Andorra

Maantiede

Andorra on Pyreneiden vuorilla. Ruhtinaskunnan pohjoinen naapuri on Ranska ja etelässä on Espanja. Vuorten välissä Andorran halki kiemurtelevat Valirajoen laaksot. Kylät ja kaupungit ovat laaksoissa. Korkein vuori on Andorran luoteisnurkassa sijaitseva Coma Pedrosa (2942 m). Pienen vuoristomaan matalinkin kohta on yli 800 metrin korkeudella merenpinnasta. Vuorilla on yli kuusikymmentä pientä järveä. Andorran talvet ovat viileitä. Vuorilla sataa runsaasti lunta. Kesät ovat lauhkeita ja aurinkoisia. Sademäärät ovat samansuuruisia kuin Suomessa.

Andorran vuorilla on nummea ja niittyjä, ruostealppiruusuja, heiniä ja keltamoita. Vuorten rinteillä kasvaa saksanpihtaa ja mäntyjä. Alarinteillä on kastanjoita ja jalopähkinöitä. Jokien ja purojen varsilla on kosteita metsiä, joissa kasvaa tervaleppää, mustaseljaa ja saarnia. Kolmasosa Andorrasta on metsän peitossa. Vuorimetsissä elää kauriita ja gemssejä. Rinteiden yllä liitää partakorppikotkia ja hanhikorppikotkia. Valirajoella on virtavästäräkkejä ja koskikaroja. Andorran kaunis luonto houkuttelee retkeilijöitä.

Andorra tuottaa itse viidesosan kuluttamastaan sähköstä. Muu osa sähköstä tuodaan Ranskasta ja Espanjasta. Suurin osa Andorran itse tuottamasta sähköstä saadaan vesivoimaloista. Andorran vuoriniityillä paimennettiin aikaisemmin lampaita. Tämä muokkasi kasvillisuutta ja aiheutti joillakin alueilla maan kulumista. Nykyisin lampaita on vähän ja entiset laidunniityt ovat kesannolla. Matkailu on Andorran tärkein elinkeino. Luontomatkailun kasvu kannustaa varjelemaan ympäristöä. Herkkä vuoristoluonto on uhanalainen, jos talviurheilukeskuksia ja laskettelurinteitä laajennetaan harkitsemattomasti. Neljäsosa Andorran maa-alasta on luonnonsuojelualueita.

Historia

Andorran Sant Julia de Loriasta on löytynyt kaksitoista tuhatta vuotta vanhoja jäänteitä ihmisasutuksesta. Tutkijat uskovat, että Andorran laaksot ja solat ovat olleet vanhoja reittejä Pyreneiden yli. Madriun laaksossa on ollut pysyvää asutusta yli kahdeksan tuhannen vuoden ajan. Varhaisasukkaat ovat kasvattaneet karjaa ja viljelleet maata. Andorran keskiosissa Roc de les Bruixesissa on pronssikauden aikaisia kivipiirroksia.

Kaksi tuhatta vuotta sitten Andorra oli Rooman valtakunnan syrjäseutua. Sen jälkeen aluetta hallitsi Toledon kuningaskunta ja kristinusko levisi Andorraan. 300-luvulla perustettiin Urgellin hiippakunta, jonka piispa on toinen Andorran muodollisista valtionpäämiehistä. 700-luvulla islamilaisten arabien Espanjan valloitus eteni etelästä Pyreneille ja Andorrakin tuli muslimihallinnon vaikutuspiiriin. 800-luvulla Ranska otti haltuunsa Pyreneiden alueita. Vuorille syntyi ruhtinaskuntia, joiden hallitsijat olivat espanjalaisia ja ranskalaisia.

Andorrassa ranskalaisten ruhtinaiden ja Urgellin espanjalaisen katolisen piispan yhteishallinto on ollut voimassa 1200-luvulta asti. Andorran ruhtinaskunta perustettiin 1280-luvulla. Nykyisin maan muodollisia valtionpäämiehiä ovat Ranskan presidentti ja Urgellin piispa. Andorralla on läheiset historialliset ja kulttuurilliset suhteet Ranskaan ja Espanjan Kataloniaan.

Andorra on ollut kauppapaikka ja -reitti Espanjan ja Ranskan välillä. Andorrasta on salakuljetettu rajojen yli tupakkaa, aseita ja pakolaisia. 1800-luvun puolivälissä maahan syntyi rautakaivoksia ja sulattamoja. Rautateollisuus jäi kuitenkin suhteellisen pieneksi. 1900-luvulla Andorran tieyhteydet Ranskaan ja Espanjaan paranivat. 1950-luvulta alkaen matkailu on kasvanut tärkeäksi elinkeinoksi. 1950-luvun alussa Andorrassa oli vain kuusi tuhatta asukasta. Vuoteen 1995 mennessä määrä oli kasvanut kymmenkertaiseksi.

1980-luvulla Andorraan perustettiin pääministerin virka. Parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 1982. Vuonna 1993 järjestettiin kansanäänestys, missä kolme neljäsosaa äänestäjistä hyväksyi uuden perustuslain. Siinä säilytettiin Urgellin piispan ja Ranskan presidentin asema nimellisinä valtionpäämiehinä, mutta muutoin Andorrasta tuli pääministerin, hallituksen ja parlamentin johtama demokratia. Vuonna 1993 Andorra hyväksyttiin YK:n jäsenmaaksi. 2000-luvulla Andorra on jatkuvasti lisännyt yhteistyötä Euroopan unionin kanssa. Andorra ei ole EU:n jäsen. Ruhtinaskunta on solminut tullisopimuksen EU:n kanssa, ja vuonna 2011 eurosta tuli Andorran virallinen rahayksikkö.

Yhteiskunta ja politiikka

Andorra on ruhtinaskunta. Andorran muodollisia valtionpäämiehiä ovat Ranskan presidentti ja Urgellin espanjalainen piispa. Käytännössä ruhtinaskunta on pääministerin ja hallituksen johtama monipuoluedemokratia. Andorran parlamentissa on 28 kansanedustajaa, jotka valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein. Vuonna 2023 vaaleihin osallistui kahdeksan puoluetta. Näistä kuusi sai edustajia parlamenttiin. Keskustaoikeistolaisen Demokraattisen puolueen vetämä vaaliliitto sai yhteensä seitsemäntoista kansanedustajaa. Puolueen johtaja Xavier Espot Zamora jatkoi vaalien jälkeen pääministerinä. Espot Zamora on ollut Andorran pääministeri vuodesta 2019 lähtien.

Vuoden 2023 vaaleissa kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista neljätoista on naisia. Puolet Andorran asukkaista on ulkomaalaisia, joilla ei ole äänioikeutta. Naisten oikeuksia ja tasa-arvoa ajavat järjestöt ovat arvostelleet ruhtinaskunnassa vallitsevaa täydellistä aborttikieltoa. Raskauden keskeyttäminen ei ole sallittua, vaikka naisen terveys olisi uhattuna. Andorralla on ollut veroparatiisin maine. Tiukka pankkisalaisuus ja väljät verolait ovat houkutelleet veropakolaisia ja rahanpesijöitä. Viime vuosien aikana pankkilakeja on muutettu vastaamaan EU:n vaatimuksia.

Pääkaupungin Andorra la Vellan valtimo Avinguda Meritxell on kilometrin pituinen kauppakatu. Ostosmatkailijat tulevat sinne Espanjasta ja Ranskasta, koska Andorran alhaisempi verotus antaa tilaisuuden ostaa monenlaisia merkkituotteita hieman halvemmalla. Andorralaiset alkoivat maksaa tuloveroa vasta vuonna 2015. Andorra la Vellan nähtävyys on espanjalaisen taiteilijan Salvador Dalin veistos, vääntynyt outo kello. Erilaiset tapahtumat ja näyttelytilat ovat tehneet Andorrasta vilkkaan taidekauppapaikan.

Talous ja kaupankäynti

Andorra on korkean tulotason maa. Ruhtinaskunta elää matkailusta. Andorrassa käy joka vuosi noin yhdeksän miljoonaa ulkomaalaista turistia. Matkailijat tulevat Andorraan laskettelemaan, retkeilemään ja ostoksille. Turismi tuottaa vuosittain kolme miljardia euroa. Andorra on vilkas kauppapaikka sekä raha- ja pankkipalveluiden keskus. Lähes 90 prosenttia työvoimasta tekee töitä matkailun ja kaupan palveluissa.

Vuonna 2023 Andorran tavaraviennin kokonaisarvo oli 240 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli lähes kaksi miljardia euroa. Melkein kaikki andorralaisten ja matkailijoiden käyttämät kulutustarvikkeet tuodaan ulkomailta. Andorran vientituotteita ovat viihde-elektroniikka, maalaukset, autot, vaatteet ja jalkineet, kulta ja korut, kellot, paperi ja lääketieteelliset tarvikkeet. Suurimmat vientimaat ovat Espanja, Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tärkeimpiä tuontimaita ovat Espanja, Ranska, Saksa, Kiina ja Italia.