Algeria

Maantiede

Algeria sijaitsee Välimeren rannalla. Suurin osa Algerian rannikkoalueesta on mäkistä ja vuoristoista. Rannikkokaistalla vallitsee välimerenilmasto, jolle ovat ominaisia kuivat ja kuumat kesät sekä kosteat, viileät talvet. Algerian vuoristoalueilla talvet voivat olla ankaria eikä lumikaan ole epätavallista. Muutoin Algerian ilmasto on enimmäkseen kuiva ja kuuma. Saharan autiomaa kattaa yli neljä viidesosaa Algerian pinta-alasta. Saharasta puhaltava sirocco-tuuli aiheuttaa toisinaan kovia hiekkamyrskyjä. Välimeren rannikon ja Saharan välisellä alueella on hedelmällistä maata, joka sopii maanviljelyyn. Siellä kasvatetaan viljaa, perunaa, hedelmiä ja vihanneksia. Algerian tärkeimpiä luonnonvaroja ovat öljy ja maakaasu. Niistä saadaan valtaosa maan vientituloista.

Historia

Algerian eteläosasta Tassili n’Ajjerin vuorilta on löydetty kalliomaalauksia, jotka kertovat, että siellä on asunut ihmisiä jo tuhansia vuosia sitten. Paimentolaisuutta ja maataloutta harjoittavat berberit tulivat Algeriaan yli 3 000 vuotta sitten. Berberit perustivat kuningaskuntia nykyisten Tunisian, Algerian ja Marokon alueille. Arabit alkoivat vallata aluetta 600-luvulla ja väestö islamilaistui. 1500-luvulla Espanja valloitti Algerian rannikkokaupunkeja. Turkista laajentunut Osmanien/Ottomaanien valtakunta voitti kuitenkin espanjalaiset vuonna 1551 ja otti Algerian haltuunsa provinssiksi.

Ranska tunkeutui Algeriaan vuonna 1830. Tätä seuranneessa pitkässä sodassa kuoli satoja tuhansia ihmisiä. Vuodesta 1848 alkaen Algeriaa hallittiin Ranskan maakuntana. Algeriaan muutti pian yli 50 000 ranskalaista siirtolaista, jotka saivat käyttöönsä parhaita viljelysmaita. Eurooppalaisten laaja maahanmuutto jatkui siirtomaavallan aikana. Vuonna 1954 Kansallinen vapautusrintama FLN aloitti itsenäisyystaistelun Ranskaa vastaan. Rauha solmittiin kahdeksan vuotta myöhemmin ja Algeria saavutti itsenäisyytensä.

Vuonna 1991 Algeriassa puhkesi sisällissota. Hallitus keskeytti parlamenttivaalit, koska voittajaksi oli nousemassa Islamilainen pelastusrintama. Islamilaisen rintaman aseellinen siipi aloitti kapinan, joka jatkui vuoteen 2002 asti. Tässä sisällissodassa kuoli 100 000 ihmistä. Vuonna 2016 Algeriassa hyväksyttiin perustuslakiuudistus, missä presidentin kausien määrä rajoitettiin kahteen, parlamenttia vahvistettiin ja berberikielelle annettiin virallinen asema. Algeriassa on 98 000 pakolaista, joista valtaosa on saapunut Länsi-Saharasta. Länsi-Saharan pakolaiset on asutettu viiteen leiriin Tindoufissa lähellä Marokon ja Mauritanian rajaa. (Lue lisää Länsi-Saharan konfliktista täältä.)

Yhteiskunta ja politiikka

Algerian itsenäistyttyä Ranskasta vuonna 1962 maata hallitsi Kansallinen vapautusrintama FNL. Nykyisin Algeriassa on yli 30 puoluetta. Niistä suurin on edelleen FNL. Algeriassa presidentillä ja armeijalla on ollut suuri valta koko itsenäisyyden ajan. Joulukuussa 2019 presidentiksi valittiin Abdelmadjid Tebboune. Viime vuosina Algeriassa on ollut lukuisia mielenosoituksia, joissa on vaadittu toimia korruption kitkemiseksi, talousongelmien ratkaisemiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi. Mielenosoitukset ovat saaneet liikkeelle paljon nuoria ihmisiä. Työttömyys on vuosien ajan ollut yli kymmenen prosentin tasolla. Naisten mahdollisuudet hankkia ansiotuloja ovat huomattavasti huonommat kuin miesten. Algeriassa 25,8% prosenttia parlamenttipaikoista (2020) ja 17,6% prosenttia paikallishallinnon paikoista (2019) on naisten hallussa.

Algeriassa syntynyt kirjailija Albert Camus sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1957. Toinen hyvin tunnettu algerialainen kirjailija on Mohammed Dib. Hän vieraili Suomessa useita kertoja ja kolme hänen kirjoistaan käsittelee Suomea. Algeriasta maailmallekin levinnyt pop rai-musiikki on yhdistänyt kansanmusiikin uusiin tyylilajeihin käyttäen aineksina rokkia, funkia, hip hopia. Algerian rai on haastanut suvaitsemattomuuden ja jäykistyneet asenteet sävelin ja sanoin.

Talous ja kaupankäynti

Algerian tärkeimmät luonnonvarat ovat öljy ja maakaasu. Öljystä ja maakaasusta saatavat tulot muodostavat 95 % viennin arvosta, lähes kolmasosan bruttokansantuotteesta ja yli 60% valtion tuloista. Vuonna 2020 viennin kokonaisarvo oli 26 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 40 miljardia dollaria. Maailmanpankki luokittelee Algerian alemman keskitulotason maaksi. Maailmanpankki ennakoi vuonna 2021, että Algerian talous kasvaa 2% vuonna 2022 ja 1,5% vuonna 2023. Tämä merkitsisi hidasta kasvua.