäminen, vesivarojen hyvä hallinto, kalankasvatuksen edistäminen ja metsävarojen kestävä käyttö. Suomen avun ansiosta Hanoin asukkaat saavat nyt puhdasta vettä.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Vietnamin alemman keskitulotason maaksi. 2000-luvulla Vietnamin talous on kasvanut nopeasti. Vuosina 2020 ja 2021 talouskasvu hidastui, mutta ei pysähtynyt. Vuonna 2022 Vietnamin talous kasvoi 8%. Kansantalouden koko kaksinkertaistui viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Maailmanpankin tilastojen mukaan alle 2% Vietnamin työvoimasta oli työttömänä vuonna 2022. Vuonna 2021 29% työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 33% toimi teollisuuden tehtävissä ja 38% työskenteli palvelualoilla. Maatalouden piirissä työskentelevien osuus vähenee joka vuosi. Teollisuuden ja palveluiden merkitys kasvaa. Vietnam pyrkii korkean tulotason maaksi vuoteen 2045 mennessä.

Vietnamin maanviljelijät kasvattavat riisiä, pähkinöitä, kahvia, pippureita, hedelmiä ja vihanneksia. Lihan, maidon ja kananmunien tuotanto on lisääntynyt. Perinteinen pienimuotoinen maa- ja karjatalous on muuttunut tehokkaammaksi ja kaupallisemmaksi. Vietnamissa kalastus on aina ollut tärkeä elinkeino. Maalla on yli kolme tuhatta kilometriä rannikkoa ja meressä on runsas monilajinen kalasto. Kalankasvatus on yleistynyt. Se työllistää yli kaksi miljoonaa vietnamilaista. Vietnamin teollisuuden palkkataso on alhainen Kiinaan ja muihin alueen maihin verrattuna. Tämä on lisännyt ulkomaisten yritysten kiinnostusta käyttää Vietnamia teollisuustuotteiden toimittajana. Vietnamissa on tekstiili- ja vaatetehtaita, elektroniikkateollisuutta, autonvalmistusta ja lääketuotantoa.

Vuonna 2019 Vietnamissa kävi lähes 20 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuotti yli 10 miljardia euroa. Sen jälkeen matkailu romahti koronapandemian vuoksi. Matkailijoiden määrä on taas alkanut kasvaa, mutta vielä ei ole palattu lähelle huippuvuosien tasoa. Vietnamin nähtävyyksiä ovat suuret vilkkaat kaupungit katukeittiöineen, kauniiden kukkuloiden ympäröimät riisiterassit, vanhat temppelit, upeat rannat ja luonnonpuistot. Erityistä huomiota ovat herättäneet Hoi Anin värikäs satamakaupunki ja Halonginlahden ainutlaatuinen merimaisema. Kuvahakuvihje: Halong bay.

Vuonna 2021 Vietnamin viennin kokonaisarvo oli 350 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 330 miljardia euroa. Vientituotteita olivat puhelimet, mikropiirit, tietokoneet ja muu elektroniikka, vaatteet ja jalkineet, rautatarvikkeet, kalusteet, kumi ja muovit, kala ja ravut, pähkinät, kahvi ja riisi. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Kiina, Etelä-Korea, Japani, Saksa ja Alankomaat, Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Etelä-Korea, Japani, Taiwan ja Thaimaa. Vuonna 2022 ulkomailla asuvat vietnamilaiset lähettivät kotimaahan yhteensä lähes 20 miljardia euroa.