Yhdysvallat

Sist oppdatert: 22.08.2022

Yhdysvallat on vaurauden suurvalta ja voimakas sotilasmahti. Maahan pyrkii siirtolaisia kaikkialta maailmasta. Yhdysvaltoja repivät syvät ristiriidat. Jännitteet kärjistyvät usein väkivallaksi. Vakaan demokratian asetelmat ovat horjuneet, kun vaalien häviäjät kieltäytyvät tunnustamasta tuloksia. Yhdysvaltojen musiikki- ja elokuvateollisuus on maailmanlaajuinen kulttuurin muokkaaja. Sen vaikutukset näkyvät Suomessakin.

Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Washington D.C
Etniset ryhmät: Eurooppalaistaustaiset 62%, afrikkalaisamerikkalaiset 12%, aasialaistaustaiset 6%, alkuperäisväestö 1%, muut ja monietniset 19% (2020)
Kieli: Väestöstä englanninkielisiä 78% (2017), espanjankielisiä 13%, alkuperäisväestössä sekä eri puolilta maailmaa tulleiden maahanmuuttajien joukossa on lukuisia kieliryhmiä
Uskonto: Protestantit 47%, katolilaiset 21%, juutalaiset 2%, mormonit 2%, muslimit 1%, muut ja uskonnottomat 27% (2014)
Väkiluku: 332 915 074 (2022)
Valtiomuoto: Tasavalta, liittovaltio
Pinta-ala: 9 833 517 km2
Valuutta: Yhdysvaltojen dollari
BKT per asukas: 76 399 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 4. heinäkuuta

Maantiede

Yhdysvaltojen osavaltiot täyttävät Pohjois-Amerikan keskiosan Kanadan ja Meksikon välissä. Laaja maa ulottuu koko mantereen halki Tyynen meren rannalta Atlantille. Alaska on erillään pohjoisessa Kanadan naapurina. Havaijin saaret ovat etelässä Tyynen meren keskellä.

Yhdysvaltojen Atlantin rannikolla on alava rantavyöhyke. Se alkaa pohjoisessa Mainenlahden rannalta ja jatkuu etelään Floridan niemelle ja Meksikonlahdelle. Meksikonlahden pitkät loivat kaaret halkaisee Mississippijoen suisto. Mississippijoki alkaa Minnesotassa läheltä Kanadan rajaa ja virtaa kymmenen osavaltion läpi. Kanadan rajalla on isojen järvien alue, maailman suurin makeavetinen vesistö. Siihen kuuluvat Yläjärvi, Huronjärvi, Michiganjärvi, Eriejärvi ja Ontariojärvi. Kuuluisat Niagaran putoukset ovat Eriejärven ja Ontariojärven välissä.

Atlantin rantavyöhykkeen länsireunalla kohoaa Appalakkien vuorijono. Vuorten rinteillä kasvaa vehreitä lehti- ja havumetsiä. Appalakkien eteläosista louhitaan kivihiiltä. Vuorten länsipuolella leviävät Suurten tasankojen nimellä tunnetut preeriat. Ne päättyvät lännessä Kalliovuoriin. Kalliovuorilta Kalifornianlahteen virtaavan Coloradojoen varressa on Grand Canyon, mahtava punakivinen, jyrkkärinteinen, kiemurteleva kanjoni. Sitä käy joka vuosi katsomassa yli viisi miljoonaa ihmistä.

Tyynen meren rantojen liepeillä on rannikkovuoristoja, ylätasankoja ja kuivia altaita. Kalifornian Kuolemanlaakso on vuorten välinen aavikkosyvänne 86 metriä merenpinnan tason alapuolella. Se on Yhdysvaltojen kuumin, kuivin ja matalin paikka. Korkeimmat vuoret ovat Alaskassa. Pohjois-Amerikan korkein huippu on Keski-Alaskan lumipeitteinen Mount McKinley, toiselta nimeltään Denali (6190 m). Puolen mantereen kokoisessa maassa on moni-ilmeinen luonto. Ilmasto vaihtelee Alaskan ja Montanan viileiltä vuorilta Kalifornian, Arizonan ja Floridan lämpöön, sekä kosteilta rannoilta karuille, kuiville aavikoille ja suolalakeuksille. Miltei kaikkia maailman ilmastotyyppejä tavataan jossakin Yhdysvaltojen osassa.

