Alankomaat

Maantiede

Alankomaat tunnetaan Hollannin nimellä. Länsieurooppalainen maa on Pohjanmeren rannalla Saksan naapurina. Etelässä on Belgia. Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluu myös Karibian saaria: Aruba, Bonaire, Curacao, Saba ja Sint Eustatius. Suurin osa Hollannista on alavaa, tasaista maata. Pohjanmeren rannalla maita on kuivattu merestä rakentamalla maavalleja, patoja ja kanavia. Tuulimyllyjä on käytetty pumppaamaan vettä pois maavalleilla ympäröidyistä altaista. Neljäsosa Alankomaiden pinta-alasta on mereltä vallattua maata.

Pohjanmeren rannikkoa pirstovat suistot. Alankomaiden halki virtaa suuria jokia. Näitä ovat Rein, Waal ja Maas. Isot joet ovat olleet tärkeitä kulku- ja kuljetusväyliä vuosisatojen ajan. Alankomaiden kaakkoiskärjessä maa kumpuilee Ardennien reunan kukkuloiksi. Korkein kohta Vaalserberg on vähän yli kolmesataa metriä merenpinnan yläpuolella. Pääkaupunki Amsterdam on Amsteljoen suistossa. Joki kulkee kaupungin läpi. Amsterdam on vanha kaupan keskus. Kaupungissa on miljoona asukasta. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia hollantilaisista asuu kaupungeissa.

Alankomaissa on meri-ilmasto. Sateet ovat runsaampia kuin Suomessa. Kesät ovat kohtalaisen lämpimiä. Talvet ovat leutoja. Joskus on niin kovia pakkasia, että joet ja kanavat jäätyvät. Hollannin luonnonmetsät kaadettiin melkein kaikki jo yli sata vuotta sitten. Nykyisin kymmenesosa maasta on metsiä. Suurin osa metsistä on istutettuja. Yleisimpiä istutuslajeja ovat mänty ja muut havupuut. Lehtimetsissä kasvaa tammia, pyökkejä, saarnia ja haapaa. Metsissä elää villisikoja ja kauriita. Pohjanmeren rantakosteikoissa on runsas linnusto. Siellä on kapustahaikaroita, suohaukkoja, lokkeja, tiiroja, sorsia, kahlaajia ja hanhia. Neljäsosa Alankomaiden maa-alasta on luonnonsuojelualueita.

Pohjanmeren myrskyt ovat aiheuttaneet Hollannin rannikolla tuhoisia tulvia. Kaupungit ja valtio ovat käyttäneet miljardeja euroja maavallien, patojen ja tulvasulkujen rakentamiseen. Jokivarsille on jätetty tulvanvaravyöhykkeitä, joilla asuneita ihmisiä on siirretty vähemmän uhanalaisille alueille. Lähes puolet Alankomaissa kulutettavasta energiasta saadaan öljystä. Vähän yli neljäsosa tuotetaan kaasulla. Tuuli- tai aurinkovoimalat tuottavat yksitoista prosenttia energiasta. Hiilivoimalat tuottavat viisi prosenttia. Ydinvoiman osuus on yksi prosentti.

Historia

Maastrichtista Alankomaiden eteläosasta on löydetty kaksisataa tuhatta vuotta vanhoja neandertalinihmisten työkaluja: kivikirveitä, -veitsiä ja -kaapimia. Nykyihmiset tulivat Hollantiin yli kolmekymmentä tuhatta vuotta sitten. Viisitoista tuhatta vuotta sitten silloiset hollantilaiset metsästivät villipeuroja, aluksi keihäin ja myöhemmin jousin ja nuolin. Itä-Hollannista on löydetty kymmenen tuhatta vuotta vanha puusta kaiverrettu ruuhi. Pessen ruuhi on maailman vanhin tunnettu vene.

Kuusi tuhatta vuotta sitten Alankomaiden jokivarsilla eli varhaisia karjankasvattajia ja maanviljelijöitä. Viljelijät kasvattivat yksijyvävehnää, emmervehnää ja ohraa. Neljä tuhatta vuotta sitten hollantilaiset työstivät pronssia ja kuparia. Itä-Hollannin Drenthe oli pronssikautinen kauppakeskus. Hieman alle kolme tuhatta vuotta sitten Alankomaiden alueelle asettui germaanikansoja ja kelttejä.