Floridan Evergladesin kansallispuisto suojelee kaislikkoja ja soita. Saarilla kosteikkojen keskellä on tammia, sumakkeja, sahapalmuja ja kahvikkeja. Matalissa vesissä kasvaa suosypressiä ja mangrovea. Kosteikoissa elää alligaattoreita, haikaroita ja pelikaaneja. Evergladesin metsissä on mustakarhuja, floridanpuumia ja peuroja. Alueelle on tullut haitallisia vieraslajeja, esimerkiksi pytonkäärmeitä ja konnamonneja, jotka uhkaavat paikallisia eläinkantoja. Kalifornian pohjoisosassa Tyynen meren rannalla Redwoodin luonnonpuistoissa on puolet maailman jäljellä olevista punapuumetsistä. Siellä elää hirviä, punailveksiä, liito-oravia ja täpläpöllöjä. Rannikolla tavataan merileijonia ja hylkeitä.

Vuonna 2022 poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesä aiheutti vakavan vesipulan Kaliforniassa ja useilla muillakin Yhdysvaltojen alueilla. Veden niukkuus haittaa maanviljelyä ja vesivoimalaitoksia. Arizonan ja Nevadan rajalla Coloradojoessa sijaitsevan Hooverin patoaltaan vesi hupeni niin paljon, että patovoimalan sähkön tuotanto väheni puoleen tavanomaisesta. Muidenkin juomavesi-, kastelu- ja patoaltaiden vesivarat ovat supistuneet huolestuttavasti. Samaan aikaan tuhoisat tulipalot ovat kärventäneet metsiä.

Vuonna 2021 melkein 80% Yhdysvaltojen käyttämästä energiasta saatiin öljystä, kaasusta ja hiilestä. Kulutetusta energiasta 37% käytettiin liikenteeseen ja kuljetuksiin, 35% palveli teollisuuden tarkoituksia, 16% käytettiin asumisessa ja 12% kaupan toiminnoissa. Energian tuotantomuotoihin ja kulutukseen sekä vesivarojen laatuun ja riittävyyteen liittyvät asiat ovat Yhdysvalloissa keskeisiä ympäristökysymyksiä.

Historia

Amerikan ensimmäiset asukkaat ovat luultavasti tulleet Aasiasta Beringinsalmen yli 20 000 vuotta sitten. Tuhansien vuosien kuluessa alkuperäisväestö levittäytyi kaikkialle Amerikan mantereelle. Pohjois-Amerikassa on ollut paljon erilaisia myöhemmin intiaaneiksi kutsuttuja kansoja, joiden toimeentulokeinot vaihtelivat asuinalueiden olojen mukaan. Pohjoismaalaiset viikingit purjehtivat Amerikan rannikolle 1000-luvulla. 1500-luvulla espanjalaiset perustivat siirtokuntia Floridaan. Heidän jälkeensä Amerikkaan tulivat alankomaalaiset, brittiläiset, ranskalaiset ja ruotsalaiset. Vuonna 1776 kolmetoista brittiläistä siirtokuntaa irtautuivat Englannin kuninkaan vallasta julistaen Yhdysvallat itsenäiseksi valtioksi. Rajun vapaussodan jälkeen Iso-Britannia joutui tunnustamaan Yhdysvaltojen itsenäisyyden vuonna 1783. Ranskan laivasto ja joukot taistelivat amerikkalaisten puolella brittiläistä armeijaa vastaan.

Pohjois-Amerikkaan tuli jatkuvasti Euroopasta uusia siirtolaisia. Eurooppalaiset levittäytyivät kohti länttä. Intiaanit joutuivat väistymään tai heidät hävitettiin uudisasukkaiden tieltä. Amerikkaan tuotiin afrikkalaisia orjia. Vuonna 1860 Yhdysvalloissa oli väestölaskennan mukaan neljä miljoonaa orjaa, silloin maassa oli kaikkiaan 31 miljoonaa asukasta. Vuonna 1861 Yhdysvalloissa oli jo 34 osavaltiota. Viidessätoista näistä orjuus oli laillinen ja orjien työllä oli tärkeä merkitys maanviljelyssä ja muilla tuotannonaloilla. Vuoden 1861 alussa Alabama, Etelä-Carolina, Georgia, Louisiana, Mississippi, Florida ja Texas irtautuivat Yhdysvalloista perustaen valtioliiton, konfederaation. Sisällissota alkoi. Virginia, Arkansas, Tennessee ja Pohjois-Carolina liittyivät sotaan konfederaation puolelle.

Sisällissodan tärkein syy oli etelävaltioiden halu säilyttää niille taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllinen orjuus. Sisällissodassa kuoli 750 000 sotilasta ja paljon siviiliväestöä. Se on ollut Yhdysvaltojen tähän saakka tuhoisin sota. Etelää vahvemmat teollistuneet pohjoisvaltiot, ja siten myös Yhdysvallat, voittivat sodan vuonna 1865. Yhdysvallat säilyi kokonaisena.

Toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloista tuli johtava sotilasmahti ja myös teollisen kehityksen kärkivaltio. Yhdysvallat liittyi maailmansotaan, kun Japani teki lentohyökkäyksen Pearl Harborin laivastotukikohtaan Havaijilla vuonna 1941. Vuonna 1944 Yhdysvallat johti suurta Normandian maihinnousua, missä liittoutuneiden joukot tunkeutuivat natsi-Saksan miehittämään Ranskaan. Sota Euroopassa päättyi toukokuussa vuonna 1945. Saman vuoden elokuussa Yhdysvallat hävitti Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit atomipommeilla, ja Japani antautui.

Yhdysvaltojen historiassa on ollut vain kuusitoista vuotta, jolloin maa ei ole käynyt suurta tai pientä sotaa. Maailmansotien jälkeen Yhdysvallat on sotinut Koreassa, Vietnamissa ja Irakissa. Vuonna 2001 ääri-islamistien terrori-isku tuhosi New Yorkin World Trade Centerin ja Yhdysvallat aloitti Afganistanissa sodan terroristeja vastaan. Afganistanin sota kesti yli kaksikymmentä vuotta. Toisesta maailmansodasta lähtien sodankäyntiin liittyvä teollisuus ja teknologia ovat olleet tärkeitä tekijöitä Yhdysvaltojen tuotantoelämän kehityksessä. Yhdysvallat on suurvalta, jonka voimapilareita ovat sekä taloudellinen että sotilasmahti. Yhdysvalloilla on myös ydinaseita. Lue lisää Ydinasekiristys ja kauhun tasapaino -teema-artikkelista.

2010-luvulla Yhdysvaltojen talous kasvoi nopeaa vauhtia kokonaisen vuosikymmenen ajan. Kasvu katkesi koronalamaan vuonna 2020. Elpyminen alkoi vuonna 2021. Yhdysvaltojen sisäiset ristiriidat ovat kärjistyneet viime vuosina. Aseiden ihailu yhtenä amerikkalaisuuden ominaispiirteenä on nyt näkyvä yhteiskunnallinen ilmiö. Aseita myös käytetään. Vuonna 2020 tuliaseväkivalta surmasi yli 20 000 ihmistä.

Vuoden 2020 presidentinvaaleissa toiselle kaudelle pyrkinyt Donald Trump hävisi ja Demokraattisen puolueen ehdokas Joe Biden valittiin presidentiksi. Tammikuussa vuonna 2021 Trumpin kannattajat valtasivat kongressitalon tavoitteenaan estää presidentinvaalien valitsijamieskokouksen tulosten vahvistaminen. Valtauksen aikana kuoli viisi ihmistä. Trump ja muut Republikaanisen puolueen johtajat ja kannattajat ovat jatkuvasti esittäneet perusteettomia väitteitä, joiden mukaan vuoden 2020 vaalien ääntenlaskenta oli epärehellinen ja Biden nostettiin presidentiksi petoksen keinoin. Trump esiintyy edelleen julkisuudessa presidentinvaalin voittajana. Kongressitalon valtaajat kantoivat mielenosoituksessaan etelävaltioiden sotalippuja. Sosiaalisen median lisääntynyt vaikutus on kiihdyttänyt mielipideilmastoa. Äärinäkemykset, salaliittohuhut ja tappouhkaukset ovat nyt arki-ilmiöitä Yhdysvaltojen yhteiskunnassa ja politiikassa.

Yhteiskunta ja politiikka

Yhdysvallat on liittovaltio, johon kuuluu 50 osavaltiota. Politiikassa vallitsee käytännössä kahden puolueen järjestelmä. Sekä liittovaltion että osavaltioiden ja kuntien päätöksentekoelinten vaaleissa poliittisesta vallasta kilpailevat demokraatit ja republikaanit. Yhdysvaltojen demokratia on perustunut siihen, että valta siirtyy rauhanomaisesti vaalien välityksellä hallitukselta toiselle ja kaikki osapuolet kunnioittavat vaalien tulosta.

Vuonna 2016 Yhdysvaltojen presidentiksi valittiin Republikaanisen puolueen ehdokas Donald Trump, demokraatti Barack Obaman kahden presidenttikauden jälkeen. Trump esiintyi kuohuttajana, joka ei piittaa politiikan vanhoista tavoista. Ehdokkaana, presidenttinä ja hävittyään vuoden 2020 presidentinvaalit Joe Bidenille Trump on monin tavoin lietsonut politiikan ristiriitoja ja kärjistänyt sekä puolueiden että kansalaisten välisiä erimielisyyksiä. Hän on käyttänyt tehokkaasti hyväkseen sosiaalisen median keinoja hankkiakseen kannattajia ja saadakseen viestinsä julkisuuteen.

Kärsittyään tappion vuoden 2020 vaaleissa Trump on kiistänyt koko vaalijärjestelmän uskottavuuden. Hän on monin eri tavoin etsinyt keinoja vaalituloksen muuttamiseksi senkin jälkeen, kun eri osavaltioiden viranomaiset ovat vahvistaneet ääntenlaskennan oikeellisuuden. Tämä on uusi ja vaikea tilanne Yhdysvaltojen yhteiskunnassa ja politiikassa. Demokratian vakautta on horjutettu maailman voimakkaimmassa maassa.

Yhdysvallat on siirtolaisten yhteiskunta. Maahan saapuu joka vuosi muuttajia kaikkialta maailmasta. Siitä syntyy suuri kulttuurien rikkaus. Yhdysvallat tarvitsee maahanmuuttajien taitoja ja työvoimaa. Yhdysvaltojen itsenäistyessä uuden valtion perustaneet siirtokunnat olivat taustaltaan eurooppalaisia. Itsenäisyysjulistus painotti, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja heillä on oikeus elää, olla vapaita ja tavoitella onnea. Samaan aikaan siirtokuntalaisilla oli orjia ja uudisraivaajat tappoivat intiaaneja asettuakseen näiden entisille asuinalueille.

Vaikka Yhdysvallat on siirtolaisuuden myötä ollut kaikkialta maailmasta tulleiden ihmisten kohtauspaikka, poliittinen ja kulttuurillinen valta-asema on aina ollut englantia puhuvalla eurooppalaistaustaisella väestönosalla. Tämä väestönosa on kuitenkin vähitellen jäämässä vähemmistöksi. Trump ja muut poliittisen oikeiston vaikuttajat ruokkivat nyt pelkoja siitä, että eurooppalaistaustaisten valkoisten amerikkalaisten koko elämäntapa ja perintö ovat uhattuina.

Iso osa Yhdysvaltojen raskaasta teollisuudesta on vuosien kuluessa siirtynyt toisiin maihin, joissa on alhaisempi palkkataso. Monet aikaisemmat teollisuuskaupungit ovat köyhtyneet. Monet teollisuuden ja kaivosten työntekijät ovat menettäneet toimeentulonsa ja hyvinvointinsa. Tuloerot vauraiden ja pienipalkkaisten ihmisten välillä ovat kasvaneet huimasti. Uskonnollinen oikeisto ajaa aborttikieltoa ja heikentää naisten oikeuksia. Afrikkalaisamerikkalaiset ovat joutuneet poliisien väkivallan uhreiksi. Latinalaisesta Amerikasta tulleet maahanmuuttajat tekevät surkealla palkalla pitkiä ja raskaita työpäiviä. Maailman rikkaimmassa maassa on paljon ratkaisemattomia ongelmia sekä monia väestöryhmiä, jotka hyvin perustein voivat tuntea itsensä syrjityiksi.

Yhdysvallat elää nyt aikaa, jolloin ihmiset entistä enemmän kiinnittyvät omaan viiteryhmäänsä väestötaustansa, uskontonsa tai aatemaailmansa perusteella. Toisiin ryhmiin kuuluvia vierastetaan, pelätään ja jopa vihataan. Sosiaalinen media on luonut laajan kaikupohjan vihapuheelle. Politiikka on muuttunut entistä repivämmäksi. Käydään kulttuurisotia. Mielipideilmasto on tulehtunut ahtaaksi ja suvaitsemattomaksi. Yhdysvaltojen yhteiskunnan ja demokratian kehitys riippuu nyt siitä, kuinka maa selviytyy eteenpäin tästä murroksesta.

Teknologian ja talouden aloilla Yhdysvallat on edelleen suurvalta ja maailmantaloudessa Yhdysvaltojen painoarvoa lisää dollarin asema kansainvälisen pankkitoiminnan johtavana valuuttana. Yhdysvaltojen vahvalla musiikki- ja elokuvateollisuudella, ja sosiaalisella medialla, on huomattava vaikutus maailman kulttuuri-ilmastoon. Suomessakin tämä näkyy monella tavoin, sanastommekin muuttuu jatkuvasti ja nopeasti, kun aina uudet muoti-ilmaisut ja vaikutteet lennähtelevät tänne Atlantin yli.

Talous ja kaupankäynti

Yhdysvallat on maailman vauraimpia maita. Silti 13% väestöstä eli köyhyydessä vuonna 2021, terveydenhoito on monille liian kallista ja komeiden suurkaupunkien kaduilla nukkuu asunnottomia ihmisiä. Runsaat luonnonvarat, kaikkialta maailmasta tullut ammattitaitoinen työvoima ja suuri kuluttajakunta ovat vauhdittaneet Yhdysvaltojen talouskasvua.

Yhdysvallat on pitkään ollut johtava maa teknologian ja tuottavuuden kehittämisessä. Tietotekniikan aloilla Yhdysvallat on edelleen maailman kärjessä, mutta suuri osa entisestä raskaasta teollisuudesta on siirtynyt maihin, missä työntekijöille maksetaan alhaisempia palkkoja. Monet yhdysvaltalaiset autojen, koneiden ja laitteiden valmistajat teettävät näiden osia Meksikossa. Yhdysvallat tuo koneita, laitteita, sähkötyökaluja ja monenlaisia kulutustarvikkeita myös Kiinasta. Yhdysvaltojen vaatteita valmistavat yritykset ovat perustaneet Aasiaan, Afrikkaan, Keski-Amerikan maihin ja Karibialle halpaa työvoimaa ja verovapausetuja hyödyntäviä tehtaita, joiden tuotteet viedään Yhdysvaltojen markkinoille.

Vuonna 2019 vain yksi sadasosa Yhdysvaltojen työvoimasta sai toimeentulonsa maataloudesta, 20% työskenteli teollisuudessa ja 79% palvelualoilla. Vuonna 2019 talouden kasvualoja olivat yksityiset terveydenhuollon palvelut, tietotekniikka, rakennustoiminta, vähittäiskauppa ja päivittäistavaroiden tuotanto.

Vuonna 2020 Yhdysvaltojen viennin arvo oli 1340 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 2240 miljardia dollaria. Tärkeitä vientituoteryhmiä olivat koneet ja laitteet (24%), lääkkeet, lääketieteelliset laitteet ja tarvikkeet (16%), ajoneuvot, lentokoneet ja niiden osat (13%) sekä öljy ja kaasu (12%). Yhdysvallat vei ulkomaille myös maataloustuotteita ja metalleja. Suurimmat vienti- ja tuontimaat olivat Kanada, Meksiko, Kiina, Japani ja Saksa.

Yhdysvaltojen Kartta