Kaksi tuhatta vuotta sitten Rooma hallitsi Alankomaita. Rooman valtakunnan heikentyessä 400-luvulta alkaen alueelle syntyi frankkien ruhtinaskuntia. Alankomaiden pohjoisella rannikolla friisien asutuksista kasvoi kaupunkeja. Tuhat vuotta sitten Hollanti oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtapiirissä. Hollantilaiset kaupunkivaltiot olivat kuitenkin varsin itsenäisiä. Ne kävivät kauppaa ja vaurastuivat. 1100-luvulta alkaen Utrechtin ja Flanderin asukkaat alkoivat kuivata rannikon soita viljelymaiksi.

1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla Espanjan ja hollantilaisten välillä käytiin kahdeksankymmenvuotinen sota, joka lopulta varmisti Alankomaiden itsenäisyyden. Euroopan suurvallat tunnustivat Alankomaat itsenäiseksi valtioksi vuonna 1648. 1600-luvulla Alankomaiden laivat purjehtivat maailman valtamerillä. Hollantilaiset perustivat siirtokuntia Amerikkaan, Afrikkaan, Indonesiaan ja Intiaan. Kauppayhteydet ulottuivat Kiinaan ja Japaniin asti. Amsterdam oli yksi Euroopan rikkaimmista kauppakaupungeista.

1700-luvulla Alankomaat kävi raskaita sotia Ranskaa vastaan. 1800-luvun alussa Ranska valloitti Alankomaat. Vuonna 1815 Napoleonin armeija kärsi tappion taistelussa Itävallan, Preussin, Ruotsin ja Venäjän joukkoja vastaan. Hollanti sai takaisin itsenäisyytensä Alankomaiden kuningaskuntana. 1800-luvulle tultaessa Alankomaat oli menettänyt melkein kaikki siirtokuntansa Intiassa, Amerikassa ja Afrikassa. Indonesiassa hollantilainen siirtomaavalta jatkui 1900-luvulle toiseen maailmansotaan asti.

Toisen maailmansodan alkuvaiheissa vuonna 1940 Saksa valtasi Alankomaat viidessä päivässä. Rotterdam pommitettiin raunioiksi. Saksa miehitti Alankomaita viiden vuoden ajan. Miehityksen aikana yli sata tuhatta Hollannin juutalaista kuljetettiin Saksaan keskitys- ja tuhoamisleireille. Vain harvat pelastuivat. Vuonna 1942 Japani valloitti Indonesian. Saksalaiset miehittäjät poistuivat Alankomaista vuonna 1945.

Maailmansodan päätyttyä Alankomaat kävi nelivuotisen sodan Indonesian itsenäisyysliikettä vastaan. Ison-Britannian joukot tukivat hollantilaisia. Sodassa kuoli kymmeniä tuhansia indonesialaisia. YK:n turvallisuusneuvosto vaati Alankomaita luopumaan vallasta Indonesian tasavaltalaisen hallituksen hyväksi. Vuoden 1949 lopussa Alankomaat tunnusti Indonesian itsenäisyyden. Vuonna 2022 julkistettiin selvitys hollantilaisten asevoimien toiminnasta Indonesiassa ja pääministeri Mark Rutte esitti anteeksipyynnön sodan aikana tehdyistä julmuuksista.

Yhteiskunta ja politiikka

Alankomaat on kuningaskunta. Nykyinen kuningas on Willem-Alexander. Kuninkaan asema on muodollinen. Lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti. Poliittinen toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Alankomaiden parlamentti on kaksikamarinen. Ylähuoneessa eli ensimmäisessä kamarissa on 75 jäsentä, jotka ovat alueparlamenttien nimittämiä. Alahuoneessa eli edustajainhuoneessa on sataviisikymmentä kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein.

Vuonna 2025 vaaleihin osallistui 27 puoluetta. Viisitoista puoluetta sai kansanedustajia. Rob Jettenin johtama liberaalipuolue sai eniten ääniä, ja 26 kansanedustajaa. Toiseksi tuli Geert Wildersin johtama laitaoikeistolainen vapauspuolue. Vapauspuoluekin sai 26 kansanedustajaa. Puolue sai vain hieman vähemmän ääniä kuin liberaalit. Parlamenttiin valituista kansanedustajista 65 on naisia. Vuoden 2026 alussa liberaalipuolue, kristillisdemokraatit ja keskustaoikeistolainen VVD-puolue sopivat hallituksen muodostamisesta. Vähemmistöhallituksen takana on vain 66 kansanedustajaa.

Suhtautuminen maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin on ollut Alankomaiden politiikan kuuma kysymys vuosien ajan. Kiistat maahanmuuttajien määrästä ja turvapaikanhakijoiden kohtelusta ovat olleet näkyviä aiheita vaalitaisteluissa. Vuonna 2025 äänestäjille tärkeitä asioita olivat myös terveydenhoito ja liian kalliit asunnot. Vähemmistöhallituksen asema ei ole helppo. Oikeistolaisen vapauspuolueen johtama edellinen neljän puolueen hallitus hajosi puolueiden erimielisyyksiin vuoden 2025 puolivälissä. Niin vastustajien kuin kannattajienkin mielestä hallituksen saavutukset jäivät vähäisiksi.

Alankomaissa on kymmenen tuhatta asuttua jokilaivaa. Niistä kolme tuhatta on Amsterdamissa. Laivoissa asuivat aikaisemmin köyhät ihmiset ja elämäntaiteilijat. Amsterdamin kanavassa kelluva laiva-asunto voi nyt maksaa yli miljoona euroa. Hyvä uutinen on, että vakituiset asuntolaivat on yhdistetty viemäriverkostoon. Niiden jätteet eivät enää likaa vettä. Vanhimmat nykyisinkin asuntoina käytettävät jokilaivat on rakennettu sataviisikymmentä vuotta sitten.

Talous ja kaupankäynti

Alankomaat on korkean tulotason maa. Vuonna 2025 Alankomaiden talous kasvoi kaksi prosenttia. Parin edellisen vuoden aikana vuosikasvu jäi alle prosenttiin. Lähivuosille ennustetaan noin prosentin vuosikasvua. Palkkatason kohoaminen on virkistänyt kotimaista kulutusta. Vain kaksi prosenttia Alankomaiden työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, neljätoista prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 84 prosenttia työskentelee palvelualoilla.

Alankomaiden maatalous tuottaa maitoa, lihaa, juustoja, voita, vihanneksia ja kukkia. Tuotanto on koneistettua ja tehokasta. Teollisuuden vahvoja aloja ovat kemian teollisuus, elektroniikka, elintarviketeollisuus sekä kone- ja metalliteollisuus. Palveluelinkeinoista isoimpia ovat kauppa ja kuljetukset, pankki- ja rahapalvelut, tietojenkäsittely, telepalvelut ja matkailu. Alankomaiden Rotterdam on Euroopan suurin satama ja rahtimäärillä mitattuna se on yksi maailman tärkeimmistä merikuljetuskeskuksista.

Vuonna 2024 Alankomaiden tavaraviennin kokonaisarvo oli 560 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 680 miljardia euroa. Vientituotteita olivat tietokoneet, mikropiirit, puhelimet ja muu elektroniikka, lääkkeet, öljy, kaasu, muovit, autot ja traktorit, vaatteet, liha, maito, juusto ja kukat. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Belgia, Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Saksa, Yhdysvallat, Belgia, Kiina ja Ranska.

Alankomaissa käy vuosittain viisitoista miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat lähes neljäkymmentä miljardia euroa vuodessa. Turistit ihailevat tuulimyllymaisemia, juustokyliä ja räiskyvän värikkäitä tulppaanitarhoja. Taidemaalari Vincent van Goghin töitä esittelevässä museossa käy joka vuosi melkein kaksi miljoonaa ihmistä. Amsterdamissa ja muissa suurissa kaupungeissa on vilkas päivä- ja yöelämä. Matkanjärjestäjän mielestä Amsterdamin kanavakeskusta on Alankomaiden paras nähtävyys. Amsterdam houkuttelee niin paljon ulkomaalaisia turisteja, että kaupungin asukkaat toivoisivat heitä tulevan vähemmän